- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
325-326

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Henkivakuutus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

325

Henkivakuutus 328

henkivakuutukseen ja
kansanvakuutukseen. Kansanvakuutus voi olla joko
vakuutusta kuolemantapauksen varalta tai
määrättyyn ikävuoteen. Se eroaa tavallisesta
henkivakuutuksesta yleensä pienien
vakuutussum-mainsa ja puuttuvan tai sangen yksinkertaiseksi
laaditun lääkärintutkimuksen vuoksi.
Kansanvakuutuksessa suoritetaan sitäpaitsi
vakuutusmaksut kuukausittain tai viikoittain, minkä
ohella vakuutussummat suoritetaan täydellisinä
vasta määrätyn karenssiajan kuluttua. Raja
tavallisen henkivakuutuksen ja
kansanvakuutuksen välillä on kuitenkin usein sangen
epämääräinen.

Hautausapukassain tai n. s. ha
u-tausapurenkaiden harjoittama
vakuutusliike luetaan joskus myöskin henkivakuutukseksi.
Hautausapukassain tarkoituksena on suorittaa
määrätty pienenlainen rahasumma kuolleen
jäsenen hautauskustannusten korvaamiseksi.
Hau-tausapukassaliike ei kuitenkaan ole laadittu
yhtä varmoille teknillisille perusteille kuin
henkivakuutus- ja kansanvakuutuslaitosten toiminta.

Vakuutetun rahamäärän,
henkivakuutussumman, vastikkeena vakuutuksenottaja suorittaa
vakuutuslaitokselle määrätyn kuolleisuustaulun
ja sopivan korkokannan mukaan laskettuja v
a-kuutusmaksuja (Prämie).
Vakuutusmaksuna voi olla joko yhdellä kertaa maksettu
rahasumma n. s. kertamaksu taikka
suoritetaan maksuja vuosittain. Vuosittainen
vakuutusmaksujen maksaminen voi olla joko
koko vakuutusaikana tapahtuva taikka
lyhennetty. Jälkimäisessä tapauksessa
maksetaan vakuutusmaksuja joko määrättyinä
vuosina 5-10-15-20 vuotena tai määrättyyn
45-50-55-60-65-70 j. n. e. ikävuoteen.

Vuosittaiset vakuutusmaksut taasen voivat
olla aina tasasuuria, kohoavia tai a 1
e-n e v i a. Voivatpa vakuutusmaksut määrättyinä
vuosina olla tavallista alhaisempia kohotakseen
sitten joko äkkiä tai vähitellen
säännönmukaiseen määräänsä. Näin on laita n. s.
opinto-vakuutuksessa eli nuorisovakuutuksessa,
jonka tarkoituksena on tarjota nuorille
henkilöille tilaisuus halvan vakuutuksen saamiseen,
silloin kun tulot ovat pienet, ja korottaa maksut
määrätyn ajan, 5-10 vuoden kuluttua.

Vakuutusmaksuja voidaan suorittaa joko koko-,
puoli- tai neljännesvuotisissa erissä,
kansanvakuutuksessa kuukausittain tai viikoittain.

Henkivakuutusmaksut voidaan myöskin laskea
vain yhtenä vuonna vakuutettuna olemista
varten kerrallaan ja kohoavat ne silloin vakuutetun
iän noustessa sangen tuntuvasti, kasvaen lopulta
miltei koko vakuutussumman suuruiseksi. Näitä
n. s. luonnollisia vakuutusmaksuja
käyttää n. s. assessment-järjestelmä
(assessment-meno, taksoitus- 1. tasausmaksut),
Ameriikassa kuitenkin jossakin määrässä
muunnettuina.

Vakuutuslaitoksen, joka vakuutetuiltaan
kantaa kertamaksuja tai vuosittaisia
vakuutusmaksuja, täytyy pitää hallussaan ja sijoittaa kyllin
riittävää korkoa kasvamaan se osa
vakuutusmaksuja, miukä ei ole arvioitu menevän
kustannusten korvaamiseksi tai sattuneiden
kuolemantapausten johdosta suoritettavien
vakuutussummien maksamiseen. Tällä tavoin varattua sum-

maa sanotaan vakuutué rahastoksi.
Vakuutettu on oikeutettu koska tahansa
vakuutuksesta luopumaan ja vakuutuslaitokset suorittavat
tässä tapauksessa eroavan vakuutuksen osalle
joutuvan osan vakuutusrahastosta eli
vakuutuksen matemaattisen arvon joko kokonaan tai
osaksi. Tätä nimitetään takaisinostoksi.
Vakuutuksenottaja voi lakata vakuutusmaksuja
suorittamasta kuitenkaan haluamattansa myydä
vakuutusta vakuutuslaitokselle. Vakuutus
muunnetaan tällöin maksuttomaksi vakuutukseksi 1.
n. s. vapaakirjaksi.

Henkivakuutus voidaan päättää joko
osallisuudella vakuutuslaitoksen
voittoon tai ilman osallisuutta
voittoon. Edellinen tapa on tavallisin.
Järkiperäisten laskuperusteiden mukaan toimiva
henkivakuutusyhtiö voi nimittäin miltei aina olla
varma siitä, että liike on tuottava ylijäämää.
Tämä voi syntyä joko
kuolleisuusvoit-t o n a senvuoksi, että todellinen kuolleisuus on
ollut alhaisempi kuin kuolleisuustaulunmukainen,
korkovoittona, kun sijoituksista on
saavutettu edellytettyä korkokantaa suurempi korko,
tai kuormitusvoittona, kun
vakuutusmaksuihin lisätyt kuormituserät ovat enemmän
kuin täydelleen riittäneet tarkoitukseensa luoden
ylijäämän.

Henkivakuutus perustuu kuten kaikki
vakuutus keskinäisyyteen, jolla tässä
tapauksessa ’ymmärretään yhteenliityntää eli
assosiatsionia, mutta vakuutusliikettä
voidaan harjoittaa joko puhtaasti keskinäisenä
tai osakeyhtiövakuutuksena.
Edellisessä tapauksessa harjoitetaan vakuutusliikettä
yksinomaan vakuutettujen varoilla ja heidän
laskuunsa. Vakuutuksen tultua hyväksytyksi on
vakuutettu myöskin samalla tullut keskinäisen
vakuutuslaitoksen osakkaaksi. Kuitenkin täytyy
keskinäisilläkin henkivakuutuslaitoksilla aluksi
olla pohjapääomaa joko lainattua tai
takuu-osakeyhtiön muodossa saatua.
Osakeyhtiö-vakuutuksessa osakeyhtiö harjoittaa
vakuutusliikettä voittoa saadakseen.
Henkivakuutuksessa ei yleensä enää tavata puhdasta
osake-yhtiövakuutusta ensinkään, vaan suovat
henkivakuutusliikettä harjoittavat osakeyhtiötkin
vakuutetuille osuuden liikkeen tuottamaan voittoon
ja sallivat heidän ottaa osaa yhtiön hoitoon
antamalla heille äänestys- ja puhevallan
yhtiökokouksissa. Keskinäiset yhtiöt ovat oikeutetut vuoden
kuluttua n. s. tasausmenettelyn avulla
kantamaan vakuutetuiltaan niin paljon kuin
tarvitaan liikkeen synnyttämän vajauksen
peittämiseksi, kun sitävastoin osakeyhtiöiden
kantamat vakuutusmaksut aina ovat suuruudeltaan
edeltäkäsin määrättyjä, mutta kun usea
keskinäinen henkivakuutusyhtiö on oikeudestaan
jälki-maksuihin luopunut, voivat keskinäiset
henkivakuutusyhtiöt tässä suhteessa olla
henkivakuutusosakeyhtiön tapaisia.

Henkivakuutusliike on tuloksiltaan yleensä
varma ja tasainen. Se perustuu vanhempien
henkivakuutusyhtiöiden kokemuksien nojalla
laadittuihin k u o 11 e i s u u s t a u 1 u i h i n, joiden
sopivaisuus nykyisiin oloihin riippuu siitä, että
yhteiskunnalliset joukkoilmiöt noudattavat
määrättyjä lakeja, ja korkokantaan, joka
taasen aina voidaan pysyttää alhaisempana kuin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0191.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free