- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
375-376

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Herdinnan i Norden ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

375

Heringsdorf—Herkyniläinen metsä

376

nustusta. H:n teoksista mainittakoon: „Beiträge
zur Physiologie" (1-5; 1861-64) ; „Die Lehre vom
binokularen Sehen" (1868), „Raumsinn des
Auges", „Augenbewegungen" (Hermannin
käsikirjassa „Handbuch der Physiologie, 1879).

M. O-B.

Heringsdorf [-è-], kuuluisa merikylpylä
Saksassa, Stettinin hallintoalueessa Usedomin
saarella, kauniilla paikalla tammi- ja pyökkimetsien
keskellä. Suurenmoisia hotelleja ja huviloita,
parantola, sairaala y. m. Kvlpyvieraita n. 17,000
vuodessa.

Heri-rud 1. H e r a t-r u d, joki pohjoisessa
Afganistanissa, kreikkalaisten Areios.

Heristal ks. H e r s t a 1.

Herjaus, sellainen lainvastainen menettely,
että joku perättömästi tahi ainakin saattamatta
esittää väitteensä tueksi todennäköisiä syitä sanoo
toisen syypääksi nimitettyyn rikokseen taikka
nimitettyyn rikoksen lajiin taikka muuhun
sellaiseen tekoon, joka voi saattaa hänet
halveksimisen alaiseksi tahi haitata hänen elinkeinoaan
taikka menestystään, taikka sellaisesta levittää
valheen tai perättömän kulkupuheen.
Rangaistuksen herjauksesta säätää voimassaolevan
rikoslain 27 luvun 1 ja 2 §§. O. K:nen.

Herjedalen, Ruotsin harvimmin asuttu
maakunta Jämtlandin läänissä, rajoittuu pohjoisessa
ja koillisessa Jämtlandiin ja Medelpadiin, idässä
Helsinglandiin, etelässä ja lounaassa
Taalainmaahan ja lännessä Norjaan, 12,900 km1, 10,931
as. (1908). Pohjoisosa on autiota tunturiseutua
(korkein kohta Helagsfjället, n. 1,800 m yi.
merenp.), eteläosa viettää tasaisesti kaakkoa kohti
(keskikorkeus Helsingland in rajalla vain 600 m
yi. merenp.). Tärkeimmät joet ovat Ljusnan ja
Ljungan, suurimmat järvet Storsjön ja Rogen.
Vuoriperä pohjoisessa kiille- ja
sarvivälkelius-ketta, idässä graniittia ja gneissiä, etelässä
por-fyyriä, keski- ja lounaisosissa hiekkakiveä ja
kvartsiittia. Hyödyllisiä mineraaleja on jonkun
verran, mutta nykyään ei niitä missään louhita.
Viljelykseen maa on suurimmalta osaltaan
kelpaamatonta, ainoastaan 7* % on peltona ja */< %
niittynä. Tärkeimmät elinkeinot ovat
karjanhoito, metsänhakkuu (64 % maasta metsän
peittämää) ja puutavaran kuljetus. Liikettä välittää
v:sta 1909 eteläosan halki kulkeva rautatie. —
H. joutui Ruotsille 1645 Brömsebron
rauhanteossa. V. v. F.

Herkepæus 1. Hærkepæus on nimenä
kahdellakin suomalaisella suvulla, joiden jäsenistä
useat ovat olleet pappeina, ja joiden
alkuperäinen nimi on ollut Härkäpää. Toisella,
hämäläisellä suvulla, oli vaakunanaan häränpää ja
se oli monessa polvessa Hauholla asuvana
(kirkkoherroina) ; sitä oli nähtävästi myöskin
Viipurin piispa Eerik Härkäpää (ks. t.).
Toisella, itäsuomalaisella suvulla,
taipalsaarelaisella, on vaakunassa kolme tähteä ja peukalon
(?) tapainen. Siihen kuului tuo tunnettu suuren
Pohjan sodan aikana 1710 vihollisen kätyriksi
ruvennut Pielisjärven kirkkoherra Petrus II.,
Simo AfTleekin appi. Naispuolelta myöskin
C’yg-næus-suku siitä johtuu. [Historiallinen arkisto
XV, pöytäkirjat siv. 49.] K. G.

Herkkusieni ks. Helttasienet.

Herkkutatti ks. P i 11 i s i e n e t.

Herkner, Heinrich (s. 1863), saks. talous-

tieteilijä, v:sta 1907 professorina Berliinin
teknillisessä korkeakoulussa. Hänen tunnetuin
teoksensa on „Die Arbeiterfrage" (1894), josta on
ilmestynyt useita painoksia ja joka on käännetty
suomeksi nimellä „Työväenkysymys"; muita
julkaisuja: „Die oberelsässische Baumwoll-Industrie
und ihre Arbeiter" (1887), „Die soziale Reform
als Gebot des wirtschaftlichen Fortschrittes"

(1891), „Die Bedeutung der Arbeitsfreude in
Theorie und Praxis der Volkswirtschaft" (1905).

J. F. ’

Herkogamia (kreik. herkos = este, ja gamos =

naiminen) ks. P ö 1 y y t y s.

Herkomer [engl. liäkouma], Hubert von
(s. 1849), saksalais-engl. taidemaalari,
baierilai-sen pyhimyskuvanveistäjän poika. Opiskellut
Southamptonissa, Münchenissä ja South
Kensingtonissa. Tuli tunnetuksi öljy- ja vesiväreillä
maalaamillaan realistisilla kansankuvauksilla,
joista mainittakoon m. m. „Päivätyön päätyttyä"
(kylätie lepäävine ja kotiin palaavine
talonpoi-kineen), aikoinaan erittäin kuuluisa „ViimeineD
tarkastus" (Chelseau sotilasvanhukset kirkossa)
ja kaksi monumentaalista ryhmäkuvamaalausta
Landsbergin raatihuoneessa. Suurimman
kuuluisuuden H. saavutti ylhäisöpiirejä esittävillä,
luontehikkailla ja hieuosävyisillä
muotokuvillaan, esim. miss Grant 1. „Valkopukuinen
nainen" (1885), „Mustapukuinen nainen" (1888).
Tennyson, Ruskin, Richard Wagner, Stanley ja
oma kuva (Firenzen Uffizi-gall.:ssa). H. on
myöskin tehnyt maisema- ja emaljimaalauksia
sekä kuvitustöitä, keksinyt etsauksiaan varten
teknillisiä uudistuksia, piirustanut taideteollisia
ja rakennustaiteellisia luonnoksia, runoillut,
säveltänyt ja kirjoitellut yhteiskunnallisista
kysymyksistä. H. valittiin 1885 professoriksi
Oxfordiin, jossa pitämistään luennoista hän on
julkaissut „Etching and mezzotint engraving"

(1892). Taidekoulussaan Busheyssa II:lla on
ollut sadoittain oppilaita. [Baldry, „Hubert vor
H." (1901) ja Pietsch, „Herkomer" (1901).]

E. R-r.

Herkulanum (tav., väärä muoto) ks.
Hereillä n e u m,

Herkuleen patsaat ks. Herakleen
patsaat.

Herkuleen tähtikuvio, pitkähkö tähtikuvio

pohjoisella taivaanpallopuoliskolla Lvyrystä
länteen. Valovoimakkaimmat tähdet ß ja C ovat
toista suuruusluokkaa. Tähtien r? ja £ välillä
on Halleyn keksimä kaunis tähtiryhmä, jossa
Herschel laski 40,000 tähteä, vrt. A p e k s i.

H. R.

Herkules ks. Herakles.

Herkules-fürdö [-5] (unk.; roomalaisajan
Thermæ Herculis), kuuluisa kylpylaitos
Etelä-Unkarissa, Krassö-Szörénv’in komitaatissa, 8 km
itäänpäin Mehadian kauppalasta (n. 2,500 as.).
H.-f:ssä on 22 kuumaa lähdettä (9 käytännössä;
41-62° C), joita käytetään reumaattisten
kipujen parantamiseksi. Useita valtion rakennutta
mia parantoloita. Läheisyydessä
roomalaisvallan-aikuisen, Tonavalta Daakiaan johtaneen
valtatien jäännöksiä sekä vanhan turkkilaisen
vesijohdon jätteitä.

Herkules-muurahainen ks. M u u r a h a i s e t.

Herkyniläinen metsä (lat. Eercynia silva 1.
Eercynius saltus), alkuaan (esim. Cæsarin mu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0216.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free