- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
271-272

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Helsingin telefoniyhdistys ... - Helsinki

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

271

H elsinglanti—Helsinki

272

s i"’ (jus svecieum) ja Uudellamaalla myös
Hei-siuglanniu oikeudeksi (jus
heisingoni-cum). Nämä oikeudet, joiden
voimassaolemis-alueet sittemmin jonkun verran muuttuivat,
erosivat toisistaan myös siinä tavassa, millä
kymmenykset jaettiin kirkon ja pitäjän papiston
kesken. 1300-luvun alussa syntyi vielä
kolmaskin maksutapa, n. s. Karjalan oikeus (jus
carelicum), jonka mukaan kaikki
viljakymme-nykset menivät kirkkoherralle. (O. K:ncnJ.

Helsinglanti ks. Helsingland.

Helsingonicum jus. ks. H e 1 s i n g 1 a n n i n
oikeus.

Helsingar
orj, kaupunki Tauskassa, [-Sjællan-din saarella, Juutinrauman varrella, vastapäätä
Helsingborgia, 14,534 as. (1906). Kahden
rautatien pääiepiste; hyvä satama, höyrylauttayhteys
Ruotsin kanssa. Suuri rautalaiva- ja
koner,iken-nusteollisuus (1,000 työmiestä). — Lähettyvillä
1580 rak. kunink. huvilinna „Marienlyst", nyt
kylpylaitos, sekä niemen kärjessä Kronborgin
linna (rak. 1574-83), jonka tarkoituksena oli
Juutinrauman tullin valvominen. E. E. K.

Helsinki (ruots. Helsingfors), Suomen
pääkaupunki, sijaitsee 60° 9’42,«" pohj. lev. ja
24° 57’ 17" it. pit. Greenwichistä. Kaupungilla
on erinomaisen suotuisa asema mantereesta
pis-täyvällä niemekkeellä, jota kummaltakin sivulta
suojaavat saariryhmät ja josta etelää kohti on
avoin näköala aavalle merelle. Kaupunkiin
kuuluu joukko saaria, joissa on vuokramaalle
rakennettuja huviloita. Kaupunki on linnoitettu.

Helsingin kaupungin pinta-ala oli v:n 1908
lopussa: kaupungin asema (I-XV kaupunginosien
ala) 11,271,513 mJ sekä kaupungin aseman
ulkopuolella olevat maa-alueet yht. 21,418,472 ma
(niistä 5,179,717 m2 kaupungin tuomiovallan
ulkopuolella) eli kaikkiaan 32,689,985 m’. Sen
jälkeen on kaupungille ostettu vielä Pasilan 1.
Bölen sekä Nybondaksen tilat.

Väestö. Helsingin kaupungin väestö on
98:ssa v:ssa kasvanut 34-kertaiseksi. V. 1810
tämä väestö oli yhteensä 4,065 henkeä. 1830
11.110. 1850 20,745, 1870 32.113, 1880 43,142,
1890 65,535, 1900 93,217 ja 1908 137,346. v:n
1910 väenlaskun muk. n. 1 4 0,0 0 0 henkeä. S y
n-tyneiden ja kuolleiden luku oli:

Syntyneiden
ylijäämä

j e n kautta. Kaupunkiin muuttaneiden ja sieltä
poismuuttaneiden luvun sekä edellisten
ylijäämän osoittavat seuraavat luvut:

Kaupunkiin
muuttaneita

Kaupungista [-poismuuttaneita-]
{+poismuutta-
neita+}

Syntyneitä Kuolleita

Vv. 1881-1890 16 006 10,918 5,088
„ 1891-1900 23,356 14,638 8,718
., 1901-1908 25,314 14,837 10,477

Syntyueisyysprosentti oli keskimäärin v:ssa:
Vv. 1881-1890 2,»s
„ 1891-1900 2,»4 ja
„ 1901-1908 2,75

Vuosittainen kuolleisuusprosentti oli
keskimäärin:

Vv. 1881-1890 2,oi
„ 1891-1900 1,84 ja
„ 1901-1908 l,«i

Kuolleisuusprosentti on siis viime
vuosikymmeninä tuntuvasti vähentynyt. Silti ei luonnollinen
väenlisäys ole ollut kovin suuri, jos kohtakin
se, kuten edellä esitetyistä luvuista käy ilmi, on
suhteellisesti noussut. Suurimman lisäyksensä
Helsinki on saanut ja saapi sisäänmuutto-

Kaupunkiin
muuttaneiden
ylijäämä

Vv. 1891-1900 42,952 20,152 22,800
„ 1901-1908 55.293 21,461 33,832

Väestön lisäysprosentti sisäänmuuttojen vuoksi
oli keskimäärin vuosittain vv. 1891-190 0 2,87 ja
vv. 1901-190 8 3,66. Näistä lukuisista
sisäänmuu-toista on seurauksena m. m., että suurin osa,
vähän päälle J/3 pääkaupungin väestöstä, ei ole
syntyperältään helsinkiläistä. Niinpä oli
väestöstä:

• 1870 1880 1890 1900

Helsingissä

syntyneitä 30,s» % 31,54 % 30,9» % 32,29 %
Muualla
syntyneitä 69,77 „ 68,46 „ 69,oi „ 67,7i „

Suomessa ja sen ulkopuolella syntyneiden
välinen suhde oli:

1870 1880 1890 1900

Suomessa
syntyneitä ’ 85,27 % 87,51 % 91,36 % 91.70 %
Muualla
syntyneitä 14,78 „ 12,49 „ 8,64 „ 8,»o „

Suomen ulkopuolella syntyneiden luku on siis
suhteellisesti vähentynyt; näihin lukuihin
vaikuttavat kuitenkin monet satunnaiset
asianhaarat, esim. kaupunkiin sijoitetun venäläisen
sotaväen paljous. — Sukupuolen mukaan väestö
jakaantui seuraavalla tavalla:

1870 1880 1890 1900 1908
Miehenpuolia 16,504 22,462 32,158 43,563 63,479
Vaimonpuolia 15,609 20,680 33,377 49,654 73,867

eli prosentittain:

1870 1880 1890 1900 1908

Miehenpuolia 51,89 52,07 49,07 46,7s 46,22

Vaimonpuolia 48,6i 47.93 50,93 53,27 53,7«

Edellisistä luvuista käy siis ilmi, että
vaimonpuolet, jotka ennen olivat vähemmistönä,
viimeisten vuosikymmenien kuluessa ovat tulleet
miehenpuolia lukuisammiksi.

Kielen mukaan Helsingin väestö jakaantui
edellä mainittuina ajankohtina prosenteissa
seuraavalla tavalla:

1870 1880 1890 1900
Suomenk. 25,» % 33.9 % 45,s % 50,8 %
Ruotsink. 57,o „ 52,i „ 45,6 „ 42,. „
Venäjänk. 12 1 >i J1 9,6 „ 5,6 „ 4,’ „
Saksa nk. 1>8 „ 1»’ „ 1,» „ 0,8 „
Muunkiel. 3,2 „ 2,7 „ 2,i „ l.i ,»

Verrattain nopeimmin on kasvanut
suomenkielinen väestö, joka jo 1890 oli miltei tasaväkinen
ruotsinkielisen kanssa ja joka 1900 oli vähän
päälle puolet kaupungin koko väestöstä.
Kolmenkymmenen vuoden kuluessa kasvoi:

Suomenkielinen väestö 469,1 %:lla

Ruotsinkielinen „ 116,1 „

Venäjänkielinen „ 13,4 „ ja

Saksankielinen „ 26.2 „

Alkeissivistykseen nähden pääkau-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0158.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free