- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
309-310

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hematuria ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

309

Hematuria—Hemming Henrikinpoika

310

nesterauhasissa ja Distoma licematobium
Pohjois-Af rikassa ihmisen porttilaskimossa ja
virtsarakossa. E. W. S.

Hematuria (kreik. haima = veri, ja üre’in
-virtsata), verivirtsa, taudintila, jossa verta
esiintyy virtsassa, vrt. Hemoglobin uria.

Hemeralopia (kreik. heme’ra = päivä, ja opsis
= näkö), hämäräsokeus, yösokeus; silmän
saira-loinen tila, jossa näkökyky kirkkaan
päivänvalon vallitessa on aivan normaalinen, mutta
hämärän tullen ja keinotekoisen valon varassa
oltaessa luonnottomassa määrässä heikkenee;
syynä tähän toistaiseksi luonteeltaau vielä
tuntemattomaan tilaan arvellaan olevan jonkinlaisen
verkkokalvon tunteellisuuden tylsistymisen.

M. 0-B.

Hemerocallis, kasvisuku liljakasvien heimossa,
5 lajia Etelä-Euroopassa ja Aasian lauhkeissa
osissa. Puutarhoissa viljellään yleisesti
kelta-ja tuoksuvakukkaista E. flavaa ja
ruskeankelta-kukkaista ja tuoksutonta H. fulvaa. (J.A. W.J

Hemi . . . (kreik., lat. semi . ..), yhdistyksissä:
puoli . . .

Hemianopsia (kreik. liemi = puoli, kieltävä
a(n), ja öps = silmä), h e m i o p i a, toispuolinen
sokeus, sellainen, että molemmissa silmissä joko
oikea tahi vasen verkkokalvon puolisko on valon
vaikutuksille tunnoton. H. s c i n t i 1 1 a n s, n. s.
välkeskotomi, eräs esim. kroonillisessa
tupakka-nikotiini-) myrkytyksessä kohtauksittain
ilmenevä, vähässä ajassa ohimenevä paikallinen
kehänmuotoinen sokeus, jota seuraavat
omituiset valon välkähtelemiset. M. 0-B.

Hemiatetoosi ks. A t e t o o s i.

Hemiedria (kreik. liemi = puoli, ja hedré =
sivu) ks. Kide.

Hemiini, suolahappoinen hematiini, kiteytyy
ruskottaviksi rombisiksi suomuiksi. N. s. T e i c
h-m a ii n in verikoe, jossa vereksi epäilty tahra
kiehutetaan keittosuolan ja ylenmääräisen
jää-etikan kera. tarkoittaa tunnuksellisten
h.-kiteit-ten toteennäyttämistä. (M. 0-B.)

Hemikrania (kreik. hemi = puoli-, ja kräni’on
= pääkallo) ks. Migreeni.

Hemileia ks. Ruostesienet.

Heminkiletto, kallio lounaiseen
Pitkästä-paadesta; kalliolla samanniminen valkea
kahdeksankulmainen johtoloisto 2 m:n korkuisella
valkealla telineellä Uuraansalmi-Kuorsalon väylän
varrella. K. S.

Hemiopia (kreik. hemi- puoli, ja öps - silmä)
ks. Hemianopsia.

Hemiplegia (kreik. hemi = puoli-, ja plëgt’ =
lyönti) ks. Halvaus.

Hemiptera ks. Nivelkärsäiset.

Hemisfääri (kreik. liemi = puoli, spliaira =
pallo), puolipallo.

Hemlock-kuusi ks. T s u g a.

Hemming (n. 1290-1366), Suomen piispa
1338-66, maamme mahtavimpia keskiaikaisia
kirkkoruhtinaita. H. oli syntyänsä ruotsalainen,
mutta oli jo ennen piispaksi tuloansa
kaniik-kina Turussa. H:n ensimäisiä toimenpiteitä
piispanvirassa oli tuomiorovastinviran
perustaminen (1340) ; sitä varten hän määräsi neljän
lähiseurakunnan sekä niiden kappelien tulot.
Piispanistuimelle hän hankki hiipan ja
piispan-sauvan ja lahjoitti tuomiokirkolle joukou
teologisia ja kanonista oikeutta käsitteleviä tpoksia

perustaen näin Suomen ensimäisen kirjaston.
H:n toimesta tuomiokirkon maaomaisuus isosti
karttui. Hänen ansionaan on myös pidettävä
koulun ja hospitaalin perustaminen Turkuun.
Seurakuntien hoidosta ja järjestyksestä H. piti
tarkkaa huolta. V. 1352 hän julkaisi kokoelman
kirkollisia määräyksiä (statuta); se on laatuaan
ensimäinen, mikä Suomen kirkkoa varten
tiedetään annetun. Kirkollisten kymmenysten
maksamisesta H. piti tarkkaa huolta eikä epäillyt
vastustaa itse kuninkaankaan käskyjä, jos piti
niitä kirkolle epäedullisina. Eräällä
tarkastusmatkalla, joka ulottui Kapanansalmelle
(Tornion ja Luulajan välillä) saakka, hän tapasi
Upsalan arkkipiispan Hemming Nilssonin, ja
tällöin molemmat piispat ystävyydessä sopivat
hiippakuntieusa rajasta. Ruotsin valtakunnan
rauhattomiin valtiollisiin oloihin H. ei
sanottavasti ottanut osaa eikä hänellä niissä ollut
mitään itsenäistä osaa; hän valvoi vain kirkkonsa
parasta ja saikin maan mahtavilta sille
huomattavia etuja. Parissa tärkeässä valtiollisessa
asiakirjassa on kuitenkin H:nkin nimi
allekirjoittajien joukossa, nim. Varburgin kokouksen
(1343) päätöksessä, jonka mukaan Skåne,
Hal-land ja Blekinge tulivat Ruotsille, sekä kunink.
kirjeessä 15 p:ltä lielmik. 1362, jossa taataan
Suomen osanotto kuninkaanvaaleiliiu. H. oli
varsin likeisissä ystävyyssuhteissa P. Birgittaan,
jenka „Ilmestyksissä" Suomen hiipankantaja
useat kerrat suurella kunnioituksella mainitaan.
Kerrotaan, että juuri H. ensimäisenä esitti
paaville pohjoismaisen naispyhimyksen ilmestykset
ja maineen. Roomassa oleskelevan Ruotsin
valtakunnan asiamiehen Hemming Gadin esityksestä
paavi Aleksanteri VI antoi luvan Hemming
piispan autuaaksi julistamiseen (ks.
Beatifikat-sioni), mikä tapahtui Turussa 1514 suurella
loistolla. Uskonpuhdistus esti varsinaisen
pyhimykseksi julistamisen (kanonisatsionin).
[H. G. Porthan, „M. Pauli Juusten, Ohronieon
episcoporum finlandensium".] K. ö.

Hemming Henrikinpoika, „M a s k u n He
niin i n k i" (k. vv:n 1618-20 välillä), suom.
virsi-niekka, v:sta 1587 Maskun kirkkoherra, otti
osaa Upsalan kokoukseen 1593 allekirjoittaen
sen päätöksen. Vv:n 1610-14 välillä H. julkaisi
suomal. virsikirjan, josta 1621, 1639 ja 1652
ilmestyi uusia painoksia. Ensim. painoksesta on
vain yksi kappale säilynyt (Upsalan
yliopiston-kirjastossa), sekin nimilehteä ja loppua vailla,
muitta v:n 1639 painoksessa on kirjan nimi: „Yxi
vähä Suomenkielinen virsikirja. Suomencocouxis
Jumal ata kijttä Suomenkielellä: tehty M. Jaco-

bilda Suomalaiselda ja muild Suomen papeilda––

H. Hemmingin Mascliun kirkkoherran vaival ja
culutuxel". H. käänsi 1616 myöskin
keskiaikaisen kokoelman „Piæ Cantiones" nimellä:
„Vanhain Suomen maan Piispain ja Kircon
esimiesten Latinan kielised laulud ... muutamissa M.
Jacobilda Finnolda ojetud. Nyt Suomexi
kää-tyd Hemmingild Mascun kirckoherralda". H:lta
on näin säilynyt 217 virttä, joista 15 varmasti,
ehkä 38, on alkuperäistä. H:n virsiä 011 18 v:n
1886 suom. kirkkovirsikirjassa. H:n käännösten
ansiona on pidettävä ajatuksen selvyys ja
kielen rikkaus, mutta niitä haittaa sanojen
lounaismurteeseen perustuva katkominen ja
runomittaan mahtumattomiejj liikatavujen käyttäminen.

I

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0183.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free