- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
267-268

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Helokivi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

267

Mutta jo 1556 se rajoittui Espoon, Helsingin ja
Sipoon hallinnollisiin pitäjiin. Suurempaa ja
pitempiaikaista merkitystä tällä järjestelyllä ei
kuitenkaan ollut. K. S.

Helsingin makasiini-osakeyhtiö
(Helsingfors Magasins Aktiebolag) omistaa useita
makasiineja Katajanokalla, joihin se, noudattaen
asetuksia yleisistä tallelusmakasiiueista, joilla on
oikeus antaa varrantteja, vastaanottaa tullattuja
ja tullaamattomia tavaroita säilytettäväksi;
ma-kasiiniyhtiö vuokraa erityisiä säilytysaloja tai
kokonaisia makasiineja ja toimittaa sitäpaitsi
tavarain purkausta, lastausta, tullausta v. m.
Yhtiön osakepääoma on nyt 600,0U0 mk,
sääntöjen mukaan on korkein osakkeille tuleva
vuosi-osinko 8 %.

Kun asetus yleisistä talletusmakasiineista,
joilla on oikeus antaa varrantteja, 1892 oli
julkaistu, ryhdyttiin pääkaupungin
kauppiaspii-reissä toimiin yleisen makasiinin
aikaansaamiseksi, ja sittenkuin oli saatu Helsingin kaupunki
mukaan osakkaaksi, toteutettiin tuuma 1896.
Liikemieliellä on yleisestä makasiinista se etu,
että hän tavaroiden tullessa ulkomailta voipi
jättää ne tullaamatta makasiinin huostaan ja
vasta tavaroita tarvittaessa hän ottaa ne sieltä
maksaen silloin niistä menevän tullimaksun.
Tavarain omistaja voipi makasiinin hallinnolta
saada talletusdodistuksen varrantteineen siitä,
että tavarat säilytetään makasiinissa ja
annetaan ulos sille, joka varrantin omistaa.
Var-ranttitodistuksia voidaan kuten tavaravekseleilä
diskontata pankeissa. — H. m.-o. on toiminut
hyvällä menestyksellä ja on ollut tärkeä laiios
pääkaupungin tavarantuonnin helpottamiseksi.
V. 1909 säilytettiin yhtiöllä tavaroita kaikkiaan
27 milj. kiloa, yhtiön kiinteistöjen arvo on nvt
n. 1 ’/2 milj. mk. Osinkona on useana vuonna
jaettu 8 %. A. R-t.

Helsingin musiikkiopisto. Valtiopäivillä
1877-78 esiintoi Suomen taideyhdistyksen
intendentti B. O. Schauman anomukspn
taideakatemian perustamisesta. Tämän johdosta asetti
senaatti komitean, joka 1879 jätti ehdotuksensa
senaattiin. Koska ei kuitenkaan senaalin
ryhtymisestä toimenpiteisiin mitään kuulunut,
pidettiin maalisk. 12 p. 1882 kokous, jossa päätettiin
perustaa „Helsingin musiikkiyhdistys".
Vuotuilta kannatusta oli merkitty 12,000 markkaa.
Sama summa pyydettiin ja
saatiin-valtionavustuksena ja seur. syksynä alkoi musiikkiopisto
toimintansa maisteri Martin W e g e 1 i u
k-sen johdolla. Musiikkiyhdistyksen ohjelmaan
kuului paitsi omifii musiikki-iltain myös
julkisten konserttien toimeenpaneminen. Valtion
opistolle antama avustus on vähitellen noussut 25,000
markkaan. Opiston yhteydessä toimii
jatkokurssi (oppilaita varten, jotka jo ovat
suorittaneet pakolliset kurssinsa) sekä valmistava
koulu koulunuorisoa ja lapsia varten.
Vii-meksimainitussa laitoksessa on
musiikkiopetta-jik«i aikovilla hyvä tilaisuus saada
käytännöllistä harjaantumista. Koko olemassaolonsa
aikana nels. musiikkiop. on saanut kärsiä sopivan
huoneiston puutteessa (nykyään [1910] annetaan
opetusta 6:ssa eri paikassa).

Tarmokkaalla johdolla, erinomaisella
kurinpidolla ja etevällä opetuksellaan Martin
Wege-lius alunpitäin asetti opiston varmalle pohjalle.

268

Opiston oppilaista mainittakoon Jean Sibelius,
Armas Järnefelt, Erkki Melartin, Selim
Palmgren, Maikki Järnefelt, Ida Ekman, Axel
Törnudd, Karl Ekman, Ossian Fohström, A. Apostol
y. m.

Opetusvoimat musiikkiopistossa olivat
alkuaikoina suureksi osaksi pakostakin
ulkomaalaisten käsissä. Kun kykeneviä voimia alkoi
kotimaassa ilmestyä, on liiitäkiu kiinnitetty
musiikkiopistoon. Ja kuu suomenkielinen
oppilasaines alkoi lisääntyä, tuli tarpeelliseksi hankkia
suomenkielisiä opettajia ja muodostaa
suomenkielisiä rinnakkaisluokkia. Martin Wegeliuksen
kuoltua (1906) toimi johtajana Armas
Järnefelt (1906-07) ja Karl Ekman, joka on
samassa toimessa vieläkiu. — Oppilasluku nousee
tätä nykyä yli 300:n; O. M-o.

Helsingin nummi (IJelsinge malm), laaja
hiekkanummi Malmin aseman luona. Täällä
Helsingin uusi hautausmaa. K. S.

Helsingin pitäjä (ruots. Uelsinge. 1.
Kunta, Uudenmaan 1., Helsingin khlak.,
Helsingin nimismiesp.; kirkolle 5 km Tikkurilan
asemalta ; 378,9 km2, joista viljeltyä maata 12,967
ha (1901) ; 1 1 1 ,2088 manttaalia, talonsavuja 306,
torpansavuja 88 ja muita savuja 1,791; 13,837
as. (1908), joista suomenkielisiä n. 30%; 1,859
hevosta, 4,984 lehmää (1908). — Kansakouluja
10. — Useita tiilitehtaita y. m. — 2.
Seurakunta, keisarillinen, Porvoon hiippak.,
Helsingin rovastik; itsen, khrakunnaksi ehkä
1300-luvun lopulla Sipoosta, ennen „Wanda socken"
niminen. Kirkko kivinen, keskiaikuinen (paloi
1893). K. S.

Helsingin raitiotieosakeyhtiöfS’pdruä^s- och
omvibus-aktiebolagct i Helsingfors) omistaa
Hel-siugin sähköraitiotlet ollen kaupungiu kanssa
tehdyn kontrahdin nojalla v:een 1945 oikeutettu
jatkamaan liikettään. V. 1888 aloitettiin liike
ensiksi tavallisilla hevos-omnibuksilla. V. 1890
yhtiö uudelleen muodostettiin (’/2 milj. pääoma)
ja aloitettiin hevosraitiotieliike. V. 1898
päätettiin ottaa sähkövoima käytäntöön; sähkötyöt
uskottiin ulkolaiselle liikkeelle
„Actien-Gesell-schaft Elektricitätswerke" (vorm. O. L. Kummer
& C:o) ja sähkövaunuli ike avattiin 1900 yhdellä
kiskoparilla. V. 1908 alettiin laskea
kaksnis-kiskoja. Tämän uudistustyöu on suorittanut
„Allmänna svenska elektriska aktiebolaget i
Westerås". Yhtiön nykyinen osakepääoma on
1,875,000 mk. V.. 1891 "oli matkustajien luku
1,392,339, 1892 1,383,079, 1893 1,224,354, 1894
1,275,631 ja sitten vhä nousten 1899 1.668.370,
1900 1,756.646, 1905 3,734,984, 1909 6,337,677.

Helsingin rovastikunta käsittää Helsingin
kaupungin, Helsingin pitäjän, Nurmi järven,
Tuusulan, Sipoon ja Mäntsälän seurakunnat. Porvoon
hiippakuntaa. K. S.

Helsingin Sanomat, Helsingissä ilmestyvä
jokapäiväinen sanomalehti, jonka julkaisemiseen
„Päivälehden" lakkautuksen jälkeen saatiiu lnpa
loppuvuodelta 1904: nuorsuomalaisen eli
perustuslain is-suomenmielisen puolueen
pää-äänenkan-nattaja. Sen päätoimittajina ovat olleet II.
Renvall 1905-06, S. Nuormaa 1906-08, E. Erkko v:n
1908 lopusta. Leveneminen (1910) n. 16,000.

Helsingin säästöpankki (Helsingfors
spar-bnnk), perustettu 1825, toiminta aloitettiin 8 p.
huhtik. 1826. V. 1S26 tekivät säästöönpanijain

Helsingin makasiini-osakeyhtiö—Helsingin säästöpankki

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0156.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free