- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
347-348

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Henrik ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

vilkkaan ja rikassisältöisen kuvauksensa takia on
keskiajan huomattavimpia historiateoksia.
Saksassa on myöhempinä aikoina koetettu kieltää
Henrikin lättiläistä sukuperää ja väitetty hänen
olleen saksalainen, mutta sekä se lämmin
myötätunto ja suuri asiantuntemus, jolla hän maan
pakanallisista asukkaista kertoo, että se tapa,
jolla itsestään puhuu („Henricus de Lettis”
y. m.), puolustaa ennen yleistä käsitystä, että
hän todella oli lättiläinen synnyltään.
Parhaimmat painokset H. L:n kronikasta ovat Arndtin
toimittama kokoelmassa „Monumenta Germaniæ
historica” XXIII osassa ja Pertzin „Heinrici
Chronicon Lyvoniæ” (erikseen painettu 1874).

K. G.

Henrik Pyhä (k. 1156), Suomen apostoli,
Upsalan piispa, sanotaan olleen englantilainen
syntyperältään, ja muutaman tiedon mukaan
tulleen Upsalan piispaksi paavin lähettilään
Nicolaus Albalaisen käydessä Ruotsissa, siis 1152.
Hänen harrastuksensa kääntyi kohta
kristinuskon levittämiseen tähän saakka pakanallisten
suomalaisten keskuuteen, ja yhdessä kuningas
Eerikin kanssa hän lähti Suomeen ristiretkelle,
joka nähtävästi tapahtui 1154 tai 1155.
Suomalaiset pakotettiin kasteeseen, ja kuninkaan
palatessa kotiin, Henrik jäi Suomeen
käännytystointa jatkamaan. Mutta jo vuoden päästä hän
sai (legendan mukaan Köyliönjärven jäällä)
surmansa erään kastetun suomalaisen Lallin
kädestä, jota piispa oli rangaissut
kirkkorangaistuksella hänen tekemänsä miestapon takia. Tämä
kertomus on saanut merkillisen vahvistuksen
niistä kaivauksista, joita nykyään on tehty
eräällä pienellä saarella mainitussa järvessä ja
jotka näyttävät todistavan, että siellä keskiajalla
on ollut kappeli ja pyhiinvaelluspaikka. — Piispa
H:stä tuli keskiajalla Suomen suojeluspyhä, jota
pidettiin suuressa kunniassa, vaikkei tiedetä,
onko hän koskaan paavin vahvistusta saanut
pyhimyksenarvoonsa. Turun tuomiokirkko oli
hänelle pyhitetty ja hänen kuolinpäivänsä,
tammikuun 19 päivä, oli meillä katolisen kirkon
suurimpia juhlapäiviä. K. G.

Henrik Raspe (saks. Heinrich) (k. 1247),
Thüringenin maakreivi, saks. vastakuningas,
maakreivi Herman I:n poika; pääsi valtaan
karkoittamalla veljensä Ludvikin lesken, pyhän
Elisabetin. Valittiin keisari Fredrik II:n
taistellessa kirkkoa vastaan paavin vaikutuksesta
Saksan kuninkaaksi 1246 ja sai voiton Fredrikin
pojasta Konradista, mutta kuoli jo seur. v.

G. R.

Henriot [ãriō’], Nicolas (l. François)
(1761-94), ransk. vallankumousmies, oli ennen
v:n 1789 vallankumousta palvelijana ja
tullivirkamiehenä; hänen väitetään ottaneen osaa
syyskuunmurhiin 1792; tultuaan Pariisin
kansalliskaartin väliaikaiseksi päälliköksi H. 2 p.
kesäk. 1793 piiritti konventin kokoustalon ja
pakotti sen vangituttamaan girondistit. Oli
Robespierren uskollinen kätyri ja mestattiin hänen
mukanansa heinäk. 1794. J. F.

Henriquel-Dupont [ãrikel-dypõ’], Louis
Pierre
(1797-1892), ransk. vaskenpiirtäjä.
Esitti aikalaistensa ja 1500- ja 1600-lukujen
mestarien maalauksia. On uudemman ransk.
viivapiirroksen päämestari 19:nnellä vuosis. Perusti
1868 graafillisen seuran „Société française
de gravure”, joka on julkaissut hänen
piirroksiaan. E. R-r.

Henry [henri], Henrik nimen engl. muoto.

Henry [-ri], George s. 1860),
skotlantilais-engl. taidemaalari. Opiskeli Glasgow’n
akatemiassa ja oli 1890-luvun alussa Japanissa.
Maalannut hienoja, voimakasvärisiä maisemia sekä
varsinkin laatu- ja muotokuvia. E. R-r.

Henry [henri], Joseph (1797-1878), amer.
insinööri, toimi 1846-78 „Smithsonian
institution”in sihteerinä (tämän suurenmoisen
laitoksen varsinainen järjestäjä). Aloitti 1827
tärkeät sähköä ja sähkömagnetismia koskevat
tutkimuksensa. — Hänen nimisensä on
sähkötekniikassa omaninduktsionin yksikkö (henry),
jonka määritelmä selviää seuraavasta: Jos
virranvoima jossakin lankavyyhdessä muuttuu 1
amperilla sekunnissa, synnyttää tämä vaihtelu
induktsionilakien mukaan erimuotoisissa vyyhdissä n. s.
ylimääräisiä induktsionivirtoja, joilla on
erisuuri sähkömotorinen voima (jännitys). Jos
jännitys on 1 voltti, on vastaavan vyyhden
omainduktsioni = 1 henry. Siis

1 Henry = 1 voltti × 1 sekunti / 1 amperi

Kun 1 voltti / 1 amperi = 1 ohmi, on siis 1 Henry =
1 ohmi X 1 sekunti. Siksi käyttävätkin
englantilaiset Henry nimen sijasta usein sanaa
Secohm. — Tuhannes-osa Henrystä on nimeltä
millihenry. B. W.

Henry [ãrī’], Paul Pierre (1848-1905) ja
hänen veljensä Mathieu Prosper
(1849-1903), ransk. tähtitieteilijöitä, nimitettiin 1876
Pariisin observatorin astronomeiksi, suorittaneet
melkein kaikki työnsä yhdessä. Jatkaessaan
Chacornacin ekliptikakarttojen laatimista he
johtuivat (1884) käyttämään valokuvausta apuna
taivaan kartoittamisessa. Tähän tarvittavat
valokuvausobjektiivit he hioivat itse. Heidän työnsä
aiheutti m. m. kansainvälisen taivaan
kartoittamisen valokuvauksen avulla. Useilla
erikoistutkimuksillansa he ovat parantaneet tällaisissa
töissä käytettäviä valokuvausmenetelmiä, sekä
myöskin muilla aloilla suorittaneet tähtitieteelle
tärkeitä töitä. Ekliptikakarttoja laatiessaan he
keksivät 14 uutta pikkuplaneettia. Heidän
julkaisuistaan mainittakoon: „Mesure de la
dispersion atmosphérique” (1892) ja „Mesure et
réduction des clichés photographiques du catalogue de
la carte du ciel. à l’observatoire de Paris” (1895).

Henschen [henšen], Salomon Eberhard
(s. 1847), ruots. lääkäri, tuli 1880 kokeilevan
patologian ja patologisen anatomian professoriksi
Upsalassa sekä 1900 sisätautien professoriksi
Tukholman Karoliiniseen laitokseen. H. on
etupäässä toiminut hermotautien aloilla sekä
julkaissut teoksia, joista useat ovat saaneet
erinäisten tieteellisten seurain palkinnon. Näistä
mainittakoon: „Studier öfver hufvudets neuralgier”
(1882), „Klinische und anatomische Beiträge zur
Pathologie des Gehirns” (4 nid., 1890-1903),
„Behandlung der Erkrankungen des Gehirns” (3:s
pain., 1903). Huomattava on myöskin „Om
äktenskaps ingående från hälsans synpunkt” (1904).

M. O-B.

Hensel [-nz-], Fanny (1805-47), saks.
pianisti ja säveltäjä, Felix Mendelssohnin sisar.
Berliinin musiikkielämässä hänellä oli jo

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0202.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free