- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
255-256

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Helkologia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

255

Hellenismi —Hellqvist

256

Hellenismi, tav. se kreikkalaisen kulttuurin
muoto, jcka vallitsi Aleksanteri Suuren
maailmanvallan hajottua syntyneissä valtioissa ja
jota edustivat näitten maitten kreikkalaiset tai
(mitkä enemmän mitkä vähemmän)
kreikkalaistu-neel asujamet. E. ll-n.

Hellenisti (kreik. hellenisti?s), vanhalla ajalla
Kreikan kielen ja sivistyksen omistanut
muukalainen. U. Tissa sanotaan lireiksi kreikan kieltä
puhuvia juutalaisia. Näitä asui paljo m. m.
Egyptissä (etenkin Aleksandriassa), ja ne olivat
aikaa myöten siihen määrään unohtaneet
heprean kielen, että heitä varten oli tehtävä
kreikkalainen V. T:u käännös (Septuaginta ks. t.).
— Nyk. h. = muinaiskreikkalaisen kielen ja
kirjallisuuden tuntija. E. R-n.

Hellenius [-le’-] (von Helien s), Kaarle
Niklas (1745-1820), luonnontutkija, yliopp.
1760, fil. maist. 1769, kemian, talous- ja
eläintieteen docens 1773. Opiskeli lääketiedettä
Upsalassa vista 1774, Linnén oppilas, väitteli
lääket. toht. arvoa varten Upsalassa 1776,
bota-uices demonstrator Turussa 1778, sai 17S0
professorin arvon ja tuli yliopiston kasvit,
puutarhan esimieheksi, 1793 luonnonhistorian ja
ekonomian vakin. professori. 1S11 Suomen
Collegium medicumin jäsen, erosi täysin palvelleena
1816, jolloin aateloitiin. Hilla oli suuria ansioita
yliopiston kasvit, puutarhan ja kokoelmien
kehittäjänä; julkaisi luettelon kotimaisista
lääkekasveista („Förteekuing på finska medieinalväxter",
1773), väitöskirjoina useiden kasvisukujen
mo-nografioja, jatkoi Turussa aikaisemmin
aloitettuja fenologisia havaintoja (,.Speeimen
calfMula-rii ilora? et faunæ abcënsis", 1788). J. A. TF.

Hellenotamiai (kreik. hellcnotami’ai = kreikan
rahastonhoitajat), ne ateenalaiset virkamiehet,
jotka (luvultaan 10) hoitivat 476 e. Kr.
perustetun attikalaisen meriliiton ensin Deloksessa,
sittemmin Ateenassa talletettua rahastoa. ITiien
virkakunta lakkautettiin 403 e. Kr. E. K-v.

Hellens, Lars Theodor von (1826-96).
lakimies, tuli ylioppilaaksi 1842, auskultantiksi
Turun hovioikeuteen 1849, varatuomariksi 1853
ja seur. v. kanslistiksi sanottuun hovioikeuteen,
missä sitten hoiti useita virkoja, yleten 1871
hovioikeudenneuvokseksi. Samalla hän toimi
useissa kunnallisissa ja yleisissä tehtävissä.
Niinpä hän oli vv. 1S65-67 suostuntakoniitean
puheenjohtajana ja aika-ajoin myös Keis.
Suomen talousseuran sekä Turun
vaivaishoitohalli-tuksen ja elinkorkolaitoksen puheenjohtajana.
V. 1875 H. nimitettiin senaattoriksi ja senaatin
oikeusosaston jäseneksi ja edusti hallitusta
Suomen ensimäisessä yleisessä kirkolliskokouksessa
Turussa 1876. V. 1882 hänet siirrettiin senaatin
talousosastoon, siviilitoimituskunnan päälliköksi,
ja 1884 Turun hovioikeuden presidentiksi, missä
virassa pvsyi kuolemaansa saakka.
Valtiollisessa elämässä TT. oli vilkkaasti mukana, ollen
sukunsa edustajana kaikilla valtiopäivillä vista
1867 alkaen. V:n 1877-78 valtiopäivillä luin
toimi varamaamarsalkkana ja 1894
niaamarsalk-kana. Seur. v. hänet korotettiin
vapaaherralliseen säätyyn. — Lakimiehenä H. nautti suurta
arvoa tietojensa, velvollisuudentuntonsa ja
työkykynsä vuoksi. Valtiollisilta mielipiteiltään
hän alkoi varsinkin loppuiällään yhä
selvemmin liittyä suomenmielisiin. Varsinkin on

tunnettu hänen kantansa ja esiintymisensä

niissä riidoissa, joita v:n 1894 valtiopäivillä
rita-ristossa ja aatelissa käytiin suomen kielen
käyttämisestä tämän säädyn keskusteluissa.

O. K: n en.

Heller. 1. Vanha saks. raha, jota ensi kerran
lyötiin 1208 Svaabin Hall kaupungissa (siitä
nimi) ; oli 1300- ja 1400-luvuilla Etelä-Saksan
yleisin kaupparaha; aluksi hopeasta, myöhemmin
myöskin kuparista; 1400-luvun alusta ’/a
pfen-nigiu arvoinen; hävisi 1870-luvulla kun
markkalasku tuli käytäntöön. — 2. Itävallassa vista
1892 pienin rahayksikkö, proussiraha = x/10e
kro-uea = n. 1 p. Unkarissa nimenä fiUér. J. F.

Heller, Istvan (1815-88), unk.
piano-säveltäjä ja pianisti; oleskeli vista 1838 Pariisissa,
Chopin’in, Lisztin ja Berliozin ystäväpiirissä.
Oli suuresti suosittu soittajana ja opettajana,
mutta jäi säveltäjänä vaille ansaittua
tunnustusta. Hänen teoksensa ovat milt’ei yksinomaan
pianokappaleita (yli 150 teosta) ; ne sisältävät
todellista runoutta, ei niin rohkeata ja kiihkeätä
kuin Schumannin, mutta erikoisempaa kuin
Mendelssohnin, raikkaampaa kuin Chopin’in.

/. K.

Heller, Joseph (1798-1849), saks.
taidehistorioitsija. Kirjoittanut Cranachin ja Dürerin
elämäkerrat ja arvokkaita käsi- ja sanakirjoja
graafillisten taiteiden alalta. E. R-r.

Hellespontos, Hellespontti, Aasian ja
Euroopan välinen salmi, joka yhdistää
Marmara-meren Aigeian-mereen. Nimitetään t. n. myös
Dardanellien-salmeksi (ks. Dardanellit ja
II e 1 1 e).

Helleu [elo’], Paul César (s. 1860), ransk.

etsaaja ja taidemaalari. Tullut kuuluisaksi
naisia ja lapsia esittävillä sirotekoisilla
radeerauk-sillaan; on myös maalannut muotokuvia ja
maisemia. E. R-r.

Hellgren
en/, Samuel Vilhelm [-(1838-90), koulumies, Kalevalan venäjäksi kääntäjä,
antautui tultuaan 1864 filosofiankandidaatiksi
opettajantoimeen. Keskeytyksenä oli ainoastaan
parin vuoden aika, minkä hän hoiti
kenraalikuvernöörin kanslian registraattorin virkaa ja
opiskeli lainoppia, sekä viiden vuoden oleskelu
venäjän kielen opintoja varten Moskovassa,
missä hän prof. Buslaevin (ks. t.) johdolla
ryhtyi kääntämään Kalevalaa venäjäksi. Painosta
hän on eri vihkoina vv. 1880-85 julkaissut
Kullervo* ja Aino-runojen sekä Kalevalan 3in
ensi-miiisen runon käännökset; enemmänkin oli
valmiiksi käännettynä, mutta jäi H:n kuoleman
johdosta painattamalta, n. on kokenut
käännöksissään pukea Kalevalaa venäläisen
kansanrunouden mukaiseen kieliasuun. [Valvoja 1909,
siv. 304).] E. N. S.

Hellhoffiitti ks. Räjähdysaineet.

Hellmer, Edmund (s. 1850), itäv.
kuvanveistäjä, Wienin taideakatemian professori.
Ottanut suuressa määrin osaa Wienin isojen
loistorakennusten (oikeuspalatsin, hovimuseon,
raatihuoneen, yliopiston ja parlamenttitalon)
koristelemiseen, tehnyt monumentanliveistoksia,
hautamerkkejä ja m. m. Goethen (Wienissä) ja
keisarinna Elisabetin (Salzburgissa)
kuvapatsaat. Kirjoittanut „Lehrjahre in der Plastik"
(1900). E. R-r.

Hellqvist, Karl Gustaf (1851-90), ruots.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:34 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0150.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free