- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
251-252

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Heliastit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

251

Heliosentrinen—Helkavirret

252

kuiii Apollon. H:n lapsia olivat Aietes (ks. A
r-go nauttien retki) ja Kirke sekä Phaethon
ja Heliadit (ks. Phaethon). Tärkeimpiä H:n
palveluksen pesäpaikkoja oli Rhodos-saari, jossa
m. m. oli hänen jättiläissuuruinen kuvapatsaansa,
n. s. Rhodoksen kolossi (ks. t.).

O. E. T.

Heliosentrinen ks. Aurinkokeskinen.

Helioskooppi (kreik. helios = aurinko, ja
sko-pe’in = katsella), astrofysikaalinen apukoue
au-rinkohavaintoja varten. H:ssa on kaksi peiliä,
ja sen käytäntö perustuu polarisatsioni-ilmiöön.
Toista peiliä kiertämällä voidaan tarpeen
mukaan himmentää auringonvaloa, ilman että sen
väri muuttuu. 77. R.

Heliostaatti, aurinkokuvastin 1.
side-rostaatti 1. ccelostaatti (kreik. helios =
aurinko, lat. sidus = tähti, lat. ccelum = taivas,
kreik. stato’s = asetettu), kone, jonka avulla
taivaankappaleen kuva voidaan heijastuttaa
pysy-väisesti samaan suuntaan riippumatta
taivaan-pallon vuorokautisesta liikunnasta. H:n
muodostaa hieno peili, jota kellolaitos kiertää
tai-vaanakselin kanssa yhdensuuntaisen akselin
ympäri. Heliostaatteja on monta eri rakennetta.

77. R.

Helioterapia (kreik. helios = aurinko, ja
the-rape’ia = hoito), auringonsäteilyn ja
auringon-lämmön käyttäminen ruumiin hoidon ja taudin
parantamisen tarkoituksessa. Auringonkylvyn
muodossa on auringon säteilyn terveyttä edistävä
vaikutus viime aikoina tullut yleisemmin
varteen-otetuksi. ks. 11 m a k y 1 p y. M. O-B.

Heliotermometri (kreik. helios = aurinko, ja
termometri, ks. t.), kone, jonka avulla
voidaan, vertaamalla toisiinsa kahta
auringonpaisteeseen asetettua termometriä, joista toisen pallo
on hopeoitu ja toisen mustattu, määrätä auringon
säteilyn suuruus. 77. Ii.

Eeiiotrooppi, puolijalokivenä käytetty
vih-reänvärinen ja punapilkkuinen
kalsedoni-muun-uos. ks. Kvartsi. P.E.

Heliotrooppi ( U eliöt ropiuvi), kasvisuku
Bor-raginaceæ-heimossa; lukuisia yrttejä ja pensaita
lämpimissä maissa. Useita lajeja, mutta
varsinkin etelä-amer. 77. peruvianumia, viljellään
vaniljalle väkevästi tuoksuvien kukkiensa vuoksi
ruukkukasveina. Etelä-Ranskassa niistä
valmistetaan parfyymiä. (J. A. W.)

Heliotrooppi (kreik. helios = aurinko, ja
tro-pé’ = kääntyminen), Gaussin keksimä
merkin-antokoje geodeettisia mittauksia varten.
Kolmiomittauksissa H:n lähettämä valomerkki
määrää kolmiopisteen paikan. Heliotrooppeja on
monta eri rakennetta. Pääosat niissä ovat peili
tai peilisysteemi auringonvalon heijastuttamista
varten ja tälitäyslaitos heijastussuunnan
määräämistä varten. 77. R.

Heliotropismi (kreik. helios = aurinko, ja
tro-pe’in = kääntää), se ilmiö kasvinosissa, että ne
valon suuntaan ja voimakkuuteen nähden
pyrkivät määrättyihin tasapainoasentoihin.
Edellisestä tekijästä riippuu esim. lehtien ominaisuus
kääntää yläpintansa valonlähteeseen päin
(trans-versaalinen h.). Se huomataan selvästi ikkunalla
kasvavissa huonekasveissa, joiden lehdet ennen
pitkää kääntävät alapuolensa huoneeseen,
yläpuolensa ulospäin. Mutta valon voimakkuuden
mukaan ne asettuvat sen suuntaan nähden eri-

suuriin kulmiin: turkinkrassin (Tropeolum)
lehdet ovat aamuin, illoin, valon ollessa heikkoa,
kohtisuorassa asennossa sen suuntaa vaataan,
mutta kääntyvät tähän nähden keskipäivällä, sen
voimakkuuden lisääntyessä, yhä terävämpään
kulmaan. Valon voimakkuus myös on syynä
esim. yleisesti huomattuihin itukasvien varsien
ja juurien taipumisliikkeisiin. Tavallisissa
olosuhteissa edelliset taipuvat valoon päin
(valo-hakuisia, positiivisesti heliotrooppisia),
jälkimäiset siitä poispäin (valopakoisia, negatiivisesti
heliotrooppisia). H. ilmiön kasvit toteuttavat
sekä kasvu- että uestejänuitysliikkeiden avulla.
Siihen luetaan myös niiden uni- 1.
nyktitrooppi-set liikkeet, (ks. Uniliikkeet), vrt.
Foto-taksia. (J. A. W.)

Heliotropium ks. Heliotrooppi.

Heliozoa, a u r i n k o e 1 ä i m e t, juuri
jalkaisten lahko. Niiden ruumiinmuoto on
pallomainen, varustettu säteettäin asettuneilla,
tavallisimmin haarattomilla valejaloilla, jotka tekee
kankeiksi keskellä oleva runkorihma, aksopodio.
Vain muutamilla lajeilla on yksinkertainen
kalkkirunko, tavallisimmin ei sitä ole ollenkaan.
Lisääntyvät jakaantumalla tahi itiöiden avulla
ja elävät suolattomassa vedessä. Näitä ovat
esim. meillä Suomessakin yleinen
Aetivosphæ-riurn Eiclihoriri, Clathruliva y. m. E. TF. S.

Helisevänjärvi, Räisälän kirkon itäpuolella
kaakkoon juoksevia vesijonoja, joiden vedet
lopulta laskevat Vuokseen. K. S.

Helistin ks. Triangeli.

Heliumi (kreik. helios = aurinko), alkuaine,
kem. merkki He. V. 186S Janssen huomasi
auringon spektrin keltaisessa osassa viivan, joka
ei kuulunut minkään ennen tunnetun alkuaineen
spektriin. Lockeyer ja Frankland olettivat
tämän johdosta auringon kaasukehässä uuden
alkuaineen, jonka nimittivät heliumiksi. Sittemmin
on h:a myöskin löydetty pienissä määrissä
maanpäällisistä aineista. Ramsay Englannissa ja
Langlet Upsalassa huomasivat 1895 h:a niissä
kaasuissa, joita saadaan kuumennettaessa
cle-veiittimineraalia, ja sittemmin on sitä löydetty
muistakin harvinaisia maametalleja sisältävistä
mineraaleista irroitetuissa kaasuissa, sekä
muutamien kivennäislähteiden vedessä. — n. kuuluu,
kuten argoni, neoni, krvptoni y. m. n. s. j a 1
o-kaasuihin (ks. t.). Se on väritön ja hajuton,
om.-p., ilmaan verrattuna, 0,is7, on vedyn jälkeen
kevein kaikista kaasuista. n:n at.-p. on 3,84; sen
molekyli sisältää ainoastaan yhden atomin.
Mitään kemiallisia yhdistyksiä h:sta ei tunneta. —
Suurinta mielenkiintoa herätti Ramsayu ja
Ray-leighin huomio, että n. s. radium-emanatsioni
sisältää h:ia, toisin sanoen radiumin hajotessa
muodostuu h:ia, ensimäinen todistus siitä, että
toinen alkuaine voi muuttua toiseksi.
Todennäköisesti on luonnossa tavattava h. syntynyt
muiden alkuaineiden hajoamisen kautta, joilla
on korkeampi atomipaino. Edv. Hj.

Helix, keuhkokotiiosuku, jolla on hyvin
kehittynyt, suurikierteinen kuori, jonka suun ne
voivat sulkea talveksi kannella (epiphragma). Näitä
ovat meillä Etelä-Suomessakin tavattava
tarha-etana (TI. hortensis) ja keski-eurooppalainen
suuri 77. pomatia, joita katolilaiset syövät
paastonaikaan. E. TF. S.

Helkavirret. Sääksmäen Ritvalan kylässä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0148.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free