- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
393-394

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Heroinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

kuolikin. Runsaan osan elämäänsä H. on
viettänyt laajoilla tutkimusmatkoillaan, joilla hän on
liikkunut useimmissa
hänen aikanaan tunnetuissa
maissa. Näin keräämiään
tietoja hän on käyttänyt
siinä suurisuuntaisessa
teoksessa, jonka
Aleksandrian oppineet
myöhemmin jakoivat 9 kirjaan
ja joka tämän johdosta on
saanut nimekseen
Muusat (Runottaret). Tällä
H:n historiateoksella, joka
syystä on tekijälleen
tuottanut kunnianimen
„historian isä”, on
maailmankirjallisuudessa huomattava sija, koska
ihmiskunnan vaiheita siinä ensimäistä kertaa esitetään
laajassa yhteydessä, noudattamalla taiteellista
suunnitelmaa ja silmälläpitäen määrättyä
johtavaa aatetta. Tämä aate on helleenien ja
barbaarien ikivanha kamppailu, jonka huippukohtana
ovat persialaissodat. Viimemainitut ovat koko
teoksen aatteellinen keskus. Mutta ennenkuin
tekijä käy yhtäjaksoisesti esittämään
kreikkalaisten ja persialaisten voimainmittelyä, kertoo
hän Aasian suurten valtakuntien ja Egyptin
historian sekä kuvailee skyyttiläisten ja Liibyan
kansojen oloja, seuraten kertomuksessaan
persialaisten valloitusten kulkua. Siten teos, joka
päättyy v:een 479 e. Kr., käsittää miltei
kaikkien H:lle tunnettujen kansojen vaiheet
varhaisimmista ajoista alkaen, jonka ohella se sisältää
runsaasti maan- ja kansatieteellisiä aineksia;
niinpä onkin sanottu H:ta maantieteen
perustajaksi. — H. oli tosin herkkäuskoinen, minkä
vuoksi hänen teoksessaan tavataan paljo
paikkansapitämätöntä, varsinkin mitä tulee
luonnontieteellisiin seikkoihin. Mutta silti olisi väärin
kieltää häneltä kriitillistä aistia. Hän tekee
jyrkän eron tarun ja toden välillä, ja mikäli
hän kertoo omia näkemiään, ovat hänen tietonsa
yleensä luotettavia. Monet erehdykset johtuvat
H:n vaillinaisesta kielitaidosta, mikä pakotti
hänet usein luottamaan muiden ilmoituksiin.
Kertojana sitävastoin H. on luettava kaikkien aikojen
etevinten joukkoon. Hän kertoo eepillisen
havainnollisesti ja rauhallisesti, mutta samalla
lämpimästi, tavantakaa poiketen kertomuksen
valtaväylästä. Esitystavan miellyttävyyttä
lisäävät H:n totuudenrakkaus, ennakkoluulottomuus
ja suvaitsevaisuus. Teosta kannattaa luja
uskonnollis-siveellinen maailmankatsomus, jolle
varsinkin on ominaista usko „jumalien
kateuteen”. — Vaikka H. itse oli doorilaista
sukuperää, on hän edeltäjiensä esimerkkiä
noudattaen kirjoittanut teoksensa joonianmurteella
(n. s. sekoitetulla nuoremmalla
joonianmurteella).

illustration placeholder
Herodotos.


H:n historiateoksen ovat (joko kokonaan tai
osittain) julkaisseet Schweighäuser, Gaisford,
Bähr, Stein, Abicht, Macan, Sayce, Wiedemann
y. m. Käännöksistä on huomattavin Rawlinsonin
selityksillä varustettu englantilainen.
Suomennos on ilmestynyt vv. 1907-10. — H:n elämää
ja teosta ovat käsitelleet m. m. Dahlmann, „H.
Aus seinem Buche sein Leben” 1823, Bauer,
„Entstehung des Herodotischen Geschichtswerkes”
(1878), Kirchhoff, „Über die Entstehung des
Herodotischen Geschichtswerkes” (2 pain. 1878),
Gutschmid, „Oekonomie des Herodotischen
Werkes” (1893), Hauvette, „Hérodote, historien des
guerres médiques” (1894), Höck, „H. u. sein
Geschichtswerk” (1904). E. R-n.

Heroinen ks. Herooinen.

Heroismi (kreik. hērōs = sankari),
urhoollisuus.

Herold ks. Airut.

Hérold [ero’ld], Louis Joseph
Ferdinand
(1791-1833), ransk. säveltäjä, Méhulin
oppilas. Sävelsi koomillisia oopperoita, joista
parhaat olivat 2 ensimäistä („Les rosières” ja
„La clochette”, 1816-17) sekä 2 viimeistä („Zampa”
ja „Le pré aux clercs”, 1831-32). I. K.

Herold [hērolt], Max (s. 1840), saks. pappi,
innokas kirkkomusiikin kehittäjä, Baierin
evankelisen kirkkolauluyhdistyksen perustaja ja
johtaja. Harrastaa rytmillistä virsilaulua ja
muinaiskristillistä liturgiaa; on julkaissut
historiallisia tutkielmia, esim. „Alt-Nürnberg in seinen
Gottesdiensten” 1890, sekä liturgisia
suunnitelmia („Vesperale”, „Passah”). I. K.

Heron [hērōn] Aleksandrialainen (n.
100 e. Kr.), monipuolinen kreik. matemaatikko
ja fyysikko. Hänen teoksistaan on osa
tykkänään hävinnyt, toiset taas ovat vain osittain
säilyneet käännöksinä ja monasti korjattuina.
Usein on siten vaikea sanoa, mikä on H:n itsensä
kirjoittamaa, mikä taas myöhempien
tieteilijoitten lisäyksiä. Heronilaisiksi sanotut geometriset
kirjoitukset on Hultsch julkaissut nimellä
„Heronis Alexandrini geometricorum et stereometri
corum reliquiæ” (1864). Niiden oletetaan
muodostaneen alkujaan yhden ainoan suuren
geodeettisen teoksen, jonka osia sittemmin halki
vuosisatojen on käytetty oppikirjoina. Niistä ovat
huomattavimmat: diopteria selittävä kirja l.
oppi kenttämittauksesta, geometria,
stereometria, maanviljelijän kirja j. n. e. Geometriassa
ensi kerran esitetään, kuinka kolmion
pinta-alan voi sivujen avulla laskea, sekä täydellisen
toisen asteen ekvatsionin ratkaisu ilman
Euklideen käyttämiä geometrisiä apuneuvoja. H. ei
tyydy teoksissaan vain probleemien teoreettiseen
ratkaisuun, vaan esittää myös samalla niiden
käytännöllisiä sovellutuksia. Sovelletun mekaniikan
alalta H. on kirjoittanut heittokoneiden
valmistusta koskevan teoksen ja valo-opista latinan
kielellä säilyneen katoptriikan. H:n
katoptrisista tutkimuksista on mainittava, että hän tiesi
valon heijastumisen tapahtuvan aina lyhintä
tietä myöten. H. on suunnitellut aiolopiilin
(ks. t.), n. s. Heronin suihkun y. m. koneita,
joista tehdään selkoa hänen teoksessaan
„Spiritualia seu pneumatica”. W. Schmidt on julkaissut
hänen kootut teoksensa saks. käännöksellä
varustettuina (2 nid. 1899-1901). [Cantor, „Die
römischen Agrimensoren und ihre Stellung in der
Geschichte der Feldmesskunst” (1875) ; samoin
„Vorlesungen über Geschichte der Mathematik”
(1:nen nid. 1894).] U. S:n.

Heronin pallo, umpinainen, pallon, sylinterin
tai pullon muotoinen, osaksi vedellä täytetty
astia, johon ilmaapitävästi on sovitettu lähelle
astian pohjaa päättyvä ja astian ulkopuolelle
ulottuva putki. Tämän ulkopuolinen pää on

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0225.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free