- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
291-292

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Helsinki

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

28:5

Helsinki

171

missä), Lukkari- ja urkurikoulu, Suomen
taideyhdistyksen piirustuskoulu (Ateneumissa),
Kansallisteatterin oppilaskoulu. —
Aistivialliskou-luja: Kuuromykkälasten-tarha, Raajarikkoisten
työkoulu, Sokeainkoulu. — Ammattikouluja: H:n
kaupungin tyttöjen ammattikoulu, H:n
kaupungin valmistava ammattikoulu poikia varten,
H:n kengityskoulu, H:n merikoulu,
Kasvatusopillinen ruuanvalmistuskoulu, Kätilökoulu,
Sairashoitajataryhdistyksen oppilaskoulu,
Suomen kansanomainen hieromaopisto, Suomen
yleisen käsiteollisuusyhdistyksen puuteollisuuden
ammattikoulu, Teollisuuskoulu. Käsityökouluja:
Kasvatusopillinen veisto-oppilaitos, H:n
käsityökoulu y. m. — Kansakoulut (1909-10).
Kaupunki on jaettu 16 kansakoulupiiriin;
suomalaisilla kouluilla on 2 tarkastajaa (toinen
apulaistarkastaja), ruotsalaisilla 1; opettajia 1909-10:
suomalaisia: 75 mies- ja 184 naisop. (yht. 259) ;
ruotsalaisia: 33 mies- ja 111 naisop. (yht. 144).
Suomalaisia kouluja: alempia 78 luokkaa,
valmistavia 1 luok., apukouluja 4 luok., iltakouluja 1
luok., ylempiä kouluja 103 luok. ja jatkokouluja
2 luok., yhteensä 189 luokkaa, joissa oli poikia
3,270 ja tyttöjä 3,361 eli yhteensä 6,631.
Ruotsalaisia kouluja: alempia 35 luok., valmistavia
1 luok., apukouluja 3 luok., ylempiä kouluja 61
luok. ja jatkokouluja 2 luok., yhteensä 102
luokkaa, joissa oli poikia 1,657 ja tyttöjä 1,849 eli
yhteensä 3,5 06 (numerot lukuvuodelta 1909-10).
— Kansakoulujen tulo- ja menosääntö 1909
päättyi 1,191,685 mk: a an (valtioapu 311,300 mk,
kunnalta 874,879 mk; palkkoihin 883,416 mk,
opetusvälineisiin ja kirjoihin varattomille
oppilaille 24,999 mk). Keskimääräinen kustannus
oppilasta kohti oli 112 mk 71 p:iä.
Kansakoulujen lahjoitusrahastot tekevät yhteensä 771,264
mk. — Sitä paitsi on kaupungissa: katolinen
kansakoulu (3 luok.), ven. ylempi (4 luok.) ja
alempi (2 luok.) kansakoulu sekä juutalaisten
koulu. — Useita lastentarhoja, valmistavia
kouluja, pyhäkouluja y. m. toimii. —
Erikoiskouluista mainittakoon: Sörnäisten kristillinen
kansanopisto, Helsingin ruots. kansanopisto
(Helsingfors svenska folkhögskola), Suomen
lähetysseuran lähetyskoulu, K. Verkon Esi-,
pikku-ja kiertokoulunopettajain seminaari, H:n
uimaseuran uimakoulu y. m. — Kirjastot ja
lukusalit. Maamme suurin ja arvokkain
keskuskirjasto on Yliopiston kirjasto
(n. 225,000 sid. nid.), jonka yhteydessä on myös
lukusali. Monumenttaalineu kirjastotalo
rakennettiin 1836-45, laajennettu 1906; venäläinen
osasto (n. 145,000 nid.) Nikolainkadun 5:ssä.
Yliopiston historiallis-filologisessa laitoksessa
(Hallituskatu 13) on sitä paitsi, yksistään
yliopiston kirjoissa olevia varten, n. s.
seminaarikirjasto. Ylioppilaskunnan
kirjastossa (ks. t.) on niteitä n. 43,000.
Kirjaston yhteydessä on lukusali. Muita
suurempia kirjastoja: H:n kaupungin
kansankirjasto haaraosastoineen (44,283 nid.) sekä
lukusaleineen, Tieteellisten seurain kirjastot
(Kasarminkatu 24), Suom. kirjall. seuran
kirjasto, Eduskunnan kirjasto, Teknillisen
korkeakoulun kirjasto (n. 13,000 nid.), Sakari
Topeliuksen nuorisokirjasto (2,000 nid.) y. m. —
Tieteelliset ja taidekokoelmat. —
Kansallismuseo (ks. t.), Läntisen vierto-

tien varrella lähellä Töölönlahtea, sisältää:
esihistoriallisen, kansatieteellisen ja
kulttuurihistoriallisen osaston sekä raha- ja mitalikabinetin
ynnä kirjaston ja arkiston. Museo on nykyään
(1910) vielä järjestelynalainen. — Ateneum
(ks. t.), jossa on maamme suurin taidekokoelma
(Suomen taideyhdistyksen, Antellin (ks. t.)
y. m. kokoelmat), sekä Suomen
taideteollisuusyhdistyksen museo (Antellin, Nordenskiöldin
y. m. kokoelmat). — Suomen
valtionarkisto (ks. t.), jossa talletetaan eriaikuisia
maatamme käsitteleviä asiakirjoja. —
Cygnaeuksen galleria (ks. t.) sisältää
pienehkön määrän taideteoksia. — Enimmät kokoelmat
ovat Yliopiston (ks. t.) yhteydessä, kuten:
Bonsdorffin museo, Eläintieteellinen museo,
Kasvitieteellinen museo, Mineraloginen kabinetti,
Raha- ja mitalikabinetti, Suomen lintukokoelma,
Veistokuvakokoelma. — Muita kokoelmia:
Kalas-tusmuseo, Terveyshoidollinen museo,
Vankein-hoitomuseo y. m. Useimmat H:n
tieteelliset laitokset, laboratorit, tähtitorni j. n. e.r
kuuluvat yliopistolle ja luetellaan
kirjoituksessa Yliopisto. Helsingissä sijaitseva
Meteorologinen keskuslaitos (uusi leija-asema
Fred-riksbergissä) on Suomen tiedeseuran ylijohdon
alainen. — Näyttämöt. Maamme suurin
näyttämö on Kansallisteatteri (ks. t.)
suomalaista näyttämötaidetta varten. Ruotsinkielinen
vastaava laitos on Uusi teatteri (Nya
tea-tern). Sitä paitsi on olemassa Kansan
näyttämö (Ylioppilastalossa), Kansanteatteri
(Folk-teatern, Uudessa teatterissa) ja
Aleksanterin-teatteri (ven.). — Kokoussalit.
Suurimmat juhla- ja kokoussalit ovat: Kansantalossa.
O.-Y. Hallituskatu 15:ssa, Ylioppilastalossa.
Palokunnantalossa, Seurahuoneella, Yliopistossa, N.
M. K. Y:llä, Koiton talossa, Polyteknikkojen
yhdistyksellä, Tieteellisten seurain talossa.
Uusmaalaisen osakunnan talossa. — Y
h-distykset: Tieteellisiä, kirjallisia,
taiteellisia, ja taloudellisia seuroja: Suomalainen
tiedeakatemia, Suomen tiedeseura, Suomalaisen
kirjallisuuden seura, Ruotsal. kirjallisuusseura,.
Suomalais-ugrilainen seura. Suomen
historiallinen seura, Suomen muinaismuistoyhdistys,
Suomen kirkkohistoriallinen seura, Suomen
teologinen kirjallisuusseura, Suomen maantieteellinen
seura, Suomen maantieteellinen yhdistys,
Uusfilologinen yhdistys, Suomen lainopillinen
yhdistys, Suomal. lakimiesten yhdistys,
Kansantaloudellinen yhdistys, Kansantaloudellinen seura
(Ekonomiska samfundet i Finland), Societas pro
fauna et flora fennica, Suomen kemistiseura.
Duodecim, Suomen lääkäriseura,
Kasvatusopillinen yhdistys, Kansanvalistusseura,
Suomenkielisten teknikkojen seura, Suomen kirjailijaliitto.
Suomen taideyhdistys, Taiteilijaseura,
Filharmoninen seura, M. M.-seura, Suomen laulu, Pellervo.
Teknillinen yhdistys y. m. Sitä paitsi on suuri
joukko keskusjärjestöjä, työväenyhdistyksiä,
ammattiyhdistyksiä,
liyväntekeväisyysyhdistyk-siä (Naisväen yhdistys, Yhdistys
hyväntekeväisyyden järjestämiseksi v. m.), raittiusyhdistyksiä
(Raittiuden ystävät y. m.), uskonnollisia
yhdistyksiä (Helsingin kaupunkilähetys, Suomen
evank. luteril. yhdistys, N. M. K. Y. ja N. N.
K. Y. y. m.) y. m. y. m. — Sanomalehdistö.
H:ssä ilmestyy 8 jokapäiväistä lehteä (Helsingin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0174.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free