Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus / 283-284 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Helsinki

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Tähtitorninmäki ja Myllymäki Kaivopuistossa noin 1850.

silloin paraikaa vallitsi antiikkia suosiva
uusklassininen taidesuunta. Kaupungin
monumenttaaliseksi painopisteeksi muodostuivat
Eteläsataman puoleiset tienoot, vaikka tämän varrella ja
lähettyvillä olevista rakennuksista ani harvat
ovat pysyttäneet Engelin aikaisen leimansa.
Paraiten säilyneitä ovat keisarillinen palatsi,
muhkea seurahuone ja Edlundin kivimuuri,
Observatori, entinen kaartin kasarmi ja
Kenraalikuvernöörin palatsi. Nikolainkirkko —
paikkaan nähden liiankin suurine portaineen —,
Senaatintalo, Yliopisto ja hiukan taempana
Yliopiston kirjasto Unioninkadun suulla luovat
Senaatintorista arvokkaan
kokonaisuuden, joka vain kaipaa lopullista järjestämistä
kivitykseen nähden ollakseen täysin
mouumenttaalinen. — Engelin elämäntyötä H:n ulkomuodon
luomisessa ei myöhemmän 1800-luvun
rakennustaide ole voinut himmentää. Pitkiin aikoihin
ei nouse kuin muutamia merkittävämpiä
rakennuksia, kuten Ritarihuone (Chiewitz) 1859-61
goot. tyyliin tiilipinnoilla, ruotsal. teatteri
(pietaril. Benoit) 1866, vanha asema ja kem.
laboratori (molemmat C. A. Edelfeltin
piirtämiä), Ylioppilastalo 1870, kaartin maneesi 1877
(mol. A. II. Dahlströmin), lopuksi 1877
Polyteknillinen opisto (F. A. Sjöström). —
1880-luvusta alkaen H:n rakennustaiteessa on
huomattavissa tuntuva nousu, sillä se saa
taaskin suuria uusia tehtäviä suoritettavakseen ja
henkilöerikoisuuksista huolimatta kehitys
kokonaisuudessaan kulkee renesanssin merkeissä.
Kuvaavia esimerkkiä ovat: talo Länsi-Henrikink.
12, entinen saks. tyttökoulu ja venäl. kymnaasi
(F. A. Sjöström) ; Kansankirjasto, Kämpin
hotelli, Catanin ja Kalevan talot,
Palokunnantalo 1888 sekä Palotorni y. m. (Th. Höijer) ;
Valtionarkisto, Säätytalo 1890, Yhdyspankki
(C. G. Nyström) ; Kansallispankki, Kansakoulu
Nikolainkadun päässä (O. Törnquist-Tarjanne),
Suomal. kirjallisuuden seuran ja
Henkivakuutusyhtiö Suomen talot (Seb. Gripenberg). Mutta
samalla yksityisarkkitehtuurinkin alalla
vallitseva kuumeentapainen toiminta kohottaa ilmoille
kaavamaisia, kipsikoristeisia rapattuja
vuokrakasarmeja ja ensimäiset suuret
vuokra-liikepalatsimmekin rakennetaan tähän aikaan (Wreden
suunnittelema pasaasi ja Höijerin Grönquistin
kartano). Asuinrakennusten pohjasovituksiin ja
tontin ekonomiseen käyttöön nähden kylläkin
onnistutaau saamaan ajanmukaisia parannuksia;
riittävää kodikasta mukavuutta ja selvyyttä ei
vain vieläkään kyetä luomaan. — 1900-luvun
käänteessä vallitseva romantillinen suunta
taiteessamme aikaansaa maamme ja H:n
rakennustaiteen kehityksessä todellisen kumouksen.
Murtaen edellisen ajan kaavamaisuuden ja
englantilaisten herättävää esimerkkiä seuraten nuori
arkkitehtisukupolvi antautuu tutkimaan
lämpimän oman kodin luomista. Rakennusten
ulkomuodoissa aluksi suositaan yksinkertaisen selviä
viivoja ja fasadeista armottomasti puhdistetaan
edellisen ajan ylenpalttisen rehevä muotorikkaus.
Tavoitellaan sisällykseen, muotoihin ja
aineisiinkin nähden omintakeisuutta ja luonnollisuutta,
mutta toisaalta se arvonanto, joka nyt tulee
luonnollisen aineen osaksi, useinkin on vähällä
kääntyä kömpelöksi aineen herruudeksi, jonka
taakan alla rakennusten suhteet ja tarkoitusta
vastaava luonne joutuvat kärsimään.
Teknillisessä ja konstruktiivisessa suhteessa edistys ei
myöskään jaksanut pysytellä yleisen kehityksen
tasalla; vasta viime aikoina on ruvettu
laiminlyöntiä korjaamaan ja uudestaan suuremmalla
tarkkuudella varteen ottamaan ulkomaiden
tuloksia tälläkin alalla. Nykyään on H:n
arkkitehtuuriin viileämpi, itsetietoisemman järkevä
tuulahdus tulossa ja on oireita olemassa, että nyt,
kun murrosajan kokeilukausi on sivuutettu,
rakennusmassoja vallitseva, siro ja tuhlaava
renesanssi uudestaan pääsee tyylikehitykseen
vaikuttamaan. — Viime vuosikymmenen
huomattavammista julkisista, yhdistys- ja yhtiörakennuksista
mainittakoon: O. Y. Argoksen ja Vaasan pankin
talot Esplanadin varrella (Grahn, Hedman,
Wasastjerna) ; Uusmaalaisen osakunnan talo 1901
(Hård af Segerstad) ; Kansallisteatteri 1902,
Karjalaisten talo ja O. Y. Hallituskatu 15 (O.
Tarjanne) ; Katajanokan tulli- ja pakkahuone,
Yliopiston fysiologinen sekä fysikaalinen laitos
Siltavuorella (C. G. Nyström) ; Pohjolan talo
Aleksanterinkadun varrella, Pirtti Erottajalla,
Pohjoismaiden osake-pankki, Kansallismuseo ja
Asematalo (Lindgren, Saarinen, Gesellius) ;
Suomi-yhtiön talo Antink. 5 (O. Tarjanne,
fasadit A. Lindgren) ; Uusi Ylioppilastalo (A.
Lindgren ja Viivi Lönn) ; Telefoniyhdistyksen talo,
Suomen hypoteekkiyhdistyksen talo, Eiran
sairaala ja Kallion kirkko (L. Sonck) ;
Privatbankenin sisusta Edlundin talossa (L. Sonck ja
V. Jung) ; liikepalatseja: Lundqvistin, Fazerin,
Aleksanterinkadun 13, O. Y. Agroksen Mikonk. 7
(S. Lindquist), Vuorion Unionink. 30 (H.
Gesellius) ; Koiton ja N. M. K. Y:n talot ja
Kallion rukoushuone (V. Penttilä) ;
Polyteknikkojen ja Otavan talot (Thomé ja Lindahl) ;

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>