- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
327-328

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Henkivakuutus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

327

Henkivakuutus

328

maassa tavallinen keskikorko. Vakuutusmaksut
riittävät näin ollen aina tarkoitukseensa, mutta
kun osa niistä tulee sangen kauan, usein
kymmeniä vuosia olemaan henkivakuutusyhtiön
hallussa, joutuakseen lopulta vakuutussummana
suoritetuiksi vakuutetuille itselleen tai heidän
oikeudenomistajilleen, on vakuutusyhtiön
pidettävä tarkoin huolta siitä, että näin säästetyt
erät 1. vakuutusrahasto sijoitetaan
vakavaraisuutta ja riittävän koron saantia silmällä pitäen
korkoa kasvamaan. Vakuutettujen edun vuoksi
on jo aikaiseen ryhdytty
lainsäädäntötoimenpiteillä järjestämään henkivakuutusyhtiöiden
toimintaa tässä suhteessa. Tätä koskevia
lainsää-däntömääräyksiä on useimmissa maissa, mutta
täydellisiä vakuutustoimintaa säännösteleviä
lakeja on kuitenkin vain harvoja. Tärkeimmät
näistä ovat Sveitsin „Gesetz und Regulativ"
(v:lta 1886), Saksan „Reichsgesetz über die
privaten Versicherungsunternehmungen" (v:lta
1901), Tanskan „Lov om
Livsforsikringsvirksom-hed" (v:lta 1904) ja Ruotsin „Lag om
försäk-ringsrörelse" (v:lta 1903). (ks.
Vakuutustarkastus.) Suomessa ei ole olemassa muuta
henkivakuutusta julkisoikeudelliselta kannalta
säännöstelevää määräystä, muutamia ulosottolain
pykäliä lukuunottamatta, kuin kesäkuun 11 p:nä
1891 annettu „Julistus niistä ehdoista, joilla
ulkomaalaiset vakuutuslaitokset harjoittakoot
Suomessa vakuutusliikettä", joka kuitenkin
koskee vain ulkomaalaisia vakuutuslaitoksia.

Henkivakuutussopimuksia
yksityisoikeudellisessa suhteessa järjestävät jokaiseen
vakuutuskirjaan painatetut vakuutusehdot.
Myöskin henkivakuutussopimusoikeutta on koetettu
lainsäädäntöteitse järjestää useissa eri maissa.
Täydellisesti kodifioitua vakuutussopimusoikeutta
ei kuitenkaan ole kuin kahdessa maassa
Sveitsissä ja Saksassa. Sveitsin „Bundesgesetz über
den Versicherungsvertrag" on huhtikuun 2 p:ltä

1908 ja Saksan „Reichsgesetz über den
Versicherungsvertrag" myöskin v:lta 1908.
Sitäpaitsi on Itävallassa (1907) ja Ranskassa (1904)
valmistettu ehdotuksia vakuutussopimuslaeiksi.

Henkivakuutusliike ei ole mikään uusimman
ajan tuote. Alkuperäisimmässä muodossaan,
hau-tausapukassain harjoittamana liikkeenä, se oli
vanhoille roomalaisillekin tunnettu, mutta
nykyaikaisen kehityksensä se on saavuttanut vasta
viime aikoina sen jälkeen kuin
todennäköisyys-laskento oli keksitty ja kuolleisuustauluja
ryhdytty tilastotieteen avulla laatimaan.
Ensimäinen varsinainen henkivakuutuslaitos perustettiin
1762 Englannissa, ja sen jälkeen on
henkivakuutusliike levinnyt ympäri maailman. Englannin
ja sen siirtomaiden henkivakuutusyhtiöiden
vakuutuskanta oli 1907 päättyessä 27,941,960
vakuutuskirjaa yhteensä 1,005,806,430 punnasta
{= 25,446,902,679 Smk:sta). Pohjois-Ameriikan
Yhdysvaltain henkivakuutusyhtiöt päättivät v:n

1909 kuluessa henkivakuutuksia 2,449,115,675
dollarista (= 12,245,578,375 mk) 6,287,394
vakuutuskirjalle ja niiden yhteenlaskettu
vakuutuskanta oli vuoden päättyessä 28,087,327
vakuutuskirjaa yhteensä 15,480,721,211 dollarista (=
77,403,606,055 mk). Saksalaiset
henkivakuutusyhtiöt päättivät 1909 1,406,916 vakuutuskirjalle
1,359,429,498 saks. mk ja niiden yhteenlaskettu
vakuutussumma nousi mainitun vuoden päät-

| tyessä 11,869,592,388 saks. mk:aan jaettuna
9,412,981 vakuutuskirjalle. Tanskalaiset
henkivakuutusyhtiöt ovat v:n 1909 kuluessa
päättäneet vakuutuksia 95,628,753 kruunua.
Yhteenlaskettu vakuutuskanta nousi vuoden lopussa
560,115,090 kr:uun. Norjalaisten
henkivakuutusyhtiöiden 1909 myöntämä henkivakuutussumma
nousi 35,590,270 kr:uun ja vakuutuskanta
vuoden päättyessä 221,624,056 kr:uun. Ruotsalaiset
henkivakuutusyhtiöt myönsivät 1909 124,815
henkilön hengelle henkivakuutuksia yhteensä
150,676,433 kr:ua. Yhtiöiden yhteenlaskettu
vakuutuskanta oli sam. v:n lopussa 1,172,671,265
kr:ua jakaantuen 614,083 henkilölle.

Henkivakuutusliike ei ole Suomessa, yhtävähän
kuin useimmissa muissakaan maissa, vapaa
elinkeino, vaan se on K. Senaatin erityisten
lähempien määräysten alainen vakuutuslaitosten
sääntöjen vahvistamiseen y. m. nähden. Tämä
menettely perustuu Keis. Aset. Elinkeinoista
maaliskuun 31 p:ltä 1879 §:ään 14 ja toukokuun
2 p. 1895 annetun Lain Osakeyhtiöistä §:ään 6.
Erityisellä määräyksellä on Senaatti sitäpaitsi
asettanut kaikki kotimaiset henkivakuutusyhtiöt
valtion vakuutustarkastajau silmälläpidon
alaisiksi. Ulkomaisten henkivakuutuslaitosten täällä
harjoittama liike on Keis. Julistuksella
kesäkuun 11 p:ltä 1891 myöskin asetettu
vakuutus-tarkastajan valvonnan alaiseksi.

Järkiperäistä henkivakuutusliikettä alettiin
harjoittaa Suomessa 19:nnen vuosis.
alkupuoliskolla. Saksalainen henkivakuutusyhtiö „Deutsche
Lebensversicherungs-Gesellschaft in Lübeck"
ryhtyi näet jo 1834 myöntämään henkivakuutuksia
maassamme. Vuosisadan keskivaiheilla seurasi
vat sitten esimerkkiä eräs englantilainen, eräs
venäläinen ja vanhin ruotsalainen
henkivakuutusyhtiö. Maassamme toimivat suomalaiset
henkivakuutusyhtiöt ovat:

Vakuutusosakeyhtiö Kaleva,
perustettu 1874 2,000,000 mk:n osakepääomalla, mistä
400,000 mk on rahassa suoritettu.
Osakkeenomis-tajain jako-osuus on rajoitettu 15%:iin rahassa
suoritetusta määrästä ja vakuutuksenottajilla,
joilla on voittoonoikeutettu henkivakuutus, on
äänivalta yhtiökokouksissa. Voittoa jaetaan
vakuutuksenottajille suhteellisesti vakuutusten
matemaattisiin arvoihin. Yhtiö myöntää
henkivakuutuksia, karenssivakuutuksia,
elinkorkovakuu-tuksia, jälkeenelokorkovakuutuksia ja
varustus-vakuutuksia. Vakuutusmaksut ovat lasketut
4%:in korkokannan ja Tanskalaisen
henkivakuutus- ja elatuslaitoksen v:n 1871 taulujen mukaau.
Toimitusjohtajana on Uno Kurtén.

Keskinäinen henkivakuutusyhtiö
Suomi, perustettu 1890 osakeyhtiönä 1,000,000
mk:n osakepääomalla, mistä 300,000 mk on
rahassa suoritettu, mutta heinäkuun 1 p. 1900
muuttunut keskinäiseksi lunastettuaan osakkeensa
33’/3%:in lisäyksellä yli rahassamaksetun
määrän. Osakkeenomistajien jako-osuus oli rajoitettu
8%:iin rahassa maksetusta määrästä ja
voittoon-oikeutetuilla vakuutetuilla oli äänivalta
yhtiökokouksissa. Pohjarahasto on sittemmin
korotettu 1,000,000 mk:aan ja vakuutuksen^mistajien
osanotto yhtiökokouksiin on v:sta 1908 alkaen
tehty välilliseksi. Yhtiökokouksen muodostavat
niiden vakuutuksenottajat valitsemat 60
edustajaa, joilla on voittoonoikeutettu henkivakuutus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0192.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free