- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
385-386

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hermokuume ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

385

Hermokuume—Hermosto

386

m

Hermosäije
kal-▼oineen. a
ak-selilieriö, h
kak-soiskartiomai-nen paksunnos,
m herraoydin,
n ulkopuolinen
hermotuppi,
s Ranvier’n
rengas.

harmaassa kerroksessa, sisälmyshermoston
ganglioissa samoinkuin niissä ganglioissa, jotka
kuuluvat perifeerisiin hermoihin,
ynnä korkeammissa aistimissa
(näkö- ja kuuloelimessä).
Erityinen tukikudos, neuroglia 1.
hermotukiaine pitää
hermosoluja koossa täyttäen tilan niiden
välissä.

Hermosäikeet ovat joko
pitkin koko pituuttaan paljaita tai
ovat alkuosaansa lukuunottamatta
suljetut kalvoihin, jotka
eristävinä putkina ympäröivät niitä.
Nämä kalvot ovat
ulkopuolinen hermotuppi (hieno
sidekudostuppi, neurilemma 1.
Schwannin-tuppi), ja tämän
sisäpuolella oleva n. s. h e r m o y d i n,
kerros öljymäistä ainetta
(mye-liinia), joka ympäröi itse
hermo-säiettä. Viimemainittu tunnetaan
silloin tavallisesti a k s e 1 i 1 i
e-r i ö n nimellä. Hermotupessa ja
hermoytimessä on määrättyjen
välimatkojen päässä renkaan
muotoisia kuroutumia, joita on
nimitetty Ranvier’n renkaiksi. Kalvoilla
varustettuja hermosäikeitä sanotaan ydinaineisiksi ja
tällaisia ovat yleensä kaikki perifeeriset hermot.
Aivoissa ja selkäytimessä kulkevat hermosäikeet
ovat hermotuppea, aivoissa olevat myös
hermo-ydintä vailla: vaaleita hermosäikeitä.

K. M. L.

Hermokuume, vanhentunut nimitys, jolla
ennen käsitettiin monenlaisia kuumetauteja,
joissa vain esiintyi häiriöitä hermostossa,
niinkuin hourailemista, tajuttomuutta y. m. s.;
nykyään kuulee vielä nimitettävän tällä nimellä
ainoastaan lavantautia, jossa mainittuja
hermos-tonhäiriöitä usein tavataan taudin ollessa
huipullaan. M. O-B.

Hermolääkkeet (nervina), lääkkeet, jotka
vaikuttavat hermostoon kiihottavasti,
tyynnyt-tävästi, mielialaa muuttavasti tahi myöskin
paikallisesti kipuja lieventävästi ja tunnottomuutta
synnyttäen. Tällaisia ovat:
alkoholi, eetteri, useat haihtuvat
öljyt, huumaavat aineet, esim.
morfiini, jotkut metallisuolat,
esim. bromkaliumi y. m.
Erikois-vaikutuksensa mukaan tällaiset
aineet kulkevat eri
lääkeryhmäin nimillä: analeptika,
anti-neuralgika, antispasmodika,
exci-tantia, hypnotika, narkotika,
sedativa j. n. e. M. O-B.

Hermon 1. Suuri H. (hepr.,
„pyhä vuori"), nyk. Dzebel
e s-S e h 1. Dzebel e t-t e 1 d j
(arab., „lumivuori"), Syyriassa,
25 km pitkä kalkkivuori, jonka
Baradan laakso pohjoisessa
erottaa Antilibanonista; muualla
ympäröivät sitä
laskeutumista-sangot. Korkeus n. 2,760 m.
On suurimman osan vuotta
lumen peitossa, autio ja alaston.
Ainoastaan rinteillä, mistä
mo-13. III. Painettu M/«I1.

net joet m. m. eräs Jordanin lähdejoki saavat
alkunsa, on kasvullisuutta. V. v. F.

Hermosolmu ks. Hermosto.

Hermosolut ks. Hermokudos ja
Hermosto.

Hermosto, eläin- ja ihmisruumiin kaikki
tuntoa välittävät ja liikuntoja hallitsevat elimet
yhteisesti, ne elimet, jotka ovat muodostuneet
hermosoluista ja näiden lisäkkeistä.
Yksinkertaisimmassa muodossaan hermosto tavataan
eläinkunnassa haaraisten hermosolujen
muodostamana harvasilmuisena verkkona (plcxus), joka
ou tasaisesti levinneenä ruumiin päällimäisen
solukerroksen, iho-epitelin alla. Tällaisen n. s.
hajanaisen eli diffuusi se n hermoston
tapaamme useilla onteloelaimillä, kuten
hydroidi-polyypeilla ja koralleilla. Korkeamman
elimöi-tymisasteen saavuttaneilla eläinmuodoilla
hermosolut ja niistä lähtevät säikeet ovat määrätyissä
paikoissa, varsinkin aistimien läheisyydessä
ryhmittyneet taajemmiksi joukoiksi, joten näissä
jo voi erottaa keskushermoston ja siitä
säteilevät hermot 1. pintahermoston.
Meduusoilla huomataan niinmuodoin
kellomaisen ruumiin reunassa kulkeva
renkaanmuo-toinen hermosto, alhaisimmilla madoilla taas
kaksi päässä olevaa, keskenään yhdistynyttä
h e r m o s o 1 m u a eli gangliota, joista
säteilee hermoja ruumiin eri osiin. Nivelmadoilla ja
niveljalkaisilla (äyriäisillä, hyönteisillä y. m.)
keskushermoston muodostavat päässä oleva
her-mosolmüpari, aivogangliot, ja ruumiin
vatsapuo-lella tavattava sarja hermosolmupareja, joista
ensimäinen nielun alipuolella oleva on hermoilla
yhdistetty aivosolmuihin. Näin syntynyt
muodostus on tunnettu nielurenkaan nimellä
ja vatsanpuolinen hermosolmu-ketju
vatsayti-men nimellä. Useimmilla muillakin
selkärangattomilla eläimillä hermoston pääosina
esiintyvät hermosolmut. Luurankoisten hermoston
muodostavat: 1) keskushermosto
(perimuodol-taan pitkin selkäpuolta kulkeva, vahvaseinäinen,
etupäässään rakkomaisesti laajentunut putki),
s. o. aivot ja selkäydin, 2)
pinta-hermosto, johon luetaan aivojen ja
selkäytimen hermot ja aistimet, ja 3)

Hermosto. 1 madon. 2 äyriäisten, 3 simpukan, l pääjalkaisen, S tuhatjalkaisen
O’ mehiläisen, 7 sukahäntäisen, s kärpäsen, 9 skorpionin, 10 suokotilon,

11 limakotilon.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0221.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free