- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
381-382

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hermeneutiikka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

381

Hermeneutiikka—Hermi

382

puhkesi, sai H., monipuolisesti oppinut ja
erittäin taitava latinankielen käyttäjä kun oli,
toi-mekseen laatia vastakirjoituksia tsaari Pietarin
ja August Väkevän puolustus- ja
syytöskirjel-miin. V. 1701 hänet kutsuttiin leiriin Kaarle
XII:n kansliaan sihteeriksi, toimenaan yhä
edelleen sanan voimalla sotia vihollisia vastaan.
Sitäpaitsi häntä käytettiin useissa tärkeissä
neuvotteluissa; aateloitiin 1703 ja tuli 1705
kanslianeuvokseksi ja valtiosihteeriksi. Seuraten
kuningastaan sotaretkillä H. joutui Pultavan
taistelun jälkeen tsaari Pietarin vangiksi (1709).
Todennäköistä on, että tsaari H:n
riitakirjoituk-sista julmistuneena mestautti hänet 1709. H.
laati kansliassa tärkeimmistä tapauksista laajan
diaarion, joka on hävinnyt, mutta jota Kaarle
XII:n historian kirjoittaja Nordberg on
käyttänyt päälähteenään. — 2. Samuel Gustaf H.
(1744-1820), vapaaherra, kartografi, vuorimies.
Suoritti 16 v. vanhana hovioikeus- ja
vuoritut-kinnot, nimitettiin 1774 vuorikollegin
asessoriksi, 1781 vuorineuvokseksi. Matkusteli 1782-84
ulkomailla tutustuakseen vuorityötapoihiu, joita
koteuduttuaan koetti toteuttaa. Pohjois-Ruotsin
suunnattomat malmirikkaudet joutuivat H:n
huomion alaisiksi. Saadakseen täällä syntymään
suuren rautateollisuuskeskuksen hän ryhtyi omilla
varoillaan asuttamaan ennen autioita
Norrbottenin seutuja — sai siitä kunnianimen
„Norrbottenin kasvatus-isä". — H:n toinen elämäntyö
on Ruotei-Suomen ensimäinen tarkka
kartoittaminen, joka hänen kustannuksellaan 15 v:n
aikana suoritettiin. Tulos tästä vaikeasta työstä,
aikaansa nähden mainio teos „Geografiska
charter öfver Sverige i 4 afdelningar", on viime
aikoihin ollut paras mitä näistä maista on toimitettu;
julkaissut m. m. myös „Försök tili en
mineral-historia öfver Lappmarken och Vesterbotten"
(1804). E. E. K.

Hermeneutiikka (kreik. liermeneutikë’),
seli-tystaito, oppi, mitenkä kirjateoksen oikeasta
aja-tussisällyksestä on saatava selkoa.
Raamatullinen h. esittää Raamatun selittämisen perusteita,
joista jo vanhassa kirkossa oli erimielisyyttä
olemassa. Aleksandrialainen koulukunta (ks. t.)
suosi allegorista selitystapaa, antiokialainen
koulu (ks. t.) sitävastoin pysyi uskollisemmin
kirjaimenmukaisessa selittämisessä. Keskiaikana
tulkittiin Raamattua pääasiallisesti kirkollisen
traditsionin ja dogmien mukaan; mystilliset ja
allegoriset selitykset olivat siihen aikaan
myöskin tavalliset. Uskonpuhdistuksen jälkeen ou
yhä enemmän turvauduttu kielellisiin ja
historiallisiin tosiasioihin perustuviin selityksiin,
mikä kanta nykyaikana onkin päässyt
täydellisesti voitolle uudemman historiallis-kriitillisen
raamatuntutkimisen kautta. Edv. St.

Hermes (kreik. Hermes), kreik. jumala,
tarun mukaan Zeuksen ja Atlaan (ks. t.) tyttären
Maian poika. Tarustossa H. pääasiallisesti
esiintyy Zeuksen sanansaattajana. H:ta palveltiin
osaksi karjaa kartuttavana paimenjumalana
(varsinkin Arkadiassa), osaksi teiden ja
matkojen suojelijana; luultiinpa hänen opastavan
vainajatkin manalaan (TI. Psykliopompos). Kaikki
menestys kaupan alalla on hänen suomaansa,
samoinkuin kaikki odottamattomat löydöt ovat
hänestä peräisin ; hän oli varkaidenkin
suojelus-pyhä. H. antaa puhujalle sujuvan esittämiskyvyn

ja kuuluttajalle vahvan äänen. Itse kerkeänä
hän suosii nuorison voimisteluharjoituksia ja
lyyran keksijänä hän
rakastaa soittoa. —
Italiassa H. sekoittui
roomalaisten
kaupan-jumalaan Merkuriukseen (ks. t.), johon
kaikki häntä koskevat
käsitykset ja tarinat
siirtyivät. — H:n
ta-tavallisimmat attribuutit olivat matkahattu,
siivet kantapäissä,
myöhemmin myös hatussa,
ja hartioilla, sekii
airuensauva (lat.
cad/t-ceus, ks. t.) y. m. —
Taiteessa H:tä
esitettiin paimenena,
kauppiaana, airuena, j. n. e.,
aikaisemmin tav.
parrakkaana ikämiehenä, myöhemmin
nuorukaisena. Säilyneistä H:tä esittävistä taideteoksista
on ennen muita huomattava Olympiassa 1877
maasta kaivettu alkuperäinen Praksiteleen
tekemä ihana „H. ja Dionysos-lapsi", jonka ohella
mainittakoon pronssinen „lepäävä H."
(Lysip-poksen mukaan) Napolin Museo Nazionalessa
y. m. E. R:n.

Hermes, Georg (1775-1835), saks. katolinen
teologi, toimi v:sta 1820 professorina Bonnissa,
kuului uiihin katolisiin jumaluusoppineihin, jotka
ovat koettaneet rakentaa siltaa uskonsa ja
nykyaikaisen maailmankatsomuksen välille.
Eläessään oli hänellä jokseenkin suuri vaikutusvalta,
mutta hänen kuolemansa jälkeen paavi julisti
hänen oppinsa kerettiläiseksi. Tämä oli seuraus
valtaan päässeestä ultramontanismista (ks. t.).
H:n pääteokset ovat: „Philosophische Einleitung
in die christ-katholische Theologie" (1819) ja
kuolemansa jälkeen painettu „Christ-katholische
Dogmatik" (1834-36). II:n suuntaa jatkoi
melkoinen koulukunta, „hermesiläiset". [Perrone,
„Zur Geschichte des Hermesianismus" (1839).]

E. K-a.

Hermes Trismegistos (kreik. trisme’gistos =
kolmasti suurin). Näin nimittivät kreikkalaiset
egyptiläistä kuunjumalaa Thoutia (Thothia),
joka myös oli ajan, mitan ja järjestyksen jumala
sekä tieteiden ja kaikenmoisten taitojen keksijä.
Myöhemmin käsitettiin H. T:ta viisaaksi
kuninkaaksi, joka muka oli sepittänyt salaperäisiä
teoksia. Aikaa myöten syntyi laaja salaisoppia
käsittelevä („hermeettinen") kreikankielinen
kirjallisuus, joka on säilynyt enimmäkseen latinan
ja arabian kielille käännettynä; huomattavin
tähän kuuluva teos on „Poëmander, sive de
pote-state ac sapientia divina" (julk. Parthey 1854).

E. R-n.

Hermi (kreik. liermi?s), muinaisessa Kreikassa
alkuaan neliskulmainen patsas, joka päättyi
Hermeen (ks. t.) rintakuvaan, sittemmin minkä
hyvänsä jumalan tai henkilön päähän. IT:ejii
oli tapana pystyttää julkisille paikoille, esim.
toreille ja kaduille sekii varsinkin tienhaaroihin.
Myöhemmin käytettiin h.-muotoa henkilökuvia
tehtäessä, jolloin toisinaan yhdistettiin 2 päätä
n. s. kaksois-h:ksi. Kreikkalaisilta siirtyivät

Olympiasta löydetty
Praksiteleen Hermes.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0219.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free