- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
315-316

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hemosporidit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

315

H engenasia— H engitys

316

pussin tulehduksissa) aiheuttamasta keuhkojen
litistymisestä tahi myöskin sydämen
heikkoudesta j. n. e. M. 0-B.

Hengenasia ks. H e n g e n r i k o s.

Hengenrikos, sellainen rikos, josta
kuolemanrangaistus saattaa seurata.
Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 30 §:n mukaan ei „hengenasioissa"
voi ketään tuomita puhdistusvalalle ja saman
luvun 36 §:n mukaan ei „henkeä koskevissa
rikosasioissa" ketään voi tuomita oman
tunnustuksensa nojalla, „ellei ole seikkoja, jotka
tunnustuksen vahvistavat". Näiden lainsäännösten on
kuitenkin tulkittu tarkoittavan kaikkia niitä
rikoksia, joista 1734 v:n lain mukaan
kuolemanrangaistus saattoi seurata, eikä siis vain niitä,
joista voimassaoleva rikoslakimme säätää
kuolemanrangaistuksen. vrt. Alistaminen.

O. K:nen.

Hengentieteet ks. Henkitieteet.

Hengenvaara. Jos joku, tietäen toisen
olevan todellisessa hengenvaarassa, on tälle
antamatta tahi hankkimatta sellaista apua, minkä
hän, saattamatta itseään tahi ketään muuta
vaaraan, voi aikaansaada, on rangaistus
voimassaolevan 19 p. jouluk. 1889 annetun rikoslain 44: 2
mukaan sakkoa korkeintaan 300 markkaa.

(O. K:nen.)

Hengenveto, sama kuin sisäänhengitys. ks.
Hengitys.

Hengillepano ks. Henkikirjoitus.

Hengist ja Horsa olivat muka niiden
anglo-saksilaisten joukkojen päällikköinä, jotka v. 449
Juutinmaalta tulivat Etelä-Britanniaan; jo
nimet, jotka molemmat merkitsevät „hevosta" ja
viittaavat Kentin maakunnan myöhempään
vaakunaan, viittaavat satumaiseen alkuperään.

K. G.

Hengittäminen ks. Hengitys.

Hengitys (lat. respiratio). 1. Se fysiologinen
ilmiö, että eläimet ja kasvit käyttävät ilman
tahi veden happea ja ruumiistaan poistavat
hiilihappoa, tapahtuma, joka on kaiken
elämisen ensimäinen ehto. Alemmilla eläimillä tämä
kaasujenvaihto tapahtuu ihon välityksellä
(iho-hengitys; lat. perspiratio) ; ylemmillä
eläimillä on olemassa varsinaiset elimet,
hengityselimet, mitkä tämän tehtävän välittävät.
Näitten toiminta tarkoittaa suoda verelle tilaisuutta
tulla niin läheiseen yhteyteen ympäristön, ilman
tai veden, hapen kanssa että tämä helposti
pääsee yhtymään veren hemoglobiiniin (ks. t.).
Vedessä elävät eläimet hengittävät kiduksilla,
maalla elävät keuhkoilla tahi koko ruumiiseen
haaraantuvalla ilmaputkistolla. Ihmisessä,
niinkuin yleensä keuhkoilla hengittävissä eläimissä,
hengitys suoriutuu seuraavasti: erityisten
hengityslihasten vaikutuksesta rintakehä saatetaan
laajenemaan, jolloin keuhkot, jotka täydelleeu
täyttävät niille tarjolla olevan tilan, laajeten
seuraavat rintakehän avartumista, joten ilmaa
imeytyy keuhkoihin. Kun sitten lihakset,
niitten supistuksen lakattua, veltostuvat, painuu
rintakehä, osaksi omasta painostaan, vähemmän
tilaa ottavaksi, minkä ohella keuhkot oman
joustavuutensa vaikutuksesta vetäytyvät kokoon
niin paljon kuin rintakehän tila myöntää; tästä
on seurauksena uloshengitys (lat.
expiru-tio). Paitsi rintakehän laajenemista ja
supistumista vaikuttavat myöskin pallean liikkeet hengi-

tykseen ; pallean supistuessa madaltuu sen
rinta-onteloon päin kohoava kuperuus, joten keuhkoille
suotu tila väljenee; pallean veltostuessa sen
kuperuus taas kohoaa, keuhkojen vetäytyessä
taas pienempään kokoon. Edellistä
hengitys-tapaa nimitetään rinta-, jälkimäistä pallea- eli
mahahengitykseksi. Nainen käyttää etupäässä
edellistä, mies jälkimäistä hengitystä. H.-liikkeet
ovat selkäytimen jatkossa olevan erityisen
h.-keskuksen hallitsemat ja tapahtuvat yleensä
hei-jastuksentapaisesti varsinaisten hermojen
välityksellä. Tosin voimme tahallisesti syventää
liitämme sekä myöskin jonkin verran vähentää
sen laajuutta; mutta kokonaan estää sitä
tapahtumasta kykenemme vain muutamaksi
minuutiksi; hengityskeskus on näet tarkka
huolenpitäjä eikä salli hiilihapon lisääntymistä
ruumiissa yli määrätyn raja-arvon, vaan pakottaa
hengityslihakset heti toimeen, niin kohta kuin
sitä liiaksi karttuu. Aika-ihminen hengittää
levossa ollessaan noin 15-18, vastasyntynyt lapsi
lähes 40 kertaa minuutissa; kaikenlainen
lihas-ponnistus lisää palamista ja hiilihapon
kertymistä sekä vaatii enemmän happea, mikä kaikki
pakottaa nopeammin ja syvemmin hengittämään.

M. O-B.

2. Keinotekoinen h., toimenpiteet,
joitten avulla saatetaan jostakin syystä tauonnut
h. ylläpidetyksi, siksi että luonnollinen h.
saadaan jälleen käymään. Keinotekoinen h. tulee
useimmiten kysymykseen hukkuneen ja myöskin
esim. kaasumvrkytykseen joutuneen
pelastamisessa. Toimenpiteistä keinotekoisen
hengityksen aikaansaamiseksi esitettäköön seuraava
menettely: tukehtunut asetetaan pitkäksensä
seljäl-leen, hartiat ja rinta hieman ylemmäksi kuin
muu ruumis; rintakehän yläosan alle pannaan
joko laudanpätkä tai kokooukääritty
vaatekappale tai mikä tasainen esine hyvänsä, joka
nostaa tämän kohdan vähän ylemmäksi, niin että
pää vapaasti vaipuu vähän alas ja taakse päin.
Keinotekoisen hengityksen toimittaja asettuu
tukehtuneen taakse, tarttuu hänen käsivarsiinsa

Keinotekoisen hengityksen ensi vaihe.

Keinotekoisen hengityksen toinen vaihe.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0186.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free