- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
399-400

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Herrainhuone ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

mahdolliseksi antautua yksinomaan tähtitieteellisiin
töihin ja rakennuttaa jättiläisteleskoopin (12 m
pitkä ja 1,2 m
läpimitaten). H. muutti Sloughiin
lähelle Windsoria, jossa
asui kuolemaansa saakka.
Keksi kaksi Uranuksen
kuuta, kaksi
Saturnuksen kuuta, teki tärkeitä
kiertotähtihavaintoja ja
julkaisi aurinkoteorian,
joka kuitenkin on
saanut väistyä uudempien,
spektraalianalyysiin
perustuvien teoriojen tieltä.
H:n suurin ansio on
kiintotähtien
järjestelmällinen havaitseminen.
Hänen
kaksoistähtiluettelonsa sisältää 846
kaksoistähtiparia, joista H. huomasi 50 olevan
todellisia kaksoistähtiä. Hän havaitsi 2,500
tähtisumua ja tähtiryhmää, koetti tähtien
jakautumisesta taivaalla määrätä linnunratasysteemin
muodon ja näytti tähtien itseliikunnasta
aurinkokunnan apeksin (ks. t.) olevan Herkuleen
tähtikuviossa. Erinomaisen lukuisain ja tarkkojen
havaintojensa takia voidaan H:ä pitää
kiintotähtiastronomian perustajana. [Holden, „Sir
William H., his life and works” (1881).]

illustration placeholder
F. W. Herschel.


2. Caroline Lucretia H. (1750-1848),
edellisen sisar, avusti veljeään tämän
tähtitieteellisissä töissä, keksi 8 pyrstötähteä.

3. Sir John Frederick William H.
(1792-1871), H. 1:n poika, tähtitieteilijä, alkuaan
lakimies, antautui isänsä kuoltua tähtitieteellisiin
töihin, jatkoi isänsä havaintoja kaksoistähdistä,
tähtisumuista, joita keksi 500, sekä
tähtiryhmistä, matkusti 1834 Kap-maahan, missä viipyi
4 vuotta tehden havaintoja eteläisen
taivaanpallopuoliskon tähtien jakautumisesta ja
suuruudesta, rahalaitoksen johtaja 1850-55, „Royal
Soeiety”n sihteeri, „Royal Astronomical Society”n
presidentti. Toimi myöskin fysiikan ja
matematiikan alalla. Julkaisi 11 kaksoistähtiluetteloa
sekä tieteellisiä teoksia, joista mainittakoon:
„On the theory of light” (1828), „Results of
astronomical observations made at the Cape of
Good Hope” (1847) ; „Manual of Scientific
enquiry” (1849), „Physical geography” (1871);
„General catalogue of nebulæ and clusters of
stars”, (1864). Mainittakoon vielä „Outlines of
astronomy” (1849), yleistajuinen teos, joka on
saavuttanut suuren levenemisen. H. R.

Herson [-o’-]. 1. Kuvernementti
Etelä-Venäjällä, Mustan-meren rannalla Dnepr- ja
Dnestr-jokien välissä 71,284 km2, 3,299,900 as. (1907).
Tasaista mustanmullan maata, jonka
niukkasateisuus (319-450 mm vuodessa) paikoitellen
tekee aronluontoiseksi. Jokia on Dnepr (lisäjoki
Ingulets), Bug (lisäjoki Ingul), Dnestr y. m.,
joista useat eivät pääse mereen saakka, vaan
muodostavat suuria, mataloita suolanpitoisia
rantajärviä. Pituuteensa nähden on jokiverkon
merkitys liikenteelle vähäinen. Ilmasto on
mannermainen, keskilämpö +7,7° - +11,4° C.
Metsämaata ainoastaan 1,2 %; viljelysmaata ja
niittyä 90 %. Pääelinkeino maanviljelys tuottaa
viljaa, valkojuurikkaita, vihanneksia, viiniä,
tupakkaa. Karjanhoito suurilla aroilla tärkeä,
kalastus tuottoisa. Maasta saadaan rautaa,
kaoliinia, suolaa, kuparia, mangaania. Myllyliikettä,
sokeri-, tupakka-, viina-, villa- sekä
rautateollisuutta. Ulkomaankauppa keskittynyt Odessaan,
Nikolajeviin, myös Hersoniin. Asukkaista (1900)
vähä-, iso- ja valkovenäläisiä 77,1 %,
romaanialaisia 9,2 %, juutalaisia 7,1 %, sitäpaitsi saksalaisia,
armeenialaisia, bulgaareja, kreikkalaisia,
serbialaisia y. m. Balkanin kansoja, onpa täällä
unkarilaisten ja ruotsalaistenkin jälkeläisiä. Venäjän
hallitus näet, saatuaan alueen haltuunsa, ryhtyi
1750-luvulta alkaen asuttamaan autiota maata.
Seudun ensimäisiä tunnettuja asukkaita olivat
kimmerialaiset sekä heidän jälkeensä
skyyttalaiset 7:nnellä vuosis. e. Kr. Mileton kreikkalaiset
perustivat tänne melkein samoihin aikoihin
kukoistavia siirtoloita. Myöhemmin maa joutui
milloin toisen, milloin toisen kansan valtaan tai
hyökkäysten alaiseksi, kuten goottien, hunnien,
1200-luvulla tataarien, 1400 liettualaisten. — 2.
Edellisen pääkaupunki Dneprin varrella, 30 km
sen suusta; 59,076 as. (1897). Rautatietä ei ole;
suuret alukset eivät pääse satamaan; kauppa
sentähden vähäinen Odessan ja Nikolajevin
kauppaan verrattuna. Teollisuus perustuu seudun
tuotteisiin. — H:n perusti 1778 Potemkin. V.
1787 tapasivat täällä toisensa Katariina II ja
Itävallan keisari Josef II, jolloin sopivat sodasta
Turkkia vastaan. E. E. K.

Hers-ryyni ks. Hirssi.

Herstal (Heristal), kylä Belgiassa Liége’n
provinssissa, Maasin varrella, 5 km Lüttichistä
pohjoiseen, 20,692 as. (1905). Harjoittaa rauta-
ja terästeollisuutta. H., jonka läheisyydessä
frankkilaisen hovimestarin Pipinin perintölinna
sijaitsi, oli ajoittain Kaarle Suuren
asuntopaikkana, tuli 1713 Preussille ja 1740 Liége’n
piispalle.

’s Hertogenbosch [-tōhenbosk] l. ’s Bosch
(saks. Herzogenbusch, ransk. Bois-le-Duc),
Alankomaissa, Pohjois-Brabantin pääkaupunki,
Dommel- ja Aa-jokien yhtymäpaikalla ja Zuid
Willems Vaart-kanavan pohjoispäässä, 34,973 as.
(1908). Kaunis katolil. kirkko, raatihuone,
valtionarkisto y. m. Harjoittaa huomattavaa
teollisuutta, etenkin kulta- ja hopeatavarain sekä
sikarien valmistusta. — Sai kaupunginoikeudet
1184. V. 1629 hollantilaiset sen valloittivat, 1794
ranskalaiset ja 1814 preussilaiset. Oli v:een 1876
lujasti linnoitettu. V. v. F.

Hertonäs ks. Herttonaisten kartano.

Hertsegovina (saks. Herzegovina, turk.
Hersek), alue Balkanilla, nyk.
Itävalta-Unkarille kuuluva, yhdistetty Bosniaan (ks. t.)
Mostar-piirinä; 9,119 km2, 229,168 as. (1895). —
Dinaariset alpit täyttävät alueen karuna
karsti-ylänkönä, johon hedelmällisiä laaksoja on
uur-tautunut. Joista suurin Narenta. —
Maanviljelys tuottaa suosittuja viinejä ja tupakkaa.
Karjana pidetään varsinkin vuohia ja lampaita.
— Asukkaista, kansallisuudeltaan
serbokroaatteja, ovat 56,135 muhamettilaisia, loput
roomalais- ja kreikkalaiskatolisia. Sivistys alhainen;
90 % lukutaidottomia. — Pääkaupunki Mostar
rautatien varrella. — Alkujaan H. oli
roomalaisen Dalmatiaprovinssin osa. Sittemmin se
erityisenä alueena kuului Unkarille, Serbialle,
Bosnialle, tuli 1440 herttuakunnaksi, joutui pian

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0228.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free