- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
415-416

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Herännäisyys ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

laveanlaista ja perusteellista; siitä ei kuitenkaan puutu
lentoa ja voimakkaan mielikuvituksen luomaa
runollista väriä. Toisinaan soi hänen
lauseistaan selvä runorytmi. Hesekielin kirjaa
voimme pitää profeetan itsensä laatimana,
joskohta siihenkin on epäilemättä myöhempinä
aikoina tehty muutoksia. [Ewald, „Propheten des
Alten Bundes”, II (1868) ; Hitzig-Smend, „Der
Prophet Ezechiel” (1880) ; Cornill, „Der Prophet
Ezechiel” (1880) ; Davidson, „The book of
Ezekiel” (1892) ; v. Orelli, „Das Buch Ezechiel u.
die zwölf kleinen Propheten” (1897) ; Bertholet,
„Das Buch Hesekiel” (1897) ; Kraetschmar, „Das
Büch Hesekiel übersetzt u. erklärt” (1898).]

Ar. H.

Hesiodos [hēsi’-], muinaiskreik. runoilija, jota
pidettiin sen opettavaisen (didaktisen)
runoudensuunnan pääedustajana, mikä Kreikassa versoi
ilmoille vanhan sankarieepoksen varsinaisen
kukoistuksen jälkeen (luult. 8:nnella vuosis. e. Kr.).
Tällä opettavaisella runoilulla oli pesäpaikkansa
Euroopanpuoleisen Hellaan keskiosissa,
varsinkin Boiotiassa. Lujimmin H:n nimi liittyy „Erga
kai hemerai” („työt ja päivät”) ja „Theogonia”
(„jumalten synty”) nimisiin runoelmiin.
Edellisestä käy m. m. ilmi, että runoilija oli kotoisin
Boiotiasta, karussa seudussa Helikon-vuoriston
partaalla sijaitsevasta Askrasta, jonne hänen
isänsä oli muuttanut Vähän-Aasian aiolilaisesta
Kymestä. Runoelman lähtökohtana on
runoilijan riitaantuminen Perses nimisen veljensä
kanssa, joka on vääryydellä anastauut hänen
isänperintönsä. Selittääkseen ihmissuvun
kalseita elinehtoja runoilija ensin kertoo tarut
Prometheuksen riidasta Zeuksen kanssa sekä niistä
viidestä, yhä huononevasta ihmispolvesta
(kultainen, hopeinen, vaskinen suku, muinaissankarien
[heroksien] suku ja rautainen sukupolvi), jotka
ovat toisiansa seuranneet maan päällä; sitten
hän kääntyy veljensä puoleen ja neuvoo häntä
luopumaan vääryydestä ja hakemaan
toimeentulonsa rehellisellä työllä. Lausuttuaan vielä
joukon yleissiveellisiä elämänohjeita ja m. m.
ankarasti varoitettuaan oikeutta sortavia,
lahjuksia ahmivia hallitusmiehiä („basileis”),
runoilija antaa sarjan käytännöllisiä, varsinkin
maamiehen arkielämään kohdistuvia neuvoja;
saadaan tietää, milloin on ryhdyttävä kyntöön,
kylvöön y. m. toimiin ja askareihin, miten on
valittava juhdat, orjat ja vaimo j. n. e. Lopussa
on onnellisten ja onnettomien päivien luettelo.
„Theogoniassa” taas kerrotaan maailman
synnystä ja jumalten polveutumisesta. Tällä
teoksella, jossa eri seuduissa ja eri piireissä
kehittyneet hajanaiset tarut ovat sovitetut yhtenäiseksi
järjestelmäksi, on ollut suuri vaikutus
kreikkalaisten käsityksiin jumalamaailmasta.
Ihmiselämän kovat ehdot johdetaan tässäkin runoelmassa
Prometheuksen riitaantumisesta Kronoksen
sukuisten jumalien kanssa. — Runoelmat ovat
kielimurteeseen, runomittaan ja yleensä koko
runopukuunsa nähden sankarieepoksesta riippuvaiset.
Sankarieepoksesta niitä erottaa varsinkin
didaktinen tarkoitusperä; ne tahtovat antaa tietoja ja
neuvoja. Sankarieepoksen ihmeellinen
havainnollisuus ja runollinen lento niiltä puuttuu. Maailma
ei niissä esiinny loistavien ylimysten vaan
köyhien maalaisten silmillä nähtynä. Mieliala on
niissä vakava, huolten painama. Sellaisina kuin
nämä runoelmat ovat säilyneet ne ovat
kokoonpannut hyvin eriaikuisista aineksista. — H:n
nimeä kantaa vielä pieni eepillinen runoelma
„Herakleen kilpi”, jossa kerrotaan Herakleen
taistelusta Areen poikaa Kyknosta vastaan, mutta
jonka pääaiheena ovat ne ihmeelliset kuvat, joilla
hänen kilpensä muka oli koristettu (Iliadin
XVIII kirjassa olevan Akilleuksen kilven
kuvauksen jäljittelyä). — Vanhoina aikoina on
melkoista joukkoa genealogisia (sukuluetteloja ja
sukutarinoita sisältäviä) runoelmia pidetty H:n
teoksina. Tärkeimmät olivat „Naisten luettelo”,
jossa lueteltiin jumalien lemmenliittoja
kuolevaisten naisten kanssa, jotka tulivat jumalista
polveutuvien sankari- ja ylimyssukujen
kantaäideiksi. Tähän liittyi „Eoiai” runoelma
(alkusanoista ē ho’iē = tai jommoisena [se tai se
nainen tuli jonkun jumalan lemmityksi]).

[Theogonian osittainen suomennos: K.
F[orsman]
(Koskimies), „Epilliset episodit
Hesiodin Theogoniassa”. Joukahainen IX, 1883.]

O. E. T.

Hesione [hēsio’nē], kreik. tarustossa Troian
kuninkaan Laomedonin tytär. Kun Laomedon ei
maksanut Apollonille ja Poseidonille lupaamaansa
palkkaa siitä, että olivat hänelle rakentaneet
Troian linnan muurit, niin Poseidon lähetti
merestä hirviön, joka tuhosi paljon ihmisiä.
Tehdäksensä tästä etsiskelystä lopun Laomedon
oraakelin neuvosta kahlehti H:n rantakallion kylkeen
hirviön syötäväksi. Herakles surmasi hirviön ja
pelasti H:n. Mutta kun Laomedon ei hänellekään
suorittanut luvattua palkkaa, niin Herakles
palasi, mukanaan useat kreikkalaissankarit, ja
valloitti Troian (Troian ensimäinen hävitys).
H. annettiin sotasaaliina Telamonille ja synnytti
hänelle Teukroksen. O. E. T.

Hesperia. 1. (kreik. Hesperi’a) länsimaiden
antiikkinen nimitys, jolla tav. tarkoitettiin
milloin Italiaa, milloin Espanjaa. — 2. Puisto
Helsingissä (ks. t.).

Hesperidit, kreik. tarustossa Yön (taikka
jonkun muun taruolennon) tyttäriä, jotka asuvat
maailmanvirran takaisessa
puutarhassa äärimäisessä
lännessä, missä Atlas
hartioillaan kantaa taivasta. Siellä
he yhdessä kauhean
lohikäärmeen kanssa vartioivat
kultaomenia, jotka erään tarun
mukaan Gaia (Maaemo) oli
antanut Hera jumalattarelle
häälahjaksi. H:ien
kultaomenain noutaminen oli yksi
Herakleen 12 urotyöstä.

O. E. T.

illustration placeholder
H. matronalis.


Hesperis matronalis,
illakko, ristikukkaisiin
kuuluva, Välimeren maista
polveutuva puutarhakasvi.
Lehdet puikeita-suikeita, kukat
sinipunaisia tai valkeita,
usein täytettyjä, tuoksuvia. (J. A. W.)

Hesperornis, strutseihin kuuluva fossiilinen
lintusuku, jonka edustajia on tavattu Kansasin
liitumuodostumista. Ne ovat olleet kookkaita,
aina 1,8 m pituisia, hampaallisia vesilintuja.
Takaraajat olivat muodostuneet uintielimiksi,
siivet olivat surkastuneet. (P. E.)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0236.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free