Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hellriegel ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
257
Hellriegel—Helmholtz
258
taidemaalari. Opiskeli Tukholmaa akatemiassa,
Pariisissa ja Müucheuissä (Pilotyu koulussa).
Oli 1886-88 Berliinin akatemian maalauskoulun
professorina. Maiuittavimmat H:n moninaisista
maalauksista ovat muotokuvat (esim. prof.
Thiersch ja taiteilijan Firenzen Uffizi-galleriassa
oleva oma kuva, 1888) sekä historialliselta
ajan-väritykseltääu tarkat ja tyyppikuvaukseltaan
ilmehikkäät, mutta yleensä teatterimaiset
histo-riamaalaukset (esim. „Peder Sunnanväderin ja
mestari Knuutin häpeällinen tulo Tukholmaan",
„Valdemar Atterdag pakkoveroittaa Visbvtä",
„Olaus Petrin ja Peder Gallen
uskontokeskus-telu" ja „Kustaa Aadolfin ruumis viedään
laivaan Wolgastissa"). [H. Wilke, „Biographie
des Malers K. G. H." (1891).] E. R-r.
Hellriegel [-rl’g-], Hermann (1831-95),
saks. maanviljelyskemisti, Bernburgin (Anhalt)
koelaitoksen johtaja, suoritti laajoja tutkimuksia
kasvien ravitsemussuhteista, eritoten tutkien
kasvien kykyä käyttää hyväkseen ilman vapaata
typpeä bakteerien avulla. Hänen teoksistaan
mainittakoon „Beiträge zu den
naturwissenschaftlichen Grundlagen des Ackerbaus mit besond rer
Rücksicht der agrikulturchemischen Methode der
Sandkultur" (1883), „Beziehungen der Bacterien
zu der Slickstoffernährung der Leguminosen"
(1887) ja „Untersuchungen über die
Stickstoffnahrung der Gramineen und Leguminosen"
(yhdessä H. Wilfarthin kanssa, 1888).
Hellsehen [-zcen] (saks.), „selkeästi
näkeminen", ks. Clairvoyance.
Helluntai, juutalaisilla kiitos- ja
elonkorjuujuhla, jota vietettiin 50:ntenä päivänä
pääsiäisen jälkeen (josta sen kreikankielinen nimitys
.,’peniclcoslc’’" - viideskymmenes). Kristilliuen
kirkko viettää niinikään helluntaita 50:ntenä
päivänä pääsiäisen jälkeen, mutta eusimäisenä
helluntaina Kristuksen ylösnousemisen ja
taivaaseenastumisen jälkeen tapahtuneen Pyh.
Hengen vuodattamisen ja kristillisen kirkon
perustamisen muistoksi. A. F. P.
Hellwald
valtj, Friedrich Anton
Heller von (1842-92), itiiv. [-sivistyshistorialleen ja maantieteellinen kirjailija. Oli ensin
sotilaana, sittemmin siviilivirkamiehenä.
Toimitti 1872-81 ,,Ausland"ia. Hänen kirjallisesta
tuotannostaan mainittakoon: „Maximilian I,
Kaiser v. Mexiko", „Zentralasien", „Die Erde
u. ihre Völker", „Die heutige Türkei", „Im
ewigen Eis", „Naturgeschichte des Menschen",
„Amerika in Wort u. Bild", „Haus u. Hof", „Die
menschliche Familie", „Die Welt der Slaven".
Paikoitellen niitä vaivaa pintapuolinen
käsittely; ovat kuitenkin useissa painoksissa
ilmestyneet ja niitä on usealle kielelle käännetty.
E. E. K.
Helmasynti. Helmasynnillä tarkoitetaan
uskonnollisessa kielessä yksityisen ihmisen
erikoista paheellista taipumusta.
Helmenpyynti. Tämän elinkeinon esineenä
ovat Persian-lahdessa ja Intiau-meressä
tavattava jalohelmisimpukka (Avicula
mar-garitifera) ja meidänkin joissamme esiintyvä
jokihelmisimpukka (Unio
margariti-fera), joiden vaippaonteloon muodostuu
helmiäis-palloja, jaloja helmiä. Edellisten pyyntipaikkoja
ovat varsinkin Bahrein- ja Ormus-saarten luona,
Persian-lahdessa ja Ceylonin länsirannalla, 5-6
9. III. Painettu 10.
meripeninkulmaa rannikolta olevat matalikot.
Simpukat ovat n, 6-15 sylen syvyydessä, jonne
sukeltaja laskeutuu — viipyen kerrallaan veden
alla aina 2 minuuttia jopa kauemminkin — ja
leikkaa veitsellä irti kiviin kiintyneitä
simpukoita, jotka hän sitten tuo mukaauotetussa
verkossa ylös. Usein ei parissakymmenessä
simpukassa ole mitään, kun taas joskus yhdessä voi
olla parikymmentä helmeä. Persian-lahdessa on
yli 30,000 ihmistä helmenpyynnissä; vuotuisen
saaliin arvo n. 100 milj. mk, Ceylonin luona
n. 50 milj. mk. Myöskin Japanissa, Austraalian
pohjoispuolella ja Ameriikan troopillisissa
seuduissa pyydystetään helmiä eräistä läheisistä
simpukkalajeista. — Meillä Suomessa
pyydystetään varsinkin Raja-Karjalan alueella
jokihelmi-simpukoita, joista usein saadaan kauniitakin
helmiä. Hirsistä tehdylle lautalle asettuu mies
makaavaan asentoon, kädessä pitkävartinen pieni
lapio. Tähystäen lautan raoista joen pohjaa,
hän nostaa huomaamansa simpukat lapiollaan
lautalle. Nämä tarkastetaau sitten, avaamalla
veitsellä simpukankuoret. On laskettu, että joka
600 simpukassa on helmi. Vuotuista saalista on
vaikea määrätä, mutta köyhissä seuduissa
sanotaan lielmenpyynnin hyvin kannattavan.
E. W. 8.
Helmet vrt. Helmenpyynti.
Keinotekoisia h:iä valmistetaan m. m. merilehmän
hampaista, korallista, alabasterista, ontoista
lasipalloista, jotka täytetään helmi-essenssillä ja
vahalla.
Helmfelt, Simon Grundel (1617-77),
vapaaherra, ruots. sotamarski; opiskeli
linnoitta-mistaitoa ja liittyi 1641 Torstensonin armeiaan,
jossa osoittautui taitavaksi
linnoittamisupsee-riksi. Yleni 1646 kenraalimajoitusmestariksi,
1653 sota neuvokseksi ja 1656 Riian
kuvernööriksi. Puolusti sam. v. elok. 21-lokak. 5 p.
menestyksellisesti tätä kaupunkia venäläisten suurta
ylivoimaa vastaan, nimitettiin 1659 Inkerinmaan
ja Käkisalmen läänin kenraalikuvernööriksi,
1668 sotamarskiksi ja Narvan
kenraalikuvernööriksi, 1673 valtaneuvokseksi ja korotettiin 1674
Grunde 1-H e 1 m f e 1 t nimisenä
vapaaherralliseen säätyyn. Kaatui 1677 Landskronan
taistelussa. -Iskm-.
Helmholtz, Hermann Ludwig
Ferdinand von (1821-94), kuuluisa saks.
luonnontutkija, synt. 31 p. elok. 1821 Potsdamissa,
opiskeli tultuaan ylioppilaaksi isänsä tahdosta
lääketiedettä Berliinin
Friedrich-Wilhelms-Insti-tutissa, vaikka hänen
mieliaineensa jo
kouluaikana oli fysiikka. II.
tuli 1843 sotilaslääkäriksi
Potsdamiin, siirtyi 1848
Berliinin taideakatemian
anatomian opettajaksi ja
anatomisen museon
assistentiksi, 1849 fysiologian
ja yleisen patologian
professoriksi Königsbergiin,
1855 anatomian ja
fysiologian professoriksi
Bonniin, 1858 fysiologian
professoriksi Heidelbergiin,
1871 Berliiniin fysiikan
professoriksi ja 1888 H. L. F. v. Helmholtz.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
