- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
245-246

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Helbig ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

245

Helbig—Helgeandsholmin päätös

246

Helbig [-ih], Wolfgang (s. 1839), saks.
muinaistieteilijä, Roomassa olevan Saksan
arkeologisen laitoksen 2:n sihteeri (varajohtaja) 1865-88,
asuu edelleen Roomassa. H. on kirjoittanut
useita ansiokkaita teoksia: „Wandgemälde der
vom Vesuv verschütteten Städte Kampaniens"
(1868), „Untersuchungen über die kampanische
Wandmalerei" (1872), „Die Italiker in der
Po-ebene" (1870), „Das homerische Epos" (2:n p.
1887) sekä toimittanut suositun käsikirjan
„Führer durch die öffentl. Sammlungen klass.
Altertümer in Rom" (2:n pain., 1899).

K. J. n.

Held [heltj, Adolf (1844-80), saks.
taloustieteilijä, v:sta 1868 professorina Bonnissa, v:sta
1880 Berliinissä. H. oli n. s.
kateederisosialisti-sen suunnan miehiä ja yhdistyksen „Verein für
Sozialpolitik" perustajia. Teoksia: „Die
Ein-komensteuer" (1872), „Sozialismus,
Sozialdemokratie und Sozialpolitik" (1878), „Zwei Bücher
zur sozialen Geschichte Englands" (1881).

J. F.

Helder, lujasti linnoitettu merikaupunki
Alankomaiden Pohjois-Hollannin maakunnan
pohjoisimmassa kärjessä, vastapäätä Texel-saarta;
27,027 as. (1908). Sen kauppa on tullut
kukoistavaksi Pohjois-Hollannin kanavan kautta, johon
sen yhdistää H.-kanava. Laivaveistämöitä;
ulkosatamassa on sijaa 300:lle alukselle.
Willemsoor-din sotilasasemalla on kaksi suurta telakkaa,
merisotilasopisto y. m. — Lähellä H:iä
alankomaalaiset Troimp ja de Ruyter voittivat
englantilaisen laivaston 1673. E. E. K.

Helena ks. Helene.

Helena [-lind], Yhdysvalloissa Montanan
pääkaupunki; 10,770 as. (1900). Sijaitsee
maailman kenties rikkaimmassa vuorikaivos-alueessa.
Kahden rautatien risteyskohta. Metodistiuen
yliopisto.

Helena, Pyhä (k. vv:n 326-329 välillä, n.
80 v:n ikäisenä) Konstantinus Suureu äiti,
syntyjään arvattavasti alhaissukuinen nainen. V:n
324 jälkeen hän teki pyhiinvaellusmatkan
Jerusalemiin, rakennutti sinne ja muuanne kirkkoja
ja jakeli runsaita almuja. Myöhempi aika piti
varsin suurena hänen vaikutustaan hänen
poikansa kehitykseen, mutta tässä suhteessa se
ilmeisesti on paljon liioitellut. Keskiaika
kunnioitti Helenaa suurena pyhimyksenä. K. ö.

Helene [-le’ne] (lat. IJelena), kreik.
taruhen-kilö, alkuaan kaiketi jumalatar, dioskuurien
(ks. t.) sisar, oli tavallisimman tarun mukaan
veljiensä kanssa ollut munassa, minkä
Lakedai-monin kuninkaan Tyudareoksen puoliso Leda
synnytti Zeukselle, kun tämä oli lähestynyt
häntä joutsenen muodossa. Toisen tarun mukaan
H:u synnytti Nemesis jumalatar
(paheksimi-neii ja kosto olennoituna). H:n ollessa vielä
vallan nuori hänet ryösti Theseus ja vei Attikan
Aphidnaihin, josta dioskuurit vapauttivat hänet.
Ihanaksi neidoksi varttunutta H:eä kosivat
kaikki Kreikan mahtajat; veristen riitojen
välttämiseksi Tyndareos vannotti kaikki kosijat
puolustamaan asevoimalla sitä, joka II:n saisi. H.
naitettiin Menelaokselle (ks. t.), josta sittemmin
tuli Spartan kuningas. Kun sitten troialainen
kuninkaanpoika Paris vietteli (tai ryösti) II:n
ja vei hänet Troiaan, niin kaikki hänen kosijansa
liittoutuivat Menelaokseen; siten Troian sota sai

alkunsa. Tliadissa kuvataan mitenkä H.
Troias-sakin, vaikka olikin turmion tuoja, suloudellaan
lumosi niin vanhat kuin nuoret. Kun Troia
valloitettiin, yritti Menelaos surmata uskottoman
puolisonsa, mutta tämän kauneus löi miekan
hänen kädestään. Odysseian mukaan H. sitten eleli
onnellisena ja kunnioitettuna Menelaoksen
kodissa. Toisen tarutoisinnon mukaan H. ei
seurannutkaan Pariksen kanssa Troiaan, vaan erosi
hänestä matkalla ja jäi Egyptiin; Troian sodassa
taisteltiin vain tyhjästä valehaamusta;
kotimatkallaan Menelaos tapasi H:n Egyptistä ja vei
hänet kotiinsa (näin Stesikhoros ja Euripides
[Heleue-tragediassaan] ; samaan suuntaan myös
Herodotos). — Spartassa ynnä muutamissa muissa
paikoin H:eä palveltiin jumalattarena tai
puolijumalattarena. Erään tarun mukaan H. eli
haudantakaista elämää Akhilleuksen puolisona
Leuke-saaressa (ks. Akhilleus). — Helenen nimellä
nimitettiin sitä sähköperäistä valoilmiötä, jota
suomeksi sanotaan Ukon kynttiläksi (,,St. Elmon
tuli"). O. E. T.

Heleniini (alantkanvertti), Inula Helenium
m-misen kasvin juuresta saatu, värittömiä ja
hajuttomia kiteitä muodostava, alkoholiin ja eetteriin
liukeneva, veteen miltei liukenematon aine, jolla
on voimakas, bakteereja tappava ominaisuus.

Helenius [-lc’nius], Kaarle (1784-1855),
pappi ja kirjailija, yliopp. 1S03, fil. maist. 1810,
teol. kand. 1812, teol. Iis. 1818, Pöytyän
kirkkoherra v:sta 1824, virsikirjakomitean jäsen v:sta
1825. H:n virsikokeet, sekä alkuperäiset
(ilmestyneet hänen toimittamassaan „Uudessa
suomalaisessa virsikirjassa" 1837) että käännetyt, eivät
yleensä olleet onnistuneita. Paremman
palveluksen suomalaiselle kirjallisuudelle hän teki
suomal.-ruotsalaisella ja ruots.-suomalaisella
käsi-sanakirjallaan (1838), joka aikoinaan täytti
suuren puutteen.

Helenius-Seppälä, Matti O s k a r i (s. 1870),
raittiusasian harrastaja, yliopp. 1888, fil. kand.
1894, valtiotieteen tohtori 1902
(Kööpenhaminassa) ; „Raittiuden ystäväin" sihteeri v:sta 1902 ;
ollut ylioppilaiden raittiusyhdistyksen ja
Suomen opiskelevan nuorison raittiusliiton
puheenjohtajana; jäsenenä ja sihteerinä m. m.
valtion alkoholimonopolikomiteassa (1908) ;
kristillisen työväen edustajana toisilla valtiopäivillä
1908; toiminut innokkaasti raittiusasian hyväksi
kirjailijana ja esitelmäin pitäjänä; julkaisuista
huomattavin: „Alkoholspørgsmaalet" (suomeksi
nimellä „Alkoholikysymys") (1902).

Helenos, troialaista rustossa Priamoksen ja
Hekaben poikia. H. esiintyy Iliadissa sekä
ennustajana että uljaana taistelijana. Myöhemmin
häntä joskus kuvattiin kavaltajaksi. Erään
tarun mukaan, jota Vergilius Æueis runoelmassaan
on noudattanut, H. tuli Troian valloituksen
jälkeen Neoptolemoksen orjaksi, siirtyi hänen
kanssansa Epeirokseen ja sai vapautensa takaisin
sekä nai niinikään Neoptolemoksen valtaan
joutuneen Andromakhen. O. E. T.

Heleocharis ks. S c i r p u s.

Helgeandsholmin päätös on eräs 1500-luvun
loppupuolella tekaistu, muka 1282 tehty
herrain-päiväpäätös, joka määräsi että talonpoikain
maaomaisuudesta on vero maksettava kruunulle ja
että kaikki suuret vesiväylät, kaikki
vuorikaivok-set ja suuret metsät Ruotsin valtakunnassa ovat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0145.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free