- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
265-266

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Helokivi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

265

Helokivi—Helsingin lääni

Helokivi ks. Peridotiitti.

Helootit (kreik. heilötes t. heilö’tai),
muinaisessa Lakoniassa (ja Messenian kukistuksen
jälkeen myös tässä maassa) sen alkuperäisen
väestön jälkeläiset, jonka maahan tunkeuvat
doorilaiset olivat orjuuttaneet. H. olivat
valtion-orjia, jotka jätettiin yksityisten spartalaisten
käytettäviksi ja viljelivät isäntiensä puolesta
näiden maatiluksia suorittaen kerta kaikkiaan
määrätyn vuokraveron; he olivat „turpeeseen
sidotut", eikä isäntä saanut heitä myydä.
Sodassa h. tavallisesti palvelivat kevytaseisina
sekä myöhempinä aikoina soutajina laivastossa.
Se ankara kohtelu, jonka alaisina h. olivat,
piti heissä vireillä vihaa yläluokkaa,
„spartalaisia" vastaan, joiden puolestaan alati täytyi olla
varuillaan helootteja vastaan; tässä käytettyjä
varokeinoja oli muun muassa n. s. Krypteia
(ks. t.). Kun Spartaa 464 e. Kr. oli kohdannut
ankara maanjäristys, nousivat h. kapinaan,
joka vasta 10 vuoden kuluttua saatiin
täydellisesti kukistetuksi. — Jos h. olivat (esim.
sodassa) tehneet palveluksia valtiolle, saattoivat
he päästä vapaiksi, jolloiu he saivat nimen
neo-dämö’deis. Erityisen luokan muodostivat n. s.
mo t häkit (mo’thakes), spartalaisten ja
he-lootti-naisten epälaillisesta aviosta syntyneet
pojat, joita kasvatettiin yhdessä spartalaisten
poikien kanssa; he joutuivat osallisiksi näiden
sotilaskasvatuksesta ja saivat eräänlaisen
adopt-sionin kautta kansalaisoikeudet.

E. R-n.

Helpi ks. P h a 1 a r i s.

Helsingborg [helsivbo’rjj, satamakaupunki
Ruotsin etelärannikolla, Juutinrauman varrella,
vastapäätä Helsingøriä; 32,415 as. (1908). —
Vanhimmasta H:sta, joka sijaitsee Stortorget
nimisen torin seutuvilla, on huomattavimpia
rakennuksia 10:nneltä vuosis. olevan linnan
sisä-torni „Kärnan", sekä kirkko Vårfrukyrkan
12:nnelta vuosis. Uudemmista mainittakoon
goottilaistyylinen raatihuone, kirkko Gustaf
Adolfs-kyrkan, Skånes enskilda bank’iu talo y. m.
Torilla Hamntorget on val;<rautainen
muistomerkki Kaarle Juhanan maihinnoususta
H:iin 1810 sekä Magnus Stenbockin
ratsastajapatsas. — H. on rautatieyhteydessä Ruotsin
pääratojen sekä v:sta 1891 avatun
höyrylauttaliik-keen välityksellä Tanskan rautatieverkon kanssa.
Satama keinotekoisesti suojattu, väylä sinne 7,»
m syvä. H:n kauppalaivasto on Ruotsin
kaupun-kein laivastoista kolmas: 1907 113 alusta,
yhteensä 88,122 tonnia; sam. v. laski ulkomailta
satamaan 354,544 t. aluksia, höyrylauttoja
lukuunottamatta. — Teollisuus hyvin vilkas: 1907
116:n tehtaan tuotantoarvo 37,8 milj. mk. Suurin
on H:n sokeritehdas; muita on: kolme myllyä,
kumi- (Ruotsissa ensimäinen), superfosfaatti-,
rikkihappo-, kupari- ja juuttitehtaita sekä 8
olutpanimoa ja viinapolttimo. — H. on Ruotsin
vanhimpia kaupunkeja; se mainitaan jo Nialin
tarussa. Adam Bremeniläinen tuntee sen myös.
Ruotsille H. tuli 1658. Sen kukoistus alkoi
1800-luvun keskipalkoilla, jolloin Juutinrauman tulli
poistettiin, kauppa ulkomaan kanssa tehtiin
vapaammaksi sekä H:n satama parannettiin ja
kaupunki liitettiin rautatieverkkoon. — H:n
luona tapahtui 1710 seurauksiltaan tärkeä
taistelu tanskalaisen maallenuosuarmeian ja M. Sten-

bockin johtamain ruotsalaisten välillä, päättyen
jälkimäisten voitoksi. E. E. K.

Helsinge-laki ks. II e 1 s i n g 1 a n n i n laki.

Helsingfors ks. Helsinki.

Helsingfors Dagblad [dägbläd], Helsingissä
ilmestynyt jokapäiväinen valtiollinen lehti, jonka
perusti R. Frenckell 1862, ja jonka
päätoimittajina sitten olivat E. Bergh 1863-64, R. Lagerborg
1865-82, R. Castrén 1882-83, A. H. Chydenius
1883-87 ja G. Lönnbeck 1888-89, jolloin lehti
lakkasi. H. D. oli 1860-luvun alussa meillä
muodostuneen „liberaalisen" suunnan ja puolueen
pää-äänenkannattaja ja sen vaikutus yleiseen
mielipiteeseen ja yleisten asiain ratkaisuun oli kauan
aikaa sangen huomattava.

Helsingfors Morgonblad
blädj, vv. 1832-44
Helsingissä ilmestynyt lehti, jonka toimittajista
mainittakoon J. L. Runeberg 1832-37 ja Fabian
Collan 1840-44. Vv. 1845-55 se ilmestyi [-muutetulla nimellä „Morgonbladet" (toimittajana m. m.
F. Berndtson).

Helsingfors Tidningar [tld-J, Helsingissä vv.
1829-66 ilmestynyt sanomalehti, jonka perustaja
oli A. J. Wasenius ja jota Z. Topelius kauan
aikaa (1841-60) toimitti.

Helsingin-Hämeenlinnan rata, 108 km pitkä,
vanhin rataosa maassamme. Jo 1849 oli
suunniteltu eräissä piireissä hevosraitiotietä Helsingin
ja Turkhaudan kestikievarin (3 penik.
Hämeenlinnan eteläpuolella) välille, ja rautatietä varten
linjan, tarkastus suoritettu vv. 1849 ja 1850. V.
1851 eversti A. Stjernvall antoi hallitukselle
täydellisen suunnitelman tätä rataa varten, mutta
asia sai levätä useita vuosia, sillä vasta 1857
ryhdyttiin valmistaviin töihin. Rata avattiin
liikenteelle 1862 ja se tuli, Sörnäisten sivuradan
(3,12 km) kustannukset yhteenluettuina,
maksamaan n. 14,423.000 mk. E. S.

Kelsingin-Karjan rata, 87 km, lähtee
pääradasta Fredriksbergin aseman pohjoispuolelta.
Rata avattiin liikenteelle 1 p:nä marraskuuta
1902. K. 8.

Helsingin kihlakunta käsittää Helsingin,
Nurmijärven, Mäntsälän, Sipoo-Pornaisten,
Tuusulan, Porvoon, Askula-Pukkilan
nimismiespii-rit Uudenmaan lääniä. K. 8.

Helsingin laivatelakka ks. Hietalahden
laivatelakka.

Helsingin lyseo (Helsingfors Lyceum), yksit,
yliopistoon johtava oppilaitos; perust. 1831. Sen
ensimäisenä johtajana oli dosentti A. A. Laurell
ja hänen jälkeensä Karl Backman, K. G.
Lemberg ja Emil Böök. Koulu oli aluksi
6-luokkai-nen, mutta muutettiin pian 7-luokkaiseksi ja
v:sta 1857 se toimi 8-luokkaiseua.
Opetusohjelman perustana olivat kielet, klassilliset ja uudet,
joilla tahdottiin laskea pohja laajalle
humanistiselle sivistykselle; lukusuunnitelman laatimisessa
ja opetusmetodeissa pyrittiin noudattamaan
uudempia periaatteita. Koulu lakkasi
toiminnasta 1891. [K. G. Leinberg, „Helsingfors Lyceum
under de trettiofem första ären af dess
verksam-het"; E. Böök, „Program med anledning af
Helsingfors Lycei halfsekulardag".] O. M-e.

Helsingin lääni muodostui Helsingin
ympäristölle heti sen jälkeen kuin H:n kaupunki oli
perustettu. V. 1553 siihen kuului Raaseporin
lääni sekä Sipoo ja Helsinginpitäjä Porvoon
läänistä sekä Vihti ynnä Loppi Hämeenläänistä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:24 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0155.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free