Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Helsinki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
28:5
Helsinki
296
mk, bil. s. 11 milj. mk). Tämän ohessa
sijaitsevat Helsingissä Suomen ainoat
hypoteekkilaitok-set, nimittäin Suomen hypoteekkiyhdistys (omat
varat */i 1910 3,s milj. ja obligatsioneja 64,i milj.
mk), Osakeyhtiö Suomen kaupunkien
hypo-teekkikassa (omat varat 30l, 1910 6,» milj., obl.
52,i milj. mk), Suomen kiinteistopankki (omat
varat 2 milj., obl. 3,5 milj. mk) sekä Suomen
kaupunkien ja maalaiskuntien kesk’!=lninakassa
(omat varat l,t milj., obl. 2 mii].). H:ssä
on 1909 toimensa alkanut Säästöpankkien
keskus-osakepankki sekä 3 säästöpankkia: Helsingin
säästöpankki (omat varat 2,s milj.,
säästöön-pauijain saatavat 1910 21 milj. mk), H:n
suomalainen säästöp. (omat varat 85 tuh.,
sääs-töönpanijain saatavat 4 milj. mk) sekä 1909
perustettu Työväen säästöp. (omat varat 5 tuh.,
säästöönpan. saatavat 286 tuh. mk). — Sama
johtava asema, joka H:llä on pankkialalla, on sillä
myös vakuutustoimintaan nähden. Siten on
seuraavilla suomalaisilla yhtiöillä H.
kotipaikkanaan: henkivakuutusyhtiöt Suomi ja Kaleva
(vakuutuskanta l/i 1910 edellisellä 260 milj. mk,
jälkimäisellä 100 milj. mk), henkivak. o.-y.
Salama, palovakuutusyhtiöt Pohjola ja Fennia
(vak.-kanta edellisellä 1,114 milj. ja
jälkimäisellä 252 milj. mk) ja keskinäiset
palovakuutusyhtiöt: Kaupunkien yleinen paloapuyhtiö
(vak.-kanta 550,8 milj. mk), Maalaisten paloapuyhtiö
(vak.-kanta u/3 1909 255,s milj. mk), Teollisuuden
harjoittajien palovak.-yhtiö (vak.-kanta Vi 1910
275,« milj. mk), Sahanomistajien
palovakuutusyhtiö, Suomen evank.-luterilaisten seurakuntieL
paloapuyhtiö; tapaturmavakuutusosakeyhtiöt
Kullervo ja Patria sekä useat keskinäiset yhtiöt,
kuten Rautatehtaiden, Sahanomistajain,
Paperiteollisuuden, Konepajojen, Lasitehtaiden
tapa-turmavak.-yhtiö; kuljetusvakuutuksen alalla
toimiva Suomen merivakuutusosakeyhtiö (vak.-kanta
’/i 1910 121,8 milj. mk) sekä vielä muutamia
yhtiöitä, jotka välittävät ikkunalasi-, eläin-,
jälleen-, murtovarkaus- ja takuuvakuutusta. Näiden
kotimaisten yhtiöiden ohessa H:ssä toimii useita
ulkomaisten yhtiöiden asioimistoja vakuutuksen
eri aloilla, mutta on näiden merkitys viime
aikoina suhteellisesti vakuutuksien
kokonaismäärään nähden yleensä ollut vähenemässä.
Liikenne. H. on Suomen laajan
rautatieverkon varsinainen lähtö- ja päätekohta.
Sillä on kaksi asemaa: pääasema kaupungissa
Töölönlahden rannalla ja Fredriksbergin
jär-jestelyasema; edellisestä johtaa satamarata
Hietalahden ja Merisataman kautta
Eteläsatamaan, jossa on satama-asema; Fredriksbergistä
haaraantuu rata Sörnäisten asemalle ja
satamaan. Sekä matkustaja- että tavaraliikkeen
suhteen H:n pääasema on Suomen suurin. Helsingin
merkitys liikenteen keskustana käy selvästi
esille m. m. seuraavista numeroista. H:n
asemilta (pääasema, Fredriksberg) lähteneiden
matkustajien lukumäärä oli 1898 250,158 ja 1908
1.» milj., henkilökilometriä oli 1898 30,« milj. ja
1908 67 milj. (vastaava 12,i ja 14,« %
valtionrautateiden koko henkilökilometriluvusta) ;
saapuneiden matkustajien lukumäärä taasen oli
1898 234,249 ja 1908 1,» milj. ja
henkilökilo-metrejä 1898 31,i milj. ja 1908 67,» milj.
(vastaava 12,5 ja 14,« % koko
henkilökilometriluvusta). Tavaraliikkeessä lähetettiin H:n ase-
milta (pääasema. Fredriksberg, Sörnäinen) 1898
114,317~tonnia ja 1908 212,895 tonnia ja saapui
1898 304,391 ja 1908 448,197 tonnia.
Matkustajaliikenteen äärettömän suuri lisääntyminen
tavaraliikenteeseen verraten saa selityksensä etupäässä
siitä, että viime vuosina H:n läheisyyteen on
muodostunut useita huvilakaupunkeja, lisäten
täten niitä tuntuvimmin II:n paikallisliikettä.
lu’ot H:n asemilla olivat 1908:
matkustajaliikenteestä 3,i milj. (1898 1,5 milj.)
tavaraliikenteestä 2,s milj. (1898 1,« milj.) eli yhteensä
5,4 milj. mk, tehden 13,4% rautatien koko tulosta.
Samassa suhteessa kuin H:n kauppa on
kasvanut, on luonnollisesti sen merenkulku
myöskin kehittynyt. H:n oma kauppalaivasto
on, oltuansa aikaisemmin erilaisten kohtalojen
alainen, 1880-luvulta alkaen melkoisesti
kasvanut. V:n 1897 lopussa sen muodosti 67
höyrylaivaa ja 65 purjelaivaa, yhteensä 21,400
rek.-tonnia ja 1908 lopussa siihen kuului 90
höyrylaivaa ja 64 purjelaivaa, yhteensä 41,895
rek.-tonnia. Kaikkiaan Helsinkiin saapui 1909 8,441
laivaa ja venettä, joista vähintään 19 tonnin
suuruisia 6,490, viimemainitut yhteensä 821,315
rek.-tonnia. Näistä oli suomalaisia aluksia 5,990,
yhteensä 611,384 rek.-tonnia, loput
ulkomaalaisia, joista saksalaisia 120 yhteensä 63,668
rek.-tonnia, ruotsalaisia 87 yhteensä 35,435
rek.-tonnia ja 29 englantilaista 35,323 tonnia.
Laiva-liikkeen kaupungille suorittamat menot olivat
1908 1,297,581 markkaa. H:ssä on Suomen
suurin laivanvarustajaliike Suomen höyrylaiva o.-y.
(yht. 32 alusta, 19,900 rek.-tonnia netto, 1909).
IT. on säännöllisessä välittömässä
höyrylaiva-yhteydessä, paitsi useiden kotimaisten,
seuraavien ulkomaisten satamien kanssa: Pietarin,
Räävelin, Stettinin, Lyypekin, Kööpenhaminan,
Tukholman ja Hullin (matkustaja-aluksilla) sekä
Marseillen, Cadizin, Oporton, Havren,
Antver-penin, Rotterdamin, Bremenin, Lontoon y. m. —
Talvisin H:n meriliike on seisauksissa 56-106
päivää (1906-07-08). Kaupunkiin johtavan
väylän edustalla on n. 7 krain päässä Gråharan
majakka ja väylää valaisee 17 johtoloistoa.
Mitä tärkeimpinä paikallisliikkeen välittäjinä
toimivat II:n raitiotiet, jotka aluksi
rakennettiin hevosvoimalla käyviksi, mutta vv. 1900
ja 1901 muutettiin sähköllä käyviksi.
Raitioteiden (kaksiraiteisia) pituus on n. 15,s km;
matkustajien lukumäärä oli 1909 n. 6 J/i milj. ja
tulot lähes 1 milj. mk. Raitioteiden omistaja on
osakeyhtiö, joka on kaupungilta saanut
pitkäaikaisen yksinoikeuden. — Vuokra-ajureja oli
1908 828, kuorma-ajureja 479, venemiehiä 18 ja
automobiileja 60. — Liike Helsingin
postikonttorissa ja sen haaraosastoissa on
melkoinen. V. 1908 oli vapaakirjelähetyksiä 593,548,
yksityisiä lähetyksiä 7.480,118 ja tilattujen
sanomalehtien ja aikakauskirjojen
numerokappa-leita 23,266,146 eli kaikkiaan 31,339,812.
Vakuutettujen postimaksuvelvollisten lähetysten arvo
oli 24,« milj. mk (15.« % koko maassa
lähetetyistä) ja postikonttorien kanto oli 1,» milj. mk.
(19,« % koko kannosta). 10 vuotta
aikaisemmin oli lähetysten lukumäärä ollut kaikkiaan
8,616,933, vakuutettujen lähetysten arvo 12,»
milj. mk. ja kanto 560,000 mk. —
Sähkösanoma i n-vaihto H:n sähkölennätinkonttorissa oli
1908 seuraava: lähetettyjä 104,895, tulleita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
