Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Henkivakuutus - Henkivakuutus sodan varalta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Henkivakuutus sodan varalta—Henna
332
kastuksen alaisuudesta vapautettuina ja olematta
velvollisia antamaan vakuutustarkastajalle
tietoja toiminnastaan maassa.
Maamme henkivakuutuskanta
myötäjäisvakuu-tukset siihen luettuina selviää allaolevasta,
va-kuutustarkastajan viimeisestä kertomuksesta
v:lta 1908 otetuista, numeroista:
Laitoksia n c e-* CD S r1 = 2 "" ^ Sö JTSS-æ C = S OC = Ë jp Lisäys 1908 mk P e*- P 05 S-X cc 00
Kotimaisia 278.727 664 62.056.153 + 51.538.973 330.266 638
Ulkomaisia 77.276-365 3.438.437 — 946 530 76 329.835
Yhteensä 356.004.029 65.494.490 + 50.592.443 406.596.473
Venäläisten
yhtiöiden liki-määr. summa 10.000.000 10.000.000
Suomen koko vak. kanta 366.004.029 65.494.490 50.592.443 416.596.473
Ulkomaisten yhtiöiden vakuutuskanta
jakaantuu eri yhtiöryhmille seuraavalla tavalla:
Ruotsal. vht. 53,557,909 mk.
Ameriikkal. * „ 9,075,938 „
Ranska 1. „ 5,723,778 „
Saksal. „ 5,454,060 „
Englautil. „ 2,518,150 „
Jos jaetaan vuoden päättyessä voimassa oleva
henkivakuutussumma maan asukasluvulla
kunakin vuonna, tulee tasan kutakin maan asukasta
kohti (venäläisten yhtiöiden vakuutuksia
ottamatta lukuun):
1892 43,64 mk.
1895 55,14 „
1900 76,07 „
1905 99,77 „
1907 121,so „
1908 140,si „
Henkivakuutettujen henkilöiden luku
Suomessa nousee noin 110,000:een.
Vakuutusmaksuina ovat kaikki henkivakuutusyhtiöt Suomessa
1908 kantaneet 15,294,606 mk ja
vakuutussummina suorittaneet 4,540,690 mk.
Kansanvakuutuksia oli ainoalla tätä
henkivakuutus-muotoa harjoittavalla yhtiöllä,
Henkivakuutusyhtiö Fennialla, 1908 päättyessä voimassa
6,969,944 mk. Ruotsissa ja Norjassa oli yhtiöillä
Kaleva ja Suomi 1908 lopussa 939,542 kr:n
henkivakuutuskanta. Uusia vakuutuksia eivät
suomalaiset yhtiöt enää päätä mainituissa
maissa. E. E.
Henkivakuutus sodan varalta ks. S o t
a-vakuutus.
Henkivakuutusyhtiö ks.
Henkivakuutus ja Vakuutusyhtiö.
Henkivartioväen kasakat. Venäjän
henki-vartioväestöön kuuluu kaksi kasakkarykmenttiä:
Henkivartioväen donilainen H. Majest.
kasakkarykmentti sekä Henkivartioväen
Ata-m a a n i n perintöruhtinaan kasakkarykmentti,
joissa kummassakin rauhan aikaan ou 4,
sodan-aikaan 6 eskadroonaa. Sitäpaitsi on henkivartio-
väestössä Henkivartioväki Uralin
kasakkaeskad-roona sekä keisarin persoonallisessa saattueessa
henkivartioväen kasakoista muodostettuja
joukko-osastoja. 21. v. E.
Henkivartioväki ks. Kaarti.
Henkivero 1., kuten tavallisessa puheessa
sanotaan, henkiraha. 011 meillä nykyisin
henkilökohtainen valtiolle menevä vero, jonka
jokainen Suomen kansalainen, joka ennen sitä
vuotta, jolta vero on maksettava, on
täyttänyt 16, mutta ei 64 vuotta, on velvollinen
suorittamaan, ellei hän jollain erityisellä
perusteella ole siitä vapautettu. Nykyinen
h. on syntynyt seuraavista vanhoista
veromuodoista: 1) Ruotsin ja Suomen
valtiosää-tyjen 1625 myöntämästä n. s. m y 11 y t u
1-lista, joka oli maksettava kaikesta
jauhatettavasta viljasta ja joka kohta sen jälkeen
(1634) käytännöllisistä syistä muutettiin
henkilökohtaiseksi veroksi eli n. s.
henkirahoiksi; 2) n. s. laamannin- ja
tuo-m a r i n v e r o s t a, mikä perustui rahvaan
ikivanhaan velvollisuuteen ylläpitää
laamanneja ja kihlakunnantuomareita käräjillä; sekä
3) teinirahoista, jotka säädyt 1624
ottivat maksaakseen, kun muinainen
„pitäjän-käynti" (s. o. tapa, että koulunuoriso kiersi
maaseudulla keräämässä almuja ylläpidokseen)
lakkautettiin. Kaikkien näiden maksujen
korvaamiseksi säädettiin eräällä 20 p. helmik. 1865
annetulla asetuksella nykyinen henkivero. Se on
2 markkaa mieheltä ja markka naiselta ja on
maksettava vuosittain. Henkiveron
suorittamisesta ovat vapautetut Lapin kuntien asukkaat;
Kuusamon kuntalaiset maksavat siitä toistaiseksi
vain puolet. Muut puheenaolevan asetuksen
myöntämät vapautukset henkiveron
maksamisesta perustuvat joko köyhyyteen taikka
sotapalvelukseen. O. K:nen.
Henkiverovoi (ruots. näbbeskattsmör) oli
katolisella ajalla piispalle tuleva osa
voikymme-nyksistä ja sitä suoritettiin naula hengeltä;
uskonpuhdistuksen jälkeen se joutui kruunulle.
Henkäys, hengenveto, ks. Hengitys.
Henle, Friedrich Gustaf Jakob
(1809-85), saks. anatomi. Oltuaan ensin
pro-sektorina ja dosenttina Berliinissä hän tuli 1S4U
anatomian professoriksi Zürichiin sekä
sittemmin Heidelbergiin (1844) ja Göttingeniin (1852).
Väsymättömällä tarmolla H. työskenteli koko
ikänsä lääketieteen ja eritoten anatomillisten
tietojen edistämiseksi. Hän on julkaissut monta
tieteellistä teosta ja oppikirjaa, jotka ovat läpi
miespolven säilyttäneet arvonsa tarkkoina
osviittoina alallaan; näistä mainittakoon: „Handbuch
der allgemeinen Anatomie" (1841), „Handbuch
der systematischen Anatomie des Menschen"
(1855-73, us. pain.), „Handbuch der rationellen
Pathologie" (1846-52). M. O-B.
Henley-regatta [henli-J, maailman
mainehikkain soutujuhla, jota vuosittain vietetään
Thames-joella pienen Henleyn kaupungin kohdalla lähellä
Oxfordia. L. P.
Henna, Lythracece-he\moon kuuluvan
henna-pensaan (Laivsonia inermis) rikkijauhetuista
lehdistä ja kalkkimaidosta valmistettu
ihoväri-aine, jolla itämaiden naiset värjäävät kyntensä
oranssin- tai ruskeankeltaisiksi, tapa, mikä
näkyy jo vanhimmissa Egyptin muumioissa. Pai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
