- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
301-302

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Helsinki - Helsinki, kylä Taivassalossa - Helst, Bartholomeus van der - Helsted, Axel Theofilus - Heltta

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

301

Helsinki-Heltta

302

Engelin laatima kuva Helsingistä 1830-luvulla nykyisen yliopistonkirjaston kohdalta katsottuna.
Vasemmalla on osa siitä vuoresta, mille Nikolainkirkko on rakennettu.

määrät aikoja sitten ovat voitetut. Äkkiä
kasvanut sekä varsinkin 1800-luvun lopulta asti
tuntuva taloudellinen kehitys ynnä väkiluvun
nopeampi nousu ovat laajentaneet Helsingin
alaa, niin että varsinaisessa kaupungissa
tontti-arvo, oltuansa 1830-luvulla noin 30 penniä m*:ltä
ja 1860-luvulla 4-6 mk m2:ltä, jo pysyttelee
edullisilla rakennuspaikoilla 100-200 mk:n suuruisena.
Väestönlisäys onkin vuotuisesti 5,000-6,000
henkilöä; v:n 1900 väenlasku osoitti todelliseksi
väkiluvuksi 93,217 henkeä, kirkonkirjojen
mukaan väestö 1908 vuoden lopussa oli 137,346,
mutta 1910 vuoden väenlaskun loppusumma
päättyy noin 140,000 asukkaan lukuun. Tämä
nopea kasvu perustuu sisäänmuuttaneiden
suhteettoman suureen lukuun. Väestö, joka vielä
kolme neljä vuosikymmentä sitten oli kieleltään
parhaasta päästä ruotsalainen, on nykyään
suuremmalta osaltaan suomalainen. Sen asutusolot
eivät tyydytä vaatimuksia, ei liioin työväen
asuntoihin nähden. Lopulla vuotta 1900 oli kaupungin
rajain sisäpuolella 1,464 rakennettua
kiinteimis-töä, niissä lämmitettäviä rakennuksia 3,466.
Kaupungin kymmeneen kaupunginosaan liittyvät
Sörnäisten, Kallion, Töölön,
Hermanninkau-pungin ja Toukolan alueet, missä varsinkin on
paljon työväenasuntoja. Helsingin
kunnallishallinto, jonka kustannukset v:lta 1908 nousivat
12,917,726 markkaan 70 penniin, nojautuu
pää-omavaroihin, jotka sanotun vuoden lopussa
luettiin 54,078,802 markkaan 14 penniin, siitä
kaupungin rakennukset ja rakennetut
kiinteimis-töt 20,821,760: 03. Kaupungin vakautettu velka
teki samana päivänä 19,108,900 markkaa.
(Vastaavat numerot v:lta 1909 nähdään edellä
esitetystä taulusta.) TP- Nordmann, „Bidrag tili
Helsingfors städs historia" I-V (1905-08) ; Erik
Ehr-ström, „Helsingfors städs historia fråu 1640 tili
stora ofreden" (1890) ; Willi. Brummer,
„Histo-riska uppgifter om Helsingfors och Sveaborg"
(1874) ; Valfrid Vasenius, „Helsingfors.
Väg-visare för resande och historisk-statistik
öfversigt" (1876) ; Gabriel Rein, „Helsingin
uudestaan-rakentamisesta vuosina 1810-1825" (1898) ;
August Schauman, „Nu och förr" (1886) ;
K. G. Palmén, „Helsinki 1800-1900, rakennus-

toiminta ja tonttiarvo, I" (1907) ; Helsingin
kaupungin kunnalliskertomukset sekä Helsingin
kaupungin Tilastollinen vuosikirja 1905-08.]

E. G. P.

Helsinki, kylä Taivassalossa. Siellä astui 26
p:nä syysk. 1808 maalle 3,400 miehen suuruinen
ruotsalainen apujoukko everstiluutnantti G. O.
Lagerbringin johdolla. Sittenkuin ruotsalaiset
olivat’ torjuneet venäläisten ensimäisen
hyökkäyksen ja kulkeneet n. 10 km Turkua kohti,
kohtasivat he Viiasten luona kenraali
Bagratio-nin johtaman ylivoimaisen vihollisjoukon.
Ruotsalaisten täytyi kiivaan ottelun jälkeen peräytyä
laivoihinsa. K. S.

Heist, Bartholomeus van der
(1611/13-70), holl. taidemaalari, työskenteli
Amsterdamissa. Omistamatta Fr. Haisin ja Rembrandtin
voimaa ja nerokkuutta H. on kuitenkin heidän
rinnallaan Hollannin mainioin muotokuvaaja ja
yleensä maalaustaiteen etevimpiä ryhmäkuvien
tekijöitä. Hänen maalauksensa osoittavat
erityistä taitavuutta, huolellisuutta ja loisteliasta
hienoutta, mutta esim. Rembrandtiin verrattuina
on niiden yleisvaikutus kuivempaa ja
kylmempää ja luonteenkuvaus sovinnaisempaa. H:n
pääteoksia ovat jättiläismäisen isot,
henkilörik-kaat maalaukset Amsterdamin museossa:
mestariteos „R. Bickerin ampujakunta" (v:lta 1639
tai 1643) ja historiallisesti merkillinen
„Ampuja-kunnan juhla-ateria Westfaaliu rauhan
kunniaksi 1648". H. oli varsinkin Hollannin
varakkaan porvarisluokan suosiossa ja maalasi
yllämainittujen teosten lisäksi monta erinomaista
ryhmä- ja yksityismuotokuvaa, joita paitsi
Amsterdamissa ja Rotterdamissa tavataan m. m.
Pietarissa ja Karlsruhessa. E. R-r.

Helsted, Axel Theofilus (1847-1907),
tansk. taidemaalari. Maalannut muotokuvia ja
osaksi pirteän humoristisia, osaksi vakavia
liis-toriallis-uskonnollisia laatukuvia. E. R-r.

Heltta on kanan- ja kalkkunan-suvun
varsinkin koiraksilla vahvasti kehittynyt, päässä oleva
liöyhenetön, lihakas muodostuma. Kanoilla
ulottuu otsasta takaraivoon harjaheltta, joka
yläreunassaan on hammaslaitainen, ja alaleuan
molemmin puolin riippuvat leuka heltat,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0179.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free