- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
379-380

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Herkyniläinen poimuvyöhyke ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

379

Hermann—Hermelin

380

tömällä sitkeydellä ja ehtymättömällä
rakkaudella H. työskenteli Viron kansan sivistyksen
kohottamiseksi ja kansallistunteen
ylläpitämiseksi silloinkin, kun monet häntä
lahjakkaammat miehet, venäläisen ylivallan yhä kasvaessa,
väsyneinä ja toivottomina vetäytyivät syrjään.
[W. Reimanin kirjoitus „Finn.-ugr.
forschun-gen"issa 1909.] Y.

Hermann, L u d i m a r (s. 1838), saks.
fysiologi, oli ensin fysiologian professorina Zürichissä
ja v:sta 1884 Königsbergissä. H. on etupäässä
kohdistanut toimintansa hermo- ja
lihasfysiologian tutkimiseen ynnä äänifysiologiaan;
varsinkin n. s. animaalisen sähkön tutkiminen on
ollut hänen mieliaineitaan. V. 1863 H. julkaisi
oppikirjan „Lehrbuch der Physiologie", jota
sittemmin on ilmestynyt useita uusia painoksia ja
joka myöskin on tullut käännetyksi muillekin
kielille. Sen lisäksi hän on toimittanut laajan
käsikirjan „Handbuch der Physiologie" (6 nid.,
1879-82), johon sen ajan etevimmät tiedemiehet
aloillaan ovat koonneet aikansa fysiologisen
tiedon. M. O-B.

Hermanni 1. Hermanninkaupunki
(ruots. Hermanstad) ks. Helsinki.

Hermannsburgin lähetys ks. H a r m s, L.

Hermannstadt [-stat] ks. Nag y-S z e b e n.

Hermans [ermä’J, Charles (s. 1839), belg.
taidemaalari. Herätti suurta huomiota isolla
sosialistis-tendenssimäisellä
ulkoilmamaalauksel-laan „Aamunkoitto" (1875, Brysselin museossa),
jossa yökahvilasta tuleva humaltunut hieno
herrasmies seuralaisineen tapaa päivätyöhön
meneviä työläisiä. E. R-r.

Hermanson, Mathias von (1716-89), ruots.
valtaneuvos, oli vapaudenajan huomattavimpia
valtiomiehiä. Seurattuansa 1738 von Nolckenia
Pietariin ja oltuansa 1743 sihteerinä mukana
Turun rauhaa solmiamassa, tuli H., joka kuului
hattupuolueesen, 1759 ulkoasiain sihteeriksi ja
1769 valtaneuvokseksi. Kustaa IILnkin aikana
H., joka oli korotettu vapaaherraksi ja kreiviksi,
oli valtaneuvoksena ja kamarikollegin
puheenjohtajana. K. G.

Hermanson, Robert Fredrik (s. 1846),
suom. tiedemies, lainoppinut ja valtiomies;
yliopp. 1861, lakit, tohtori
sekä lainopin
ensyklopedian ja valtio-oikeuden
dosentti 1881,
kameraali-ja politialainopin sekä
valtio-oikeuden
professori 1884. Mainitun
professorinviran tultua
jaetuksi kahtia H. valitsi
1907 valtio-oikeuden ja
kansainvälisen oikeuden
professorinviran, josta
täysinpalvelleena erosi
1908. Määrättiin 1906
virkamieheksi Suomen
val-tiosihteerinvirastoon, josta toimesta 1909
pyynnöstänsä sai eron. Ollut
Turun hiippakunnan edustajana valtiopäivillä
1897, 1899, 1900, 1904-05 ja 1905-06 sekä useissa
kirkolliskokouksissa lainopillisen tiedekunnan
edustajana. Jäsenenä kuulunut m. m. 1885
asetettuun n. s. perustuslakien kodifikatsionikomi-

teaan sekä toiminut eduskuntauudistuskomitean
(1905-06) puheenjohtajana, jona tehokkaasti otti
osaa nykyisen valtiopäiväjärjestyksen
muodostamiseen. — H. on Suomen julkisen oikeuden etevin
tuntija ja esittäjä. Yleisten oikeudellisten ja
valtio-oikeudellisten käsitteiden selvittämisessä H.
joka aikoinaan opiskeli kuuluisan saks.
professorin Labandin johdolla, sovelluttaa
valtio-oikeuteen ankarasti oikeustieteellistä tutkimustapaa.
H:n huomattavimmat teokset ovat väitöskirja
,,Om lagstiftningen, dess begrepp och förhållande
tili andra statliga funktioner" (1881) sekä
„Fin-lands statsrättsliga ställning" (1892) ; näitten
lisäksi ovat erityisesti mainittavat ,,Om Finland?
Ständer, deras förhållande tili monarken och
fol-ket" (1S84), „Bemötande i frågan om Finland?
statsrättsliga ställning" (1894), „Till förklaring
och försvar i frågan om Finlands ställning"
(1909). Aikakauskirjoissa (erittäinkin
aikakauskirjassa „Tidskrift, utgifven af juridiska
före-ningen i Finland") H. on niinikään julkaissut jou
kon arvokkaita tutkielmia, venäläisessä
sanomalehdistössä hän on selvitellyt Suomen
oikeudellista asemaa ja hänen yliopistollisista luentosar
joistaan ovat useat painosta ilmestyneet. R. E.

Hermaphroditos (kreik. Eermaphro’ditos, lat.
Ilermaphrodi’tus), kreik. tarustossa Hermeen ja
Aphroditen poika. H. oli ihana nuorukainen,
jota Kaarian Salmakis-lähteen impi onnettomasti
rakasti. Kun H. kylpi lähteessä, kietoutui
luonnotar niin lujasti häneen, että molemmat
sulautuivat yhdeksi ainoaksi kaksoisolennoksi, joka
oli puoleksi mies, puoleksi nainen. Tarun
pohjana lienee itämaisia käsityksiä ja se on asetettu
eräitten Kyproksessa vallinneitten
jumalanpalvelusmenojen yhteyteen, joissa miehet esiintyivät
puettuina naisiksi ja naiset miehiksi. —
Lukuisista säilyneistä taideteoksista päättäen H.
(oikeastaan h. yleisnimeksi käsitettynä) oli erittäin
suosittu aihe myöhemmässä antiikkisessa
taiteessa. — vrt. Kaksineuvoisuus. E. R-n.

Hermas, n. s. apostolisia isiä (ks. t.),
luultavasti roomalaisen piispan Pius I:n veli, kirjoitti
n. 140 tai aikaisemmin kreikankielisen,
„Paimen" (Pastor Eermæ) nimellä tunnetun
teoksen, jossa hän kehoittaa Rooman kristikuntaa
parannukseen. Kirjaa, joka sisältää „näkyjä",
„käskyjä" ja „vertauksia", on kirkossa kauan
pidetty suuressa arvossa. Uusimman saks.
käännöksen on toimittanut Weinel. [Hennecke,
„Neu-testamentl. Apokryphen", (1904).] Edv. St.

Hermeettinen, suljettu, salattu. Sana johtuu
kreik. Hermes jumalan nimestä; Hermes
Tris-megistokseu otaksuttiin nim. omistavan tietoja
luonnon suurista salaisuuksista (ks. Hermes
Trismegistos). Hermeettinen taide
merkitsee samaa kuin alkemia (ks. t.).
Hermeettinen seura, Saksassa 1700-luvun
loppupuolella ja 1800-luvun alkuvuosina toimiva
seura, joka harjoitti alkemiaa.
Hermeettinen sulje, sellainen astioiden ja pullojen
sulje, joka täydellisesti estää ilmaa pääsemästä
niihin. Edv. Hj.

Hermelin [-l’n], ruots. aatelissuku. 1. O 1 o f H.
(1658-1709?), virkamies, oppinut. Nimitettiin
1689 Tarton yliopistoon latinan professoriksi,
jonka viran 1695 vaihtoi room. ja ruots. oikeuden
professorin virkaan; 1699 hänet kutsuttiin
ku-nink. historioitsijaksi. Kun Suuri Pohjan sota

R. F. Hermanson.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0218.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free