- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
277-278

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Helsinki

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Huoneiden luku Asujamien luku
Kellarikerr.:sessa 1,422 l. 10,6 % 4,781 l. 10,4 %
1 kerroksessa 8,731 „ 65,2 „ 29,969 „ 65,2 „
2 „ 2,032 „ 15,2 „ 7,322 „ 15,9 „
3 „ 282 „ 2,1 „ 830 „ 1,8 „
4 „ 94 „ 0,7 „ 251 „ 0,6 „
5 „ 15 „ 0,1 „ 58 „ 0,1 „
Vinttikerroksessa 817 „ 6,1 „ 2,736 „ 6,0 „
Yhteensä 13,393 „ 100,0 45,947 „ 100,0 „


Huoneet jakaantuivat huoneistojensa suuruuden
mukaan siten kuin seuraavat luvut osoittavat ja
eri huoneistojen ryhmissä oli seuraavat
lukumäärät asujamia:
Huoneiston suuruus Huoneiden luku Asujamien luku
1 huone 7,748 l. 57,9 % 31,056 l. 67,6 %
2 huonetta 4,806 „ 35,9 „ 13,044 „ 28,4 „
3 „ 699 „ 5,2 „ l,533 „ 3,3 „
4 „ 140 „ l,0 „ 314 „ 0,7 „
Yhteensä 13,393 „ 100,0 „ 45,947 „ 100,0 „


Keskimäärin yhtä huonetta kohti asui
henkilöitä: 1-huoneisissa huoneistoissa 4,0,
2-huoneisissa huoneistoissa 2,7, kolmihuoneisissa
huoneistoissa 2,2, neljähuoneisissa huoneistoissa 2,2 ja
kaikissa huoneistoissa 3,4 henkeä. — Jos
pidetään, kuten edellä, liika-asutuksena sitä milloin
vähintään 4 henkeä asuu yhteisesti yhtä
huonetta, olisi ylempänä esitettyjen
keskimäärälukujen mukaan työväen keskuudessa tällaista
liian taajaa asutusta olemassa vain 1-huoneisia
huoneistoja asuvien keskuudessa. Mutta
tällaisissa asunnoissa asuvien luku oli kokonaista
31,056 henkeä l. 67,6 % koko työväen luvusta,
siis vähän enemmän kuin 2/3 tästä väestöstä asui
liian taajasti. Todellisuudessa liian ahtaasti asuva
väestö oli, kuten väenlaskutuloksista käy ilmi,
vähäistä pienempi, nimittäin 29,649 henkeä.
Varma on myöskin, ettei koko viimeksi mainittu
henkilöluku ollut työväkeen kuuluvata, koska
liian ahtaasti asuvia oli 1-huoneisissa
huoneistoissa koko väestöstä vain 25,059 henkeä ja kun
liian ahtaasti asuvissa talouskunnissa oli
niitäkin, joista kullakin oli 2, 3, jopa 4:kin huonetta
asuttavanaan. Liian ahtaasti asuvien henkilöjen
luku oli näin suurissa huoneistoissa kaikkiaan
noin 7,900. O. G.

H. on jaettu 15 kaupunginosaan, jotka
nimitetään järjestysnumeroiden I-XV mukaan (ks.
karttaa). Muutamilla osilla kaupunkia on omat
vanhat nimensä, kuten: Kruununhaka
(Kronohagen, I kaupunginosa),
Katajanokka (Skatudden, VIII),
Kaivopuisto (Brunnsparken, IX),
Sörnäinen (Sörnäs, X, XI ja XII sekä niiden
pohjoispuolella oleva alue Kumtähteen asti),
Siltasaari (Broholmen, X:n osan länsipuoli),
Kallio (Berghäll, XI:n osan 1 ja 5 linjan
välinen alue) ja Töölö (Tölö, XIII-XV). Sitä
paitsi H:iin kuuluvat seuraavat esikaupungit:
Hermanni (Hermanstad) I ja II,
Pasila (Böle, lähellä Fredriksbergin asemaa),
Toukola (Majstad, siinä eritt.
Ranta-alue) sekä Vallila (Vallgård).

Satamat ovat laivakululle erinomaiset;
laitureita yhteensä 4,690 m; 6-8 m syvässä
kulkevat laivat voivat päästä esteettä kaikkien
suurempien satamapaikkojen laitureihin (1,150 m)
ja oivallisia, tuulensuojaisia selkiä on joka
puolella. Vv. 1888-1907 käytettiin laitureiden
parantamiseen 5,87 milj. mk. Tärkeimmät satamat
ovat: Etelä-satama, kaupungin pääsatama
matkustaja- ja tavaraliikennettä varten (25
tonnin nostorana; tavaranpurkaus tapahtuu myös
Katajanokan rannassa, jossa on tullikamari,
pakkahuone ja varranttimakasiini y. m.
makasiineja) ; rannassa pidetään syksyisin vuotuiset
suuret kalamarkkinat; erikoinen
saaristolaisveneiden laituri; — Hietalahdensatama,
kivihiilen, hiekan ja halkojen y. m. purkausta
varten; siitä lähtevät läntisen saariston
höyrypurret ; — Merisatama, eteläisin, tiilien,
hiekan ja halkojen purkausta varten ; —
Pohjois-satama, hiekan ja halkojen purkausta varten;
siitä lähtevät itäisen saariston höyrypurret;
Katajanokan edustalla olevalla
Kruunuvuorenselällä on sotalaivojen asemapaikka;
Ruoholahdensatama,
rakennustarpeiden y. m. tuontia varten; —
Siltavuorensatama, tiilien ja hiekan purkausta varten ; —
Sörnäistensatama, tärkeä
puutavaranvientiliikkeessä. Pääsatamat yhdistää toisiinsa
sekä maan rautatieverkkoon satamarata. — Paitsi
edellämainittuja on vielä satamat Lapinlahdessa,
Humallahdessa ja Taivallahdessa sekä
Blekholman ja Sirpalesaaren purjevene-
y. m. venesatamia.

Kaupunkiin johtaa (ks. karttaa) kaksi
valtatietä, nim. Itäinen ja Läntinen
viertotie
, joiden haara- ja jatkokadut poikkikatuineen
jakavat varsinaisen kaupungin 527 kortteliin.
Itäinen viertotie hallitsee itäpuolisia
esikaupunkeja ja Sörnäisten kaupunginosaa sekä
jatkuu etelää kohti Siltasaaren- ja
Unioninkatuina (kaupungin pisin katu) aina
Tähtitorninmäkeen asti. Sen mukaan kulkevat
kaupungin itäisen osan kadut pohjoisesta
etelään ja idästä länteen, joista
viimemainitunlaisista kaduista ovat huomattavat keskuskadut:
Aleksanterinkatu ja Pohjois- ja
Etelä-esplanadinkadut. — Läntisen
viertotien
sekä sen jatkojen Länsi- ja
Itä-Heikinkatujen suunta on
eteläkaakkoon, joten kaupungin länsiosan kadut kulkevat
samaa tahi länsilounaista (esim.
Bulevardinkatu) suuntaa. Eteläpäässä kaupunkia
tasoittuvat vähitellen katujen kaupungin eripuolilla
vallitsevat erisuuntaisyiudet, joten
Tehtaankatu kulkee jotenkin samassa suunnassa miltei
koko niemen poikki. — Uusien läpikulkukatujen
aikaansaamista varten on järjestelyjä tekeillä.
Torit. Tärkeimmät torit ovat:
Kauppatori Etelä-sataman rannalla, ruoka- ja
maalais-tavaran kauppaamista varten aamupäivisin ; sen
jälkeen tori siistitään puhtaaksi liikenteelle;
torilla pidetään sotaväen paradit; —
Senaatintori, ennen käytetty markkinatorina, nykyisin
joskus yleisiin kansalaiskokouksiin; keskellä
toria Aleksanteri II:n patsas
kukkaisistutuksineen ; — Kaartin- l. Kasarmintori, jolla
on puuistutuksia ja halli käsityö- ja
teollisuustuotteiden kauppaa varten; —
Rautatientori, jossa harjoitetaan rihkaman-, puuastiain-
sekä heinän- y. m. myyskentelyä; torilla on
pidetty yleisiä kansalaiskokouksia; —
Hietalahdentori, ruoka- ja maalaistavaran
kauppapaikka; torin laidassa on kauppahalli; —

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:24 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0163.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free