- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
293-294

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Helsinki

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

293

Helsinki

Sanomat, Hufvudstadsbladet, Nya Pressen
(iltalehti), Suomalainen Kansa (iltalehti), Työmies
(iltalehti), Uusi Suometar sekä molemmat
viralliset lehdet) ; 33 neljästi, kolmasti tai kerran (28)
viikossa ilmestyvää lehteä sekä n. 150
aikakauskirjaa (esim. Aika, Duodecim, Finsk tidskrift,
Koti ja yhteiskunta, Kansakoululehti, Naisten
ääni, Pellervo, Valvoja, Yhteiskuntataloudellinen
aikakauskirja). K. S. y. m.

Kauppa ja merenkulku. H:n
merkityksen Suomen ensimäisenä kauppapaikkana on
luonut osittain se vetovoima, joka maan
pääkaupungilla aina ou kaikkeen henkiseen ja
aineelliseen toimintaan, osittain Helsingin,
kaupalle ja merenkululle erittäin edullinen, asema
merelle pistäytyvällä niemellä, joka haarautuen
useampaan niemekkeeseen täten muodostaa hyviä
luonnollisia satamia. Näitä ou H:ssä nykyään 9.
— Helsingin kaupalla on Suomelle suurin
merkitys tuontiin nähden; sen arvo on vuosi
vuodelta lisääntynyt ei ainoastaan absoluuttisesti,
vaan myöskin suhteellisesti koko maan tuontiin
nähden, tehden 1909 104,7 milj. markkaa eli, kun
maan koko tuonti oli 367,i milj. markkaa, 28,5 %
maan tuonnista (1908 27,5 %, 1905 25,s %, 1895
23,i %, 18S5 22,7 %). Osoituksena siitä kuinka
suuresti Suomen kauppa on viimeksikuluneella
vuosisataneljänneksellä lisääntynyt
mainittakoon, että Helsingin tuonti on nyt (1909) yhtä
suuri kuin koko maan tuonti oli 25 vuotta
aikaisemmin.

Vielä suurempi merkitys on H:n tuonnilla, jos
sitä arvostelee tullitulojen mukaan, sillä nämä
olivat 1909 Helsingissä 17,6 milj. markkaa,
tehden 35,5 % koko maan tullituloista, 49.6 milj.
markasta (1908 34,s%, 1905 31,5%, 1895 27,5%,
1885 23,5 %).

Ne tavaralajit, joita kutakin 1909 tuotiin
vähintään miljoonan markan arvosta (arvo laskettu
cif-hintojen mukaan, siis ilman tullia ja muita
paikallismenoja) olivat seuraavat: vehnäjauhoja
7,s, ruisjauhoja 2,9, maissia l,i, munia 1,*, voita
1,», kahvia 3,s, raakasokeria 7,i, raakatupakkaa
l,i, juomatavaroita 2,7, vuotia 2 milj., jalkineita
l,i, lannoitusaineita 1,8, kudelmia 6,9,
kumijalki-neita ja muita kumitavaroita 2,s, polttoöljyä 1,»,
kaunottavia (kosmeettisia) aineita 1 milj.,
sementtiä 1,4, kivihiiliä ja koksia 4 milj.,
rautatiekiskoja 1,6, pieniä valinteoksia 1,4,
sähköteknillisiä koneita l,o, koneita raudasta ja
teräksestä 3,7, kirjoja 1,2 ja muita lajeja
kirjallisuus- ja taidetuotteita 1 milj. — Verraten
tuontiin on Helsingin vienti vähäinen, se oli: 1909
16,* milj. markkaa (fob. hintojen mukaan),
tehden 6,4 % koko maan viennistä 257 milj.
markkaa. Viimeisten 25 vuoden kuluessa se on
vaihdellut 4 % ja 7 %:in välillä maan koko
viennistä. Yli miljoonan markan arvosta vietiin
ainoastaan puutavaroita, joiden vienti (sahattuja
ja sahaamattomia tavaroita) yhteensä teki 4,2
milj. markkaa. — Kauppiaita ja kauppayhtiöitä
oli Helsingissä 1908 1,173, joista 64 osakeyhtiötä
ja 7 osuuskuntaa. 11 näistä oli
kunnallistak-soitettu yli 100,000 markan tuloista.
Suurimmat tukkukauppaliikkeet (vuotuinen myynti
yleensä vähintään 4 milj. mk) ovat seuraavat:
Osakeyhtiö Agros, M. E. Fazer & C:o, H. O.
Ge-sellius Eftr. & C:o, Osuuskauppojen
keskusosuus-kunta, O.-Y. A. Parviainen & C:o, Gustav Paulig

Osakeyhtiö, G. F. Stockmann A.-B., Julius
Tallberg, Talous-osakekauppa. — Ulkovaltojen
kauppa- y. m. etuja valvomassa on m. m.
Ruotsilla, Tanskalla, Itävalta-Unkarilla
kenraali-konsulit, Englannilla, Saksalla, Ranskalla,
Belgialla, Alankomailla, Italialla, Kreikalla y. m.
konsulit; lisäksi on useita varakonsuleita ja
Yhdysvalloilla konsulaariagentti.

Teollisuus. Sekä työpaikkain ja
työntekijäin lukuun että tuotannon arvoon nähden
H. on Suomen ensimäinen teollisuuskaupunki.
V. 1908 oli siten Helsingissä tehdas- ja
käsityöammateissa 789 työpaikkaa, joissa työskenteli
19,955 työntekijää ja tuotannon arvo oli 87,s
milj. markkaa (vastaavat luvut Tampereella,
Suomen toisessa tehdaskaupungissa, olivat 254.
10,585, 44,2 milj.). Koko maan teollisuuteen
verraten työpaikkojen luku oli 8,« %,
työntekijäin lukumäärä 15,7 % ja tuotannon arvo 18,i %.
Eri teollisuudenhaarojen kesken H:n tuotanto
jakaantuu 1908 seuraavasti: ravinto- ja
nau-tintoaineteollisuus: 140 työpaikkaa, 3,552
työntekijää ja 32,8 milj. mkaa tuotannon bruttoarvo,
rakennusteollisuus: 112-4,797-14,6 milj., metalli-t.:
105-3,933-14,1 milj., graafilliuen t.: 45-1,468-5,4
milj., puunjalostus-t.: 40-844-4,2 milj.,
vaatetus-ja puhdistus-t.: 264-1,711-4,2 milj., kemiallinen t.:
19-501-3,5 milj., kivi-t.: 23-1,870-2,9 milj.,
paperi-t.: 23-830-2,6 milj.. kutoma-t.: 10-406-2 milj.,
uahka-t.: 9-140-1,7 milj. mk. H:n teollisuus
työskentelee etupäässä kotimaista kulutusta varten,
ainoastaan vähemmässä määrin vientiä varten.
Suurimpia teoll.-laitoksia ovat: Töölön
sokeritehdas osakeyhtiön sokeritehdas, Osakeyhtiö
P. Sinebrychoffin oluttehdas, Kone- ja
silta-rakennus osakeyhtiön konepaja ja laivaveistämö,
Hietalahden telakka- ja mekaaninen tehdas
osakeyhtiön konepaja ja laivaveistämö, K. Fazerin
suklaa- ja makeistehdas, H. Borgström & C:o
osakeyhtiön ja O.-Y. Tollander & Klärichin
tupakkatehtaat, Hietalahden osakeyhtiön ja
Sörnäisten osakeyhtiön höyläämöt ja
puusepäntehtaat, O.-Y. G. W. Sohlbergin läkki- ja
pelti-sepäntehdas, sekä valtion omistama rautateiden
konepaja kuin myös kaupungin omistama
suurenmoinen sähkölaitos. Osoitteena H:n
teollisuuden nopeasta kasvamisesta viime aikana
mainittakoon seuraavat numerot: 1905 oli tuotannon
arvo 68,s milj. markkaa, 1900 50,s milj. ja 1895
29,8 milj.

Pankki- ja vakuutuslaitokset.
Suomen pankkiliike on mitä suurimmassa määrin
keskitetty Helsinkiin. Täällä on sekä Suomen
pankilla että kaikilla suuremmilla
yksityispankeilla pääkonttorinsa ja johtokuntansa, jonka
ohessa 2 pankilla, joilla on pääkonttorinsa
toisissa kaupungeissa, on haarakonttorit H:ssä.
Kauppapankkeja on H:ssä kaikkiaan 7,
nimittäin Suomen yhdyspankki (omat pääomat *°l,
1910 33,6 milj. mk, bilanssin loppusumma 210.7
milj. mk), Kansallisosakepankki (omat
pääomat 21,i milj. mk ja bil. summa 174 milj. mk).
Pohjoismaiden osakepankki (omat varat 24,«
milj. mk, bil. s. 155 milj. mk), Privaattipankki
(omat varat 10,6 milj. mk ja bil. s. 53,4 milj. mk),
Vaasan osakepankki (omat varat 10,» milj., bil.
s. 64,s milj. mk), Suomen kauppapankki (omat
varat 4,2 milj. mk ja bil. s. 17,» milj mk) sekä
Uudenmaan osakepankki (omat varat l,s milj.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0175.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free