- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
391-392

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hernekukkaiset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

[O. E. Tudeer, „Uusi löytö muinaiskreik.
kirjallisuuden alalla” (Valvoja 1891, siv. 667 seur.).]

O. E. T.

Herodes [-ō’-], muutamien idumealaista
syntyperää olevien juutalaisten kuningasten nimi. —
1. H. Suuri (37-4 e. Kr.), idumealaisen
Antipaterin poika, oli isänsä aikana Galilean
maaherra. Kun parthilaiset v. 40 valloitettuansa
Palestiinan asettivat Antigonoksen (ks. t.)
Judean kuninkaaksi, pakeni H. Roomaan, jossa hän
Antoniuksen suosimana määrättiin kuninkaaksi.
Palattuansa Palestiinaan H. roomalaisten avulla
voitti kilpailijansa Antigonoksen ja mestautti
hänet v. 37. Vahvistaaksensa asemaansa hän
sam. v. nai Mariamnen, joka oli Aristobulos II:n
pojan Aleksanterin ja hänen puolisonsa,
Hyrkanos II:n tyttären tytär. Tästä sukulaisuudesta
makkabealaisten kanssa joutui pitkä sarja
perheriitaisuuksia, joissa H:n itsekäs, julkea ja julma
luonne selvästi esiintyi. Ennen pitkää H. saatti
Hyrkanoksen, Aristobuloksen ja anoppinsa
Aleksandran sekä (v. 29) oman vaimonsakin hengiltä.
Sittenkuin Antonius Aktionin tappelussa (31 e.
Kr.) oli joutunut häviölle, rupesi H.
kannattamaan Octavianusta (Augustusta), joka palkaksi
tunnusti hänet kuninkaaksi ja laajensi hänen
alueensa. Nyt alkoi rauhallinen loistava
aikakausi, jolloin H. harrasti helleeniläistä
kulttuuria, kokosi hoviinsa sen etevimpiä edustajia ja
suoritti suuria rakennustöitä. Jerusalemi, johon
H. jo aikaisemmin oli rakennuttanut Antonia
nimisen linnan, varustettiin kilparadalla ja
amfiteatterilla sekä komealla palatsilla, jota kolme
vahvaa tornia suojasi. Komein ja kuuluisin H:n
rakennuksista oli Jerusalemin temppeli, jonka
uudestaan rakentamiseen ryhdyttiin v. 20.
Maaseudullakin H. perusti tai uudestaan rakennutti
joukon temppelejä, linnoja ja kaupunkeja
(Cæsarea, Samaria y. m.). Mitä H:n suhteeseen
juutalaisiin tulee, ei temppelin rakentaminen eikä
roomalainen kansallisoikeus, jonka hän hankki
heille, voinut tuottaa hänelle kansan suosiota.
Juutalaiset vihasivat H:ta, koska hän niin
räikeästi suosi muukalaista sivistystä ja hänen
julmuutensa tähden, jota hän osoitti omaa
perhettäänkin kohtaan. Sisarensa Salomen ja
ensimäisen puolisonsa Doriksen yllytyksestä H. v. 7
surmautti poikansa Aleksanterin ja Aristobuloksen
sekä vihdoin, pari päivää ennenkuin kuoli
ilettävään tautiin, poikansa Antipaterin, joka
hänellä oli Doriksen kanssa. H:n julmuuden
todisteena on Betlehemin lasten murhakin (Matt. 2.
Luuk. 2).

2. H. Antipas, hallitsi 4 e. Kr.-37 j. Kr.,
edellisen poika, tuli isänsä määräyksen mukaan
Galilean ja Perean tetrarkaksi, veljiensä
Arkhelaoksen (ks. t.) ja Philippoksen hallitessa,
edellinen Judeaa ja Samariaa, jälkimäinen
Gennesaretin itäpuolista maata. H. asuskeli Tiberiaksessa,
jonka hän perusti keisari Tiberiuksen kunniaksi
ja kaunisti komeilla rakennuksilla. Hänen
suhteestansa juutalaisiin antaa Luuk. 23 vihjauksen.
Hän nai ensin Arabian kuninkaan Aretaan
tyttären, mutta hylkäsi hänet, mikä aiheutti Areetan
aloittaman sodan, jossa H. kärsi tuntuvan
tappion; sitten H. nai velipuolensa (Philippoksen?)
vaimon Herodiaan, joka vietteli hänet
mestauttamaan Johannes Kastajan (Matt. 14).
Anoessaan Caligulalta kuninkaanarvoa H. joutui
epäluulon alaiseksi, pantiin viralta ja karkoitettiin
Galliaan 39 j. Kr.

3. H. Agrippa I, H. Suuren pojan
Aristobuloksen ja Bereniken poika, Herodiaan veli;
elettyään Roomassa onnenonkijan elämää, sai
v. 38 j. Kr. Philippoksen ja kaksi vuotta
myöhemmin Antipaankin entiset maakunnat
hallittavikseen ja oli vihdoin H. Suuren koko entisen
valtakunnan herra. Hän mestautti apostoli
Jakobin ja piti Pietaria vankina (Ap. t. 12). Kuoli
Cæsareassa 44 j. Kr.

4. H. Agrippa II, edellisen poika, oli isänsä
kuollessa ainoastaan 17 v:n vanha, jonka tähden
maa asetettiin roomal. prokuraattorin hallinnan
alle. V. 50 H. A. sai oikeuden määrätä ylimäisen
papin Jerusalemiin ja sittemmin annettiin
hänelle Philippoksen entinen alue sekä osa
Galileaa ja Pereaa ynnä kuninkaanarvo. Turhaan
koetettuaan tasoittaa juutalaisten ja
roomalaisten välisiä riitaisuuksia H. A. juutalaissodan
syttyessä liittyi roomalaisiin. Hän otti osaa
Jerusalemin piiritykseen ja kuoli v. 100. H. A:n
sisar Berenike oli Tituksen rakastajatar.

5. H. Philippos, H. Suuren ja Kleopatran
poika, oli Jordanin itäpuolisen maakunnan
tetrarkka (4 e. Kr.-34 j. Kr.), H. Suuren
jälkeläisistä paras hallitsija. Hän rakennutti uudestaan
vanhan Panias kaupungin, jolle antoi nimen
Cæsarea Philippi (ks. t.), sekä Betsaidan (ks. t.).
Hän kuoli lapsettomana v. 34, jolloin hänen
maansa yhdistettiin Syyriaan ja sittemmin
annettiin Agrippa I:lle. K. T-t.

Herodes Atticus (n. 100-177), kreik. puhuja
ja puhetaidon opettaja, tunnettu niistä
loistorakennuksista, joita hän omalla kustannuksellaan
teetti Ateenaan ja joista on säilynyt Odeion.

E. R-n.

Herodianos [herōdiāno’s]. 1. Kreik.
historioitsija (3:nnella vuosis. j. Kr.) ; kirjoitti
Rooman keisarien historian vv. 180-238 j. Kr.; teos
jakaantuu 8 kirjaan. — 2. Ailios H., kreik.
grammatikko, Apollonios Dyskoloksen poika,
syntyisin Aleksandriasta, eli keisari Marcus
Aureliuksen aikana Roomassa (2:sella vuosis. j. Kr.).
Hänen pääteoksensa koskivat n. s. prosodiaa,
johon luettiin aksentti-oppi sekä oppi vokaalien
laajuudesta, aspiratsionista y. m. Enimmistä
teoksista on säilynyt vain yhteenvetoja ja
otteita; viimeksimainituita on m. m. Homeroksen
runoelmiin liitetyissä reunamuistutuksissa
(skholioneissa). O. E. T.

Herodias [-ō’-], Herodes Suuren pojan
Aristobuloksen tytär, Herodes Antipaan puoliso,
vietteli tyttärensä Salomen tanssilla miehensä
mestauttamaan Johannes Kastajan (Matt. 14).
Seurasi miestänsä maanpakolaisuuteen Galliaan 39
j. Kr. K. T-t.

Herodotos [-ēro’-] (lat. Hero’dotus; n.
484-n. 425 e. Kr.), ensimäinen varsinainen kreik.
historiankirjoittaja, syntyisin Kaarian
Halikarnassoksesta. Pakotettuna valtiollisista syistä
poistumaan kotikaupungistaan H. oleskeli m. m.
Ateenassa, mutta siirtyi sitten ateenalaisten
444-43 e. Kr. Ala-Italiaan perustamaan Thurioi
nimiseen siirtolaan, mihin hänen on arveltu
jääneen kuolemaansa saakka. Todennäköisempi on
kuitenkin toinen otaksuma, jonka mukaan H.
puolueriitojen vuoksi jo v:n 440 paikkeilla
palasi Ateenaan, missä hän mahdollisesti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0224.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free