- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
273-274

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Helsinki

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

273

Helsinki

274

pungin väestö on edistynyt suurin askelin. Niinpä
oli prosenteissa:

1870 1880 1890 1900
Luku- ja kirjoitustaitoisia 49,4 56,8 66,4 74,8
Ainoastaan lukutaitoisia 31,a 26,s 17,6 10,4
Luku- ja kirjoitustaidottomia 19,» 16,7 16,o 14,8

Luku- ja kirjoitustaidottomia oli yli 10 vuoden

iässä: v. 1870 1,244, v. 1880 1,556, v. 1890 1,182

ja v. 1900 1,265. — Erikielisissä väestöryhmissä

jakaantuivat luku- ja kirjoitustaitoiset sekä tätä

taitoa vailla olevat prosenteissa:

Luku-ja’kirj.- Ainoastaan Luku-ja
kirj.-taitoisia lukutaitoisia taidottomia

Suomenk. 72,26 % 12,98 % 14,7« %

Euotsink. 78,oe „ 8,28 „ 13,66 „

Muunkiel. 74,44 „ 3,44 „ 22,12 „

Kymmenen vuotta täyttäneistä oli 1900 luku- ja
kirjoitustaidottomia eri kieliryhmissä:
suomenkielisissä 1,2J %, ruotsinkielisissä l,o» %,
venäjänkielisissä 16,9S %, saksankielisissä 0,46 % ja
muunkielisissä 17,ss —
Uskontunnustuksen mukaan oli väestö jaettuna:

1870

1880

1890

1900

1908

Luterilaisia 27,279 37,677 60,251 86,602 135,077
Muita protes-

tantteja 35 92 59 204 267
Kreikkal.-venä-
läisiä 4,103 4,328 3,867 4,945 f
Roomal.-katoli-
laisia 424 594 663 581 678
Mooseksen usko-
laisia 226 441 642 626 625
Muhamettilaisia 46 10 28 62 ?

Alkeissivistys eri uskontoja tunnustavissa oli

1900 prosenteissa:

Luku- ja
kirj.-taitoisia

Luterilaisia 75,07 % 10,84 % 14,09 %

Muita protest. 87,44 „ 2,01 „ 10,55 „

Kreikkal.-venäl. 73 ,98 ,, 3,20 ,, 22,82 ,,

Roomal.-katolil. 64,»7 „ 5,85 „ 29,78 „

Mooseksen uskoi. 60,74 „ 6,57 „ 32,69 „

Muhamettil. 33,90 „ 6,78 „ 59,32 „

Ainoast.
lnkutait.

Luku- ja
kirj.-taidottomia

As u n t o t i 1 as t o ja -olot.
Asunto-tilastollisia tietoja on koottu Helsingistä
niiden todellisten väenlaskujen yhteydessä,
joita v:sta 1870 alkaen on toimitettu joka
kymmenes vuosi, viimeinen 1910. Nämät
tiedot ovat m. m. koskeneet talojen lukua,
rakennusten lukua ja suuruutta
(huone-lukua) sekä huoneiden lukua.
Asunto-oloja erittäin valaiseva on se osa tilastoa,
joka käsittää väestön jaon talouskunnittain
ja sen asumia huoneita. Paitsi
väenlaskujen yhteydessä on H:ssä koottu tilastoa
asunto-oloista sen laajan, työväen
asunto-oloja koskevan erikoistutkimuksen kautta,
joka kaupungin myöntämillä varoilla
toimeenpantiin terveyshoitolautakunnan
johdolla 1900. Väenlaskuilla saadut
yleistulokset osoittavat, että Helsingissä oli:

1870 1880 1890 1900

Taloja 1,078 1,198 1,325 1,634 [-Asuinrakennuksia-]
{+Asuinraken-
nuksia+} 2,296 2,752 3,053 3,837
Huoneita 18,416 24,927 39,388 56,773

Asukkaita oli taas:

1870 1880 1890 1900

Yhtä taloa kohti 29,8 35,1 49,» 60,o

„ asuiurakenn. kohti 14,o 15,4 21,4 25,4

„ huonetta „ 1,74 1,«» 1,66 1,7»

Edellisestä käy ilmi, että asutus on yhä
taajen-tunut, mikä onkin luonnollista, kun pienien puu
talojen sijalle on rakennettu yhä enemmän
suuria kivitaloja. Huoneiden keskiluku yhtä
asuinrakennusta kohti oli:

1870
8,0

1880
9,i

1890
12,9

1900
14,8

Puurakennusten suhteellista vähenemistä ja
kivirakennusten lisääntymistä osoittavat taas
seuraavat luvut. 100:sta asuinrakennuksesta oli:

1880 1890 1900
Kivirakennuksia 20,8 25,5 27,4
Kivi- ja puurakenu. 3,» 6,6 8,s
Puurakennuksia 75,9 67,9 64,4

Kivirakennusteu lisääntymisen merkitystä
ilmaisevat vielä paremmin seuraavat luvut, jotka
osoittavat huoneiden suhteellisen luvun kivi- ja
puurakennuksissa vuosina 1880, 1890 ja 1900.

1880 1890 1900
Kiviseinäisiä huon. 38,7 % 52,t % 61,o °/0
Puuseinäisiä „ 61,» „ 47,8 „ 39,o „

Edellämainituista 56,773 huoneesta 1900 oli
asuinhuoneita 46,012, joista 44,557 käytettyä ja
1,455 käyttämätöntä. Viimeksimainituista oli
poisvuokrattuina 747, joten 855 eli 1,» °/0
kaikista asuinhuoneista oli vuokraamatta.
Asuinhuoneissa asuva väestö muodosti yhteensä 17,951
huone- eli talouskuntaa. Talouskunnat ja niiden
asumat huoneet jakaantuivat eri kerrosten välillä
seuraavalla tavalla:

Talouskunnat

Kellarikerr.:ssa 1,230 1. 6,9 % 1,858 1. 4,2 %

1 kerroksessa 10,009 „ 55,7 „ 21,392 „ 48,o „

2 „ 4,000 „ 22,» „ 11,121 „ 25,o „

3 „ 1,203 „ 6,7 „ 5,254 „ 11,8 „

Talouskuntien
asumat, huoneet

Helsingin niemi 1800-luvun alussa. Viivoilla merkitty ala osotttaa
9illoin rakennettua osaa.

1

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0159.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free