- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
313-314

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hemosporidit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

313

Hemosporidit—

Hengenahdistus

314

puolella (ulkonainen h.). H. on usein
seurauksena pitkällisestä ummella olosta, jossa kovat
ulostukset painamalla suolen seinää estävät
verenkierron säännöllistä suoriutumista
laskimoissa; sama on myöskin laita sydän- ja
maksa-j. m. vioissa, joissa verenkierto on häiriintynyt.
Paljon istuvillaan olo erittäinkin pehmoisilla ja
kysymyksessä olevia osia pahoin hautovilla
tuoleilla sekä kunnollisen ja säännöllisen ruumiin
liikunnon puute edistävät myöskin h:n
syntymistä. Paitsi muuta hoitoa on viime aikoina
menestyksellä myöskin ruvettu käyttämään
leikkaamista. M. O-B.

Hemosporidit, alkueläimiä, jotka elävät
loisina useiden eläinten punaisissa verisoluissa,
aiheuttaen näille pahoja häiriöitä. Sellainen on
m. m. Hcemamæba malariae, Laveranin 1880
keksimä malaarian synnyttäjä. E. TV. S.

Hemostatika, verenvuotoa tyrehdyttävät
aineet ja muut toimenpiteet.

Hempponen (Fringilla cannabina) luetaan
tavallisesti erityiseen sukuun (AcanthisJ, jolla
on muista peipposlinnuista erottavana
tunnusmerkkinään lyhyt, sivuiltaan litistynyt
suippo-kärkinen nokka. Koiraan rinta ja otsa ovat
kauniin punaiset, kurkku vaalea, selkä ja
hartiat ruskeat, pää ja kaula harmaat, alapuoli
vaalea. Naaraalla ei ole punaista rinnassa eikä
otsassa. H. asustaa Euroopassa,
Pohjois-Afri-kassa ja Lounais-Aasiassa; meillä sitä tavataan
Etelä-Suomesta Vaasan ja Kuopion tienoille asti
katajapensaikkoa kasvavilla rinnemailla
viljelysmaiden läheisyydessä, ks. liitekuvaa
Laululinnut. * E. W. S.

Hemsterhuis
liöjsj, Frans (1721-90),
alankom. filosofi ja arkeologi, kuului siihen [-nerojen piiriin, joka Müusterissä ympäröi ruhtinatar
Amalia Golitsynia („Diotima"). H:n filosofia on
eklektistä ja pyrkii yhdistämään ratsionalismia
ja seusualismia toisiinsa. Hänen selityksensä
kauniin käsitteestä („kaunista on se, mikä
lyhimmässä ajassa herättää mahdollisimman useita
mielteitä") hyväksyivät Jacobi ja Goethe. Saksan
uusromantikkoihin H:lla oli suuri vaikutus.
Hänen teoksistaan mainittakoon „Sur les désirs"
(1770), „Lettre sur 1’homme et ses rapports"
(1772), „Sophyle, ou de la philosophie" (1773),
„Aristée, ou de la divinité" (1779), „Lettre de
Dioclès à Diotime sur 1’athéisme (1785). H:n
„(Euvres philosophiques" (1792) julkaisi
viimeksi Meyboom 1846-50.

Hendekasyllabos (kreik. hendeka = 11,
syl-labc’= tavu), yksitoistatavuinen säe. Tavallisesti
sillä tarkoitetaan kreikkalaisessa (ja tätä
jäljentävässä roomalaisessa) lyriikassa esiintyviä,
perusluonteeltaan jambisia kuusi jalkasäkeitä
(trimetrejä), joissa jambien asemasta yhdessä
tai useammissa tahdeissa esiintyy trokeita;
supistukset ja lyhyiden tavujen sijalle
ilmaantuvat „irratsionaaliset" pitkät vaikeuttavat usein
näiden säkeiden selvittelyä. Esimerkkejä ovat
Sappholainen h., n. s. sappholaisen säkeistön
pääaines:

(katalektinen trimetri), ja alkaiolainen h.:

(alkaiolaisen säkeistön 2 ensimäistä säettä).

Henell [-e’l], Anders Joachim von
.(1688-1744), ruots. kirjailija, palveli ensin audi-

töörinä Tallinnassa, tuli 1709 vänrikiksi
Pohjanmaan rykmenttiin, viimeksi Malmön
komentajaksi. Aateloitiin 1719. Tunnetuksi H. on tullut
varsinkin teoksillaan: „Den nu för tidén
flore-rande vidtberömde K. residensstaden Stockholm"
(1728), ja „Det anno 1729 florerande Sverige"
(1730), Ruotsin ja Suomen ensimmäinen
„valtiokalenteri" (uusi painos vuodelle 1735). K. G.

Hengellinen, se mikä koskee ihmisen
uskonnollista elämää tai ylipäänsä uskontoa tai
myöskin kirkkoa, esim. hengellinen sääty (ks. t.) ;
kirkon palvelija. — vrt. Henkinen.

Hengellinen ehto ks. Reservatum
eccle-s i a s t i c u m.

Hengellinen rälssi ks. Rälssi.

Hengellinen sääty, kristittyjen
kokonaisuudesta erotettujen, erityisten henkilöjen
järjes-täytynyt kokonaisuus, joka kat. kirkon
käsityksen mukaan muodostaa kirkon varsinaisen
aktiivisen osan, joka on Jumalan asettama ja jolla
on erityinen armolahja; sentähden on sillä
oikeus välittää kaikkea yhteyttä Jumalan ja
ihmisten välillä (vrt. Hierarkia);
protestanttinen kirkko taasen pitää hengellistä säätyä
seurakunnallisena opettajistona, joka
järjestyksen vuoksi on asetettu opettamaan ja
sakramentteja jakamaan. K. 0.

Hengellinen tuomiovalta ks. Tuomi o
valta.

Hengelliset näytelmät, draamallisia
tuotteita, joiden aiheet ovat otetut Raamatusta tai
kristillisistä legendoista. Ne saivat alkunsa
kirkollisesta liturgiasta, joka vähitellen pukeutui
vuoropuhelun ja draaman muotoon, vrt. M y
s-terio-näytelmät. [Petit de Julleville,
„Histoire du théåtre en France. Les mystères"
.(1880) ; Creizenach, „Geschichte des neueren
Dramas" I (1893) ; Davidson, „Studies in the
English mystery plays" (1893) ; d’Ancona, „Origini
del teatro italiano" (1891, I) ; Sepet, „Origines
catholiques du théätre moderne" (1901).]

j. n-i.

Hengelliset ritarikunnat, ristiretkien aikana
syntyneitä suljetuita yhdistyksiä, joitten
jäsenet tekivät munkkilupauksen sekä sitoutuivat
samalla, paavin vahvistamia sääntöjä
noudattaen, taistelemaan alituisesti uskottomia vastaan
(jonka merkiksi jäsenet vaipassaan kantoivat
ristiä), suojelemaan pyhiinvaeltajia ja pyhiä
paikkoja, holhoomaan sairaita ja harjoittamaan
säännöllisiä uskonnollisia menoja. Jäsenet
jakaantuivat kolmeen luokkaan: 1) ritarit, joitten
tuli olla aatelista sukuperää ja jotka pitivät
huolta sotaisista toimista, 2) papit ja 3)
palvelevat veljet. Maallisia asioita varten oli
kussakin ritarikunnassa jäsenten valitsema
suurmestari ja veljesneuvosto, jotavastoin priori oli ylin
hengellinen virkailija. Edustaen ritarilaitoksen
puhtaimpia ihanteita hengelliset ritarikunnat
pian kohosivat maineeseen, mutta sittemmin,
saatuaan suuria rikkauksia, ne rappeutuivat.
Näitä olivat Alcantara, Calatrava,
Jo-hanniittaiu ritaristo, Kalpaveljekset,
Temppeliherrain ritaristo,
Saksalainen ritaristo (ks. erikoisartikkeleita). K. ö.

Hengenahdistus (di/spnoe), hengityksen
vaikeutuminen joko henkitorven tai keuhkojen
limakalvojen turvotuksien syystä tahi kasvannaisten,
liesteenkasaantumisten (keuhkopussin ja sydän-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:13 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/3/0185.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free