Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Helvella ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
.’507
Helvetius [elvesiy’s], Claude Adrien
(1715-71), ransk. kirjailija, synt. ja kuoli.
Pariisissa. Valtioverojen vuokraajana 1738-51 H.
kartutti perittyä omaisuuttaan, eli sitten
„ensyklopedistien" piirissä, julkaisi 1758 teoksensa
„De l’esprit", joka herätti ankaraa paheksumista
ja suuresti kiihotti viranomaisten vainoa
ensyklopedistista kirjallisuudensuuntaa vastaan. Sen
jälkeen H. eli jonkun aikaa ulkomailla, m. m.
Preussissa Fredrik II:n hovissa. H. on
sensua-listi ja johtaa siitä jyrkän itsekkyvsopin.
Ihminen kaikki mielikuvat johtuvat aistimuksista,
kaikki hänen pyrintönsä aistimuksien
tuottamista hyvän- ja pahantuntemuksista, siis
itsekkyydestä. Hyvät teot, ihmisystävällisyys ja
jalous johtuvat siitä, että ihminen huomaa
niilläkin voittavansa itselleen nautintoa.
Lainsäätäjän tulee sentähden niin järjestää yhteiskuntaa,
että ihmiset näkevät itselleen edulliseksi edistää
yleishyvää. H. kiinnittää huomionsa alempien
kansanluokkien kurjaan tilaan ja vaatii
perin-juurisia uudistuksia sen parantamiseksi. H:n
kuoleman jälkeen ilmestyi hänen teoksensa „De
1’homme, de ses facultés intellectuelles et de son
éducation", jossa hän m. m. sovittelee
periaatteitansa kasvatusoppiin. H:n kootut teokset
„CEuvres" ilmestyivät 1796 ja 1818. A. Gr.
Helvetti (ruots. helvete, < hei = manalan
jumalatar, ja vite = rangaistus),
kuolemanjälkeisen raugaistuspaikan nimi. ks. Eskatologia
jaApokatastasis. E. K-a.
Helviini, vihreän- tai ruskeanvärinen
tetrago-nisesti kiteytyvä mineraali, kokoomukseltaan
beryllimangaanisilikaatin ja mangaanisulfidin
yhdistys. Tätä harvinaista kivennäistä tavataan
Lupikossa, Pitkänrannan kaivoksella. Muita
löytöpaikkoja ovat Schwarzenberg ja
Breitenbrunn Saksenissa. P. E.
Helylevyt 1. „t a 1 r i k i t", mus., (saks.
Becken, ransk. cymbales, it. piatti), lyömäsoitin,
johon kuuluu kaksi lautasenmuotoista
metallilevyä. Niiden keskus on kovero, ja sen
ulkopuolella on nahkainen ripa. Beunoja yhteenlyömällä
saadaan ääni, jonka voima voi vaihdella pp:sta
ff:oon, mutta sävelkorkeus pysyy aina
epämääräisenä ja sointi räikeänlaisesti sähisevänä. H:jä
käytetään yleisesti sotilassoittokunnissa, mutta
uudemmalla ajalla niitä on alettu käyttää myös
taideorkestereissa, etenkin oopperoissa. 7. K.
Helylä, satama, rautatienlaituri ja
tehdas-paikka. H:u höyrysaha (per. 1898), H:n
höyrymylly (per. 1898) ja H:n sähkövoima-asema (per.
1906), Sortavalan pitäjässä. Kaksi ensimäistä
omistaa Alopæuksen tehdas- ja kauppaliike,
viimemainitun Sortavalan sälikövalaistuslaitos.
K. S.
Helylänjoki ks. T o h m a j o k i.
Hemagoga ks. H æ m a g o g a.
Hemateiini ks. Hematoksyliini.
Hematemeesi ks. H æ m a t e m e s i s.
Hematiini, eräs veren väriaineen
(oksihemo-globiinin) rautaa sisältävä hajaantumistuote.
vrt. Hemoglobiini.
Hematiitti (< kreik. haima = veri) 1.
punainen rautamalmi, tärkeä
rautamalmikiven-näinen, kokoomukseltaan rautaoksidia (Fe203),
sisältäen 70 % rautaa. Kiteinen h. tunnetaan
nimellä rautahohde. Kiteet ovat
romboedri-sia, useiu kauniita, monipintaisia (esim. Elban
308
saarella), toisinaan ohuita levyjä (n. s.
rauta-kiille). Suuremmissa massoissa rautahohde on
rakeista. Useissa h.-esiintymissä on malmi
aivan tiivistä, joten kiteisyyttä ei näy
(punakivi), toisinaan kuituista („roter Glaskopf",
ks. Glaskopf). Vielä h. esiintyy
multamai-sena (punainen rautamulta, ks. Punamulta).
— Kiteisen ja usein myös tiiviin h:n väri on
tumman teräksenharmaa, mutta hienona
jauheena se aina on kirsikanpunaista. —
Kiteytynyttä h:a tavataan kiteisten vuorilajien raoissa,
laavavuorilajien rakkuloissa sekä
mikroskooppisena lisäaineksena joskus eruptiivivuorilajeissa
ja liuskeissa, myös vuorisuolassa y. m.
suola-kivissä. Pienen pieninä hiukkasina, n. s.
pig-menttiaineena sitä on hyvin monessa
vuori-lajissa, kuten hiekkakivissä, kalkkikivissä,
savi-kivissä, ja se antaa silloin näille punaisen värin.
Myös punaisen maasälvän väri johtuu tästä. —
II. on magnetiitin rinnalla tärkein rautamalmi.
Suomen malmeissa sitä ei ole tavattu, vrt.
Rautamalmit. P.E.
Hematinoni, porporino, punainen,
läpinäkymätön lasimassa, josta ennen valmistettiin
mosaiikkia, seinäkoristeita ja astioita;
samantapainen lasimainen aine on mvöskin n. s.
astra-liitti. S. V. 77.
Hematinuria (kreik. haima = veri, ja üre’in =
virtsata), veren väriaineen, hemoglobiinin
ha-jaantumistuotteen, hematiinin esiintyminen
virtsassa. vrt. Hemoglobinuria.
Hematocele ks. H æ m a t o c ce 1 e.
Hematogeeni (kreik. haima = veri, ja ’jenein
= syntyä), Bungen munanruskuaisesta
valmistama aine, joka muka on veren väriaineen
lähteenä ; myöskin nimityksenä eräälle verestä
saadulle rautavalmisteelle, jota käytetään
lääkkeenä verenvähvyden ja kaikenlaisen heikkouden
tiloissa. ’ ’ (M. O-B.)
Hematokolpos (kreik. haima = \eri, ja kolpos
= syli), kuukautisvuotoveren kasaantuminen
emättimeen, tämän ollessa synnynnäisen
immenkalvon tai jonkin tautisen ilmiön syystä suljettuna
ulospäin. (M. O-B.)
Hematoksyliini (kreik. haima = veri, ja
ksy-J.on = puu), kampetse- 1. sinipuun väriaine;
keltaisia kiteitä, muuttuu hapettamisen kautta
hemateiiniksi. ruskeanpunaiseksi aineeksi, jonka
alkaliliuokset ovat sinipunaisia ja jota käytetään
värjäyksessä. Edv. Hj.
Hematoma (kreik. haimatü’n = täyttää verellä).
veripahka, verisuonien rikkoutumisesta
tavallisesti väkivallan aiheuttama verenkasaantuminen
kudoksissa. (M. O-B.)
Hematometra (kreik. haima = veri, ja mctcr =
emä), verikohtu, verenkokouluma emässä,
kuu-kautisveren kasaantuminen emään, sen ulospäin
johtavan kanavan ollessa jostakin syystä
tukkeessa; myöskin yhteinen nimitys kaikille
veren-kasaantumisille, jotka aiheutuvat jostakin sulusta
siitoselinkanavassa. (M. O-B.)
Hematoparasiitti (kreik. haima = veri, ja
parasiitti), jokainen veressä elävä loinen;
esim. iuberkkeli- ja lavautautibasilli, vilutaudin
(malarian) plasmodi, j. n. e.
Hematozooit, matoja, nematodeja ja
trema-todeja, jotka elävät loisina luurankoisissa
eläimissä. Tällaisia ovat Filaria sanguinis hominis,
joka elää troopillisissa seuduissa ihmisen imu-
Helvetius —Hematozooit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
