- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
285-286

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Helsinki

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

illustration placeholder
Eteläsatama noin 1850.


Kansantalo Siltasaarella (Lindahl) ; Suom. liikem.
kauppaopisto (K. S. Kallio) ; Kallion
kansakoulu (B. Jung, O. Bomansson) ; Tehtaankadun
kansakoulu (A. Nyberg) y. m., joihin
taajalukuisena, kirjavana joukkona liittyy murros- ja
kokeiluajan enemmän tai vähemmän
onnistuneita, tyylivarmuuteen pyrkiviä,
omintakeisempia ja jäljitteleviä vuokra- ja yksityistaloja, vrt.
Suomen rakennustaide. U-o N.

Hallinto. Helsingin kaupungin hallinto on
järjestetty kunnallishallituksesta kaupungeissa
1873 annetun Asetuksen perustuksella (vrt.
Kaupunki, Kunnallishallinto).
Päättämisvalta kunnan asioissa on siis yleisellä
raastuvankokouksella ja valtuusmiehillä.

Kunnallisen veroäyrin perusteena on 400 mkan
taksoitettava vuositulo; veroäyriltä
suoritettiin v:lta 1909 veroa Smk. 16: 50.
Äänioikeutettuja oli 1908 yhteensä 19,603 henkilöä, yhtiötä,
yhdistystä y. m. ja heidän yhteinen
äänimääränsä oli 109,953. Ylimpään ääniluokkaan
kuuluvilla 1,672 äänivaltaisella (8,5 %) oli yksinään
jo 41,800 ääntä (38%).

Valtuusmiehiä on nykyään säännöllisesti
48 luvultaan. Valtuuston sihteeri, joka johtaa sen
kansliaa, toimii myös valtuuston asettamain
tilapäisten valiokuntain sekä vuosittain valitun
valmisteluvaliokunnan sihteerinä. Valtuuston
notaarin tulee pitää huolta valtuuston pöytäkirjain
ja päätösten rinnakkaistekstin ja mietintöjen
toimittamisesta toiselle kotimaiselle kielelle.

Raastuvankokouksen ja kaupungin valtuuston
päätösten toimeenpano kuuluu, maistraatin
ylivalvonnan alaisena, rahatoimikamarille ja niille
erityisille lautakunnille, hallituksille ja
henkilöille, mitkä on sitä varten asetettu. Helsingin
maistraatin muodostavat nykyään
kunnallispormestari, yksi oikeusneuvosmies, kaksi
kunnallisneuvosmiestä ja kaksi notaaria. Sitäpaitsi on
maistraatilla ja raastuvanoikeudella yhteisessä
palveluksessaan maistraatinsihteeri, joka samalla
toimii julkisena notaarina, ynnä muu
kansliavirkakunta ja tarpeelliset palvelusmiehet.
Rahatoimikamarin muodostavat
kaup.-valtuuston valitsemina puheenjohtaja ja 5 jäsentä,
joista edellinen nauttii vuosipalkkaa,
jälkimäiset palkkiota kultakin kamarin istunnolta.
Tärkeä asema on kamarin sihteerillä: hänen on
valmisteltava ja laadittava kamarin lausunnot ja
esitykset. Kamarin virkakuntaan kuuluu vielä
sihteerin apulainen, jolle erikoisesti kuuluu
vuosittain julkaistavien kunnalliskertomusten
laatiminen, notaari, joka tekee kamarin pöytäkirjat,
aktuaari, jonka päätoimina on kunnallisen
tilaston käytteleminen ja julkaiseminen, y. m.
Kunnallinen tilasto, joka ennen oli
kunnalliskertomuksen liitteenä, julkaistaan v:sta 1905 alkaen
erikoisena Helsingin kaupungin tilastollisena
vuosikirjana. Erikoinen kunnallinen
tilastokonttori on päätetty järjestettäväksi v:sta
1911. Rahatoimikamariin liittyy läheisesti sen
alaisena rahatoimikonttori, joka hoitaa
itse kunnallista rahaliikettä ja kirjanpitoa.
Näistä vastaavat lähinnä kaupungin kamreeri ja
rahastonhoitaja, apulaisinaan useita kirjanpitäjiä
ja konttorikirjureita. Rahatoimikamarin ja
-konttorin ohessa on eräillä hallinnonhaaroilla ja
kunnallisilla liikeyrityksillä erityinen
rahankantonsa ja tilityksensä. Helsingin kaupungin
omaisuus oli 1909 v:n lopussa seuraava:

Rakennuksia ja rakenn.
kiinteistöjä Smk 26,854,772: 60
Kiinteistöjä kaup. ulkopuolella „ 825,000: —
Kaupungin vuokralle antaman
maan arvo „ 4,118,191: —
Myytäviä sekä kaupungille
pidätettyjä talonasemia „ 10,055,883: —
Myytyjen talouasemain
erääntymätön kauppahinta „ 10,769,404: 97
Vesijohdon pääoma-arvo „ 5,496,355: 94
Kaasulaitoksen „ „ 650,723: 32
Sähkölaitoksen „ „ 2,483,881:48
Inventaarioita „ 2,796,987: 23
Arvopapereita _„ 128,050: —

Yhteensä Smk 64,179,249: 54

Helsingin kaupungin vakautettu velka nousi
1909 v:n päättyessä Smk:aan 34,968,600:—. Sen
hoidettavat lahjoitusvarat tekivät samalla
ajankohdalla Smk 3,500,492:—.

Helsingin kaupungin tulo- ja menoarvion
pääluokat ja yleissummat v:lta 1910 nähdään
seuraavalla sivulla olevasta taulusta.

Erikseen tilitetään ja käytetään
yleishyödyllisiin tarkoituksiin kaupungin osuus Helsingin
anniskeluyhtiön voittovaroista. V:lta 1909 oli
tämä osuus Smk. 415,227: 61.

Seuraavassa esitetään kaupungin erikoiset
hallinnonhaarat. Liikennekonttori, jonka
kannettavina ovat kaupungille ulkomaan
tavarain tuonnista tulevat maksut, sijaitsee
kaupungin tulli- ja pakkahuoneella. —
San-tamaoloja ja laivakulun järjestystä valvoo

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0167.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free