- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
339-340

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Henrik ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

337

8. H. V I 1 1 (1491-1547), hall. v:sta 1509,
edellisen poika. H. oli eteviilabjainen sekä hengen
että ruumiin puolesta ja oli saanut huolellisen
kasvatuksen, mutta hänen luonnettansa
tahrasivat rajaton itsekkyys sekä oikullisuus,
aistillisuus ja julmuus. Ulkopolitiikassaan hän oli
hyvin horjuva, ollen milloin keisari Kaarle V:n,
milloin Ranskan Frans I:n liitossa, voittamatta
siitä maalleen mitään etua. Hänen voittonsa
Skotlannin kuninkaasta Jaakko IV:stä
Flodde-nin luona 1513 ei myöskääu tuottanut
tärkeämpiä seurauksia. Sisäpolitiikassaan H. osasi,
säilyttämällä laillisia muotoja, tekeytyä melkein
itsevaltiaaksi; kuitenkin oli hänen suosikeillaan
suuri vaikutusvalta, aluksi varsinkin
kunnianhimoisella kardinaali Wolseylla. — H., joka
vastusti uskonpuhdistusta, kirjoitti Lutheria
vastaan kirjan, jossa puolusti katolisen kirkon
seitsemää sakramenttia; paavi antoi hänelle sen
johdosta „uskon puolustajan" nimen (Defensor fidei).
Pian H. kuitenkin riitaantui paavin kanssa
kuuluisan ja seurauksiltaan tärkeän avioero juttunsa
johdosta. Hän tahtoi erota puolisostaan
Katariina Aragonialaisesta, Kaarle V:n tädistä,
vetäen syyksi omantunnon vaivojansa, koska
sellainen avioliitto (Katariina oli hänen veljensä
Arthurin leski) oli kirkon kieltämä, mutta itse
asiassa syystä, että hän oli rakastunut
hovineitiin Anna Boleyniin. Paavi Clemens VII,
johon H. koetti Wolseyn kautta vaikuttaa, ei
tahtonut keisaria loukata ja kielsi kauan
epäröi-tyään suostumuksensa avioeroon, jolloin H. omin
päin julistuiti avionsa laittomaksi, nai Anna
Boleynin, vieläpä irroitti Englannin kirkon
paavin yliherruudesta, tekeytyen itse sen
päämieheksi (1531 ; parlamentti antoi siihen
suostumuksensa 1534) ; tämän johdosta hän saattoi
kruunulle peruuttaa kirkon rikkaat tilukset.
Katolinen oppi jäi kuitenkin koskematta; H.
vainosi yhtä ankarasti protestantteja kuin niitä
katolilaisia, jotka eivät tunnustaneet hänen
kirkollista yliherruuttaan (suprematiaa). — Tästä
muutoksesta aiheutui mvös Wolseyn kukistus
1529. — Pian kuningatar Annaa syytettiin
aviorikoksesta ja hän mestattiin; H. nai sen sijaan
Johanna (Jane) Seymourin 1536, joka kuoli
syn-nytettyään pojan Edvardin. Uskonpuhdistusta
suosiva kansleri Thomas Cromwell alkoi nyt
saada vaikutusta H: ii n; hänen toimestaan 11.
nai protestanttisen Kleven ruhtinattaren Annan,
mutta H. erosi kohta hänestä ja Cromwell
mestattiin valtionkavaltajana 1540. Vielä H. nai
Katariina Howardiu, jonka hän kuitenkin pian
mestautti sekä vihdoin Katariina Parrin, joka
oli hänen jälkeensä. Kruununperimys
järjestettiin parlamentin päätöksellä niin että ensin
prinssi Edvard ja, tämän kuollessa perillisittä,
H:n molemmat tyttäret edellisistä avioista Maria
ja Elisabet (jotka kyllä aikaisemmin olivat
julistetut epälaillisiksi) saisivat kruunun. [Froude,
„History of England from the fall of Wolsey";
Brewer, „The reign of Henry VTII" etc.,
„Gas-quet, „Henry VIII and the english monasteries";
Stubbs, „Lectures on the study of modiaeval ai d
modern history": Hall. „Henry VIII".] G. R.

Henrik Raudankova (saks. Heinrich)
(n. 1317-86), hali. v:sta 1340 (veljineen),
Holsteinin kreivi, kreivi Gerhard Suuren poika,
soti yhtämittaa Tanskan kuningasta Valdemar

339

Atterdagia vastaan; otti osaa Englannin ja
Ranskan väliseen kruununperimyssotaan ja
myötävaikutti englantilaisten saamaan Crecy’n
voittoon 1346. G. R.

Henrik II de la Merced (esp. Enrique)
(1333-79), hali. v:sta 1369, Kastilian
kuningas, ennen Trastamaran kreivinä. Kastilian
kuninkaan Alfonso XI:n äpäräpoika. pakeni
Portugaliin velipuolensa Pietari Julman noustessa
valtaistuimelle. Viimemainitun sorto — hän
mestautti m. m. H:n äidin — hankki IT:lle paljon
kannattajia, joiden avulla hän useampia kertoja
teki hyökkäyksiä Kastiliaan anastaakseen
kruunun. V. 1365-66 hän ranskalaisen Bertrand
Du-guesclin’in (ks. t.) avulla valloitti maan ja
kar-koitti velipuolensa, mutta hänet voitti
Englannin Edvard („Musta prinssi"), joka auttoi
Pietarin takaisin valtaistuimelle. Vihdoin H. sai
Mon-tielin taistelussa 1369 voiton, jälleen
Dugues-clin’in avulla, ja surmasi omin käsin
vihamiehensä, jonka jälkeen hän uudisti rauhan
valtakunnassa. G. R.

Henrik (ransk. Henri) (1867-1901), Orleans’i»
prinssi, löytöretkeilijä, Robertin, Chartres’iri
herttuan poika, kuningas Ludvik Filipin
pojanpoika, aikoi sotilaaksi, mutta erotettiin, kuten
muutkin Ranskan prinssit, armeiasta 1883. Otti
1889-91 osaa Bonvalot’n retkeen Tibetiin ja
Tonkimin, teki 1894-96 tutkimuksia Madagaskarissa
ja Taka-Intiassa sekä löysi Iravadi’n lähteet.
Palattuaan Eurooppaan hänet otettiin
oppineitten piireissä loistavasti vastaan. Teki pari
retkeä Abessiiniaan ja joutui matkakirjeissään
käyttämiensä, italialaista armeiaa loukkaavien
lausuntojen johdosta kaksintaisteluun Torinon
kreivin (kuningas Umberton veljenpojan) kanssa.
V. 1901 hän vielä teki tutkimusmatkan
Kaak-kois-Aasiaan, missä hän kuoli. G. R.

Henrik I (port. Henrique) (1512-80), hali.
v:sta 1578, Portugalin kuningas, Emanuel
Suuren kolmas poika, tuli arkkipiispaksi ja
kardinaaliksi, mutta astui ainoana miesperillisenä
valtaistuimelle veljensä pojanpojan Sebastianin
kuoltua. Häneen sammui Portugalin
burgundilainen suku, ja samaan aikaan Espanjan Filip IT
valloitti valtakunnan. G. R.

Henrik, Portugalin ruhtinaita (port.
Henrique). 1. H. Burgundilainen (k.
1112), Portugalin ensimäisen kuningassuvun
kantaisä, vanhempaa Burgundin herttuain sukua,
polveutuen Ranskan Kapetingeistä, oli Kastilian
palveluksessa ja sai tämän maan kuninkaalta
1095 lääniksi Portugalin, jonka hän oli
valloittanut maureilta. Hänen poikansa Alfonso otti
Portugalin kuninkaan nimen.

2. H. Merenkulkija (Dom Henrique el
Navegador) (1394-1460), Portugalin infantti,
kuningas Juhana T:n kolmas poika, kunnostautui
taistelussa Afrikan maureja vastaan ja järjesti,
lähinnä saadakseen selville, miten laajalti heidän
valtansa ulottui, koko joukon tutkimusmatkoja
pitkin Afrikan länsirannikkoa. Ollen aikansa
etevimpiä matemaatikkoja sekä tähti- ja
maantieteilijöitä hän perusti Sagres’iin, Portugalin
lounaiskärkeen, tähtitornin, laivanveistämön ja
maantieteilijäin opiston ja lähetti täältä melkein
vuosittain laivastoja purjehtimaan. Näillä
retkillä päästiin jälleen Madeiraan (1419) ja
Azo-reihin (1431) sekä löydettiin Kap Bojador (1434),

Henrik

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0198.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free