- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
263-264

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Helmikuu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

263

Helmikuun-manifesti—H éloise

264

vollisuusasetusehdotuksen hyväksymisen, mutta
siitä huolimatta tämä (Suomen valtiopäiväin
hylkäämä) ehdotus, pienemmän komitean tehtyä
siihen eräitä muutoksia, heinäk. 12 (kesäk. 30) p.
1901 julkaistiin lakina. — Muissa asioissa tuota
„yleisvaltakunnallista" lainsäädäntöä ei edes
osittaisestikaan käytetty. Silloinen
hallitusjärjestelmä havaitsi yksinkertaisemmaksi ja
tarkoituksenmukaisemmaksi sivuuttamalla nuo
„perussäännöksissä" mainitut venäläiset ja suomalaiset
valtiolaitokset ja viranomaiset, suorastansa
hankkia armollisen vahvistuksen moninaisille
asetuksille, jotka mitä tuntuvimmin ja ilmeisimmin
Suomen oikeutta loukkasivat ja aikaansaivat
melkoisen sekasorron. — N. s.
marraskuunjulistus-kirja (annettu marrask. 4 p. 1905), jolla laillinen
järjestys Suomeen palautettiin, julisti 1899 v:n
„perussäännökset" lakkautetuiksi, kunnes siinä
käsitellyt kysymykset olisi ennätetty
lainsäädäntötoimella järjestää. Suomen
oikeusjärjestyksen mukaan tällä ei voida tarkoittaa muuta
kuin lakia, jonka Suomen kansaneduskunta on
hyväksynyt; ennenkuin
„valtakunnanlainsäädän-töä" koskeva laki on saatu tällä tavalla
syntymään, ei sitä laillisesti voida harjoittaa. —
Suomen valtiosääntöä (perustuslakeja) muuttamatta
ei mainitunlaista lainsäädäntöjärjestystä voida
aikaansaada, ja perustuslakia taas ei voida
muuttaa muussa kuin sen itsensä säätämässä
järjestyksessä, Suomen kansaneduskunnan ja
hallitsijan yhtäpitävästä päätöksestä. R. E.

Helmikuun-manifesti ks.
Helmikuun-julistuskirj a.

Helmikuun-vallankumous, nimitys, jota
käytetään Pariisissa 22-24 p:inä helmikuuta 1848
tapahtuneesta kapinasta, josta oli seurauksena
Ludvik Filipin hallituksen kukistuminen ja
Ranskan toisen tasavallan perustaminen, ks.
Ranska.

Helmilisko ks. Sisiliskot.

Helminthes (kreik. helmins, gen. helminthos =
mato), sisälmysmatojen yhteinen nimitys.

Helminthiasis (kreik. helmins = mato),
niitten tautien ja taudintilojen yhteinen nimitys,
jotka aiheutuvat sisälmysmadoista. ks.
Heisi-madot ja Matotauti.

Helminthika (h e 1 m i n t h i c a,
helmin-thago^ga), matolääkkeet (ks. t.).

Helmintologia (kreik. helmins - mato, ja
logos = oppi), oppi sisälmysmadoista. vrt.
Heisi-m a d o t.

Helmipöllö ks. Pöllö t.

Helmisimpukat ks. Simpukat.

Helmisuurimot = helmiryynit. ks. Ryynit.

Helmituhka, puhtaan ameriikkalaisen
potaskan kauppanimi.

Helmivalkoinen, vismuuttivalkoisella tai
indigolla, berliinin-sinisellä y. m. s. heikosti
sinertäväksi värjätyn lvijyvalkoisen kauppanimi.

Helmivenhe (Nautilus pompilius) on
neli-kiduksinen pääjalkainen. Se eroaa muista pää-

jalkaisista siinä, ettei sillä
ole suulonkeroita, mutta
suuri luku imulavattomia
tuntosarvia ja hyvin
kehittynyt monilokeroinen
kuori. Paleozooisella ajalla
h:t esiintyvät enimmin
levinneinä, mutta nykyään

tunnetaan koko suvusta vain 4 lajia
Intian-merestä ja Isosta valtamerestä. E. TT. S.

Helmiäinen, simpukkain kuoren sisäpuoleiaen
kerros, joka on syntynyt simpukan erittämästä
aineesta hienon hienoina kerroksina n. s.
prisma-kerroksen päälle. Valonsäteiden taittuminen
siihen aiheuttaa omituisen värivaihteluu. H:tä
käytetään koristuksiin, nappeihin j. n. e.
Parasta h:tä saadaan helmisimpukasta (Meleagrina
margariiifera). E. TF. S.

Helmold, historiankirjoittaja 12:nnella vuosis.,
toimi Oldenburgin piispojen Vicelinuksen ja
Gerolduksen aikana slaavilaisten
käännyttämisessä, ollen pappina Bosaussa Holsteinin rajalla,
sekä kirjoitti v:een 1171 ulottuvan esityksen
„Chronica Slavorum", joka on tärkein lähde
Itämeren etelärannikon muinaisten
slaavilais-seutujen historiaan (julk. Pertz, „H. presbyteri
Chronica Slavorum", 1868). K. G.

Helmont, Jean Baptist van (1577-1644),
alankom. lääkäri, oli monipuolinen lääkäri ja
aikansa etevimpiä tiedemiehiä ja anatomian
tuntijoita. H. keksi hiilihapon. Hänen kootut
teoksensa „Opera omnia" ilmestyivät 1707. M. O-B.

Helmstädt [-stät]. kaupunki Braunsehweigissa
Saksassa, rautatien varrella, 14,260 as. (1900),
sokeri-, puuvilla- y. m. tehtaita,
kenraalisuper-intendentin asuntopaikka, monta kaunista
kirkko- y. m. rakennusta vanhalta ajalta. —
H. perustettiin jo 900 v:n paikoilla. V. 1574
Braunschweigin herttua Julius perusti tänne
yliopiston, joka seuraavan vuosisadan kuluessa
oli kuuluisimpia protestanttisia korkeakouluja
(myöskin muutamat suomalaiset ovat siellä
opiskelleet) ; se lakkautettiin 1809. K. G.

Eelodea canadensis, kanadalainen
vesirutto, n ydrocharitacece-hemoon kuuluva
vesikasvi, yli 1 m pituinen,
tykkänään vedenalaisena kasvava;
ruodittomat, melk, tasasoukat lehdet
3-lukuisissa kiehkuroissa tai
vastakkaisia; vähäpätöiset, yksineuvoiset,
perättömät kukat yksittäin
lehtihangoissa, nousevat kehän pitkän
torven avulla vedenpintaan. On
alkuaan kotoisin Pohj.-Ameriikasta,
mutta sieltä erinomaisen nopeasti
levinnyt Eurooppaan. Huomattiin
ensin Irlannissa 1836, ja levisi
seuraavina parina vuosikymmeninä
muualle Länsi-Eurooppaan
lisääntyen niin nopeasti, että Englannissa
ja Saksassa paikoin teki haittaa
laivakululle. Ilmestyi ensi kerran
Suomeen 1884 ja on nykyään
levinneenä useihin vesistöihin etelä-osissa
maata. — Euroopassa on tähän
saakka tavattu ainoastaan
emikasveja, joten H. täällä on
lisääntynyt pelkästään kasvullista tietä.
Jokaisesta varren palasesta, jossa
vain on vahingoittumaton silmu,
saattaa uusi itsenäinen kasvi
kehittyä. Vesiruttoa on käytetty
karjanrehuna, lannoituksena,
pakkaus-aineena. (J. A. W.)

Héloise [elui’z], Abélardin (ks. t.) lemmitty.
La nouvelle Héloise, Rousseau’n (ks. t.)
kirjeeumuotoinen romaani (1761). J. 11-1.

Helodea
canadensis.

Helmivenhe.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0154.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free