- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
417-418

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hesperos ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Hesperos, iltatähti (Venus), kreikkalaisten
antama nimitys. Aamutähtenä Venuksen nimi
oli Phosphoros. — Kreikkalaisessa mytologiassa
H. oli Astraioksen ja Eoksen poika. H. R.

Hess. 1. Peter H. (1792-1871), saks.
taidemaalari, vaskenpiirläjä Karl Ernst
Christoph H:in
(1755-1828) poika. Tunnettu etup.
sotakuvistaan. — 2. Heinrich Maria von
H.
(1798-1863), edell:n veli; maalannut
uskonnollisia kuvia ja piirustanut
lasimaalaus-kartonkeja. E. R-r.

Hesse [es], Jean Baptiste Alexandre
(1806-79), ransk. taidemaalari, Gros’n oppilas.
Maalannut historiallisia laatukuvia,
uskonnollisia seinämaalauksia (esim. Pariisin S:t
Sulpice-kirkossa) ja muotokuvia. [Nicard, „Alexandre
H.” (1883).] E. R-r.

Hesselbom, Johan Otto (s. 1848), ruots.
taidemaalari. Maalannut kotimaansa maisemia,
osaksi realistisen tarkasti, osaksi koristeellisen
yksinkertaistetulla tyylillään kiinnittäen
huomion lyyrilliseen kokonaistunnelmaan.

Hessen. 1. Saks. maakreivikunta,
hesseniläisten asuma, Rein- ja Main-jokien ympärillä.
H. oli aikaisemmin Thüringeniin yhdistetty,
mutta erosi siitä 1200-luvun keskipalkoilla,
tullen erityiseksi maakreivikunnaksi.
Pääkaupunkina oli Kassel. Tunnetuin H:n hallitsijoista on
Filip Jalomielinen (1509-67), uskonpuhdistuksen
kannattaja. Hän jakoi maansa neljän poikansa
kesken. Heistä polveutuvista sukuhaaroista jäi
lopulta jäljelle kaksi päähaaraa, H.-Kasselin ja
H.-Darmstadtin, joiden välillä maa jaettiin.

G. R.

2. Ennen v. 1866 H.-Darmstadt,
suuriherttuakunta, Saksan valtioista suuruudeltaan 7:s,
käsittää paitsi 11 Preussissa ja Badenissa
sijaitsevaa enklaavia kaksi toisistaan erillään olevaa
pääosaa, Preussin ympäröimän Oberhessenin
provinssin Mainin pohjoispuolella sekä Preussin,
Baierin ja Badenin ympäröimät Starkenburgin
ja Reinhessenin provinssit, joita Rein toisistaan
erottaa. 7,689 km2. Pinnanmuodostus on
vaihteleva. Oberhessenin itäosassa kohoaa
Vogelsbergin basalttikeila (korkein kohta
Taufstein, 772 m) säteittäin eri suuntiin jatkuvine
vuorijonoineen. Tämän ja lounaisten,
Taunukseen kuuluvien vuoriharjanteiden välissä leviää
viljava Wetteraun tasankoseutu. Starkenburgin
itäosan täyttää metsäinen Odenwald (korkein
kohta Seidenbucher Höhe, 599 m), joka lännessä
äkkijyrkkänä rajoittaa laajaa Reinin laaksoa,
pohjoisessa loivasti viettää Mainin tasankoa
kohti. Reinhessen on mäkistä ja matalaharjuista,
korkein kohta 320 m yl. merenp. Joista
mainittakoon Rein, Weschnitz, Modau, Selz, Fulda,
Schwalm sekä rajalla Neckar ja Main. Useita
kivennäisvesilähteitä (Nauheim y. m.). Ilmasto
alankoseuduissa niin leuto, että viiniköynnös,
kastanja ja manteli viihtyvät hyvin, vuoristossa
raaka ja kylmä. Asukkaita 1,209,175 (1905),
joista 66,6 % protest., 31 % katol. ja 2 % juutal.
Kansansivistys hyvä. Paitsi lukuisia kansa-
ja oppikouluja on useita ammattikouluja,
opettajaseminaareja, yliopisto, teknillinen
korkeakoulu, maanviljelys- ja metsäopisto, kirjastoja,
museoita y. m. Elinkeinoja: maanviljelys
(49 % maasta on peltoa ja puutarhaa, 13 %
niittyä ja 1,8 % viinitarhoja), joka elättää 36 %
väestöstä, karjanhoito (varsinkin
Oberhessenissä), metsänhoito (31 % maasta metsän
peittämää), vuorityö (rautamalmia, ruskohiiltä,
suolaa, mangaania; puuttuvan kivihiilen asemesta
käytetään turvetta), teollisuus (rauta-, metalli-
ja nahkatavaroita, kemiallisia aineita, paperia),
joka elättää 38 % väestöstä, sekä kauppa, jota
edistävät purjehduskelpoiset joet ja tiheä
rautatieverkko (1904: 1,367 km). V. 1905 kävi
yksistään Reinin satamissa 22,847 laivaa.
Hallitusmuoto on perustuslaillis-monarkillinen ja
valtaistuimen perivät suvun miespuoliset jäsenet
(myös naispuoliset miespolven sammuessa).
Eduskunta, joka kokoontuu joka vuosi, on
2-kamarinen; toisen muodostavat itseoikeutetut (prinssit
y. m.) sekä aatelin ja suurherttuan valitsemat
jäsenet, toisessa on 50 välillisillä vaaleilla 6 v:ksi
valittua jäsentä. Äänioikeutettu ja vaalikelpoinen
on jokainen 25 v. täyttänyt tuloveroa maksava.
Korkein hallitusvirasto on valtionministeriö, jossa
sisäasiain-, oikeus- ja finanssiosasto. H:llä on 3
ääntä Saksan liittoneuvostossa ja lähettää 9
edustajaa Saksan valtiopäiville. V. 1909-10 oli
valtion tulo- ja menoarvio 103,212,558 mk; 1909
valtiovelka 521,643,862 ja valtion omaisuus
796,522,082 mk. Sotaväki kuuluu 18:nteen
armeiakuntaan. Maan värit: punainen ja
valkoinen. Pääkaupunki Darmstadt. V. v. F.

Historia. H., ennen osa H:n
maakreivikunnasta, syntyi 1567, jolloin se maakreivikunta
H.-Darmstadt nimisenä joutui Filip Jalomielisen
nuorimmalle pojalle. H:n maakreivit hallitsivat
yleensä rauhallisesti, vaikka heidänkin maansa
kärsi Saksan yleisissä sodissa. Ludvik X
(1790-1830) menetti vallankumoussodissa suuren osan
alueistaan, mutta sai 1801 ja 1803 korvausta
Westfalenin herttuakunnasta y. m. Hän kuului
Reinin-liittokuntaan ja otti 1806 suurherttuan
arvonimen („Ludvik I”). Wienin kongressissa
1814 hän luopui Westfalenista, mutta sai sen
sijaan alueen Reinin vasemmalla rannalla. Sääsi
1820 perustuslain (siihen tehtiin myöhemmin
erinäisiä muutoksia). Hänen seuraajansa
kiistelivät eduskunnan kanssa. Heistä Ludvik III
(1848-77) piti Preussin ja Itävallan välisessä sodassa
1866 jälkimäisen puolta, jonka tähden hän sai
luovuttaa äsken hankkimansa H.-Homburgin
Preussille. Sam. v. H. Mainin pohjoisrannalla
olevan osansa puolesta tuli Pohjois-Saksan
liittokunnan jäseneksi, v:sta 1870 koko H. kuuluu
Saksan valtakuntaan. Nyk. hallitsija on Ernst
Ludvik (v:sta 1892). G. R.

Hessen-Kassel, v:een 1866 vaaliruhtinaskunta,
kuuluva Saksan liittokuntaan, nyt osa Preussin
provinssia Hessen-Nassau. Paitsi päämaata
siihen kuului muita pienempiä alueita. Pinta-ala
9,581 km2, 745,063 as. (1864).

Historia. H.-Kassel oli alkuaan osa II:n
maakreivikunnasta. Tämän jakaantuessa 1567
se, niinikään maakreivikuntana, joutui Filip
Jalomielisen vanhimmalle pojalle Wilhelm IV:lle.
Tämän poika Moritz (1592-1627) kääntyi
luterilaisesta reformeerattuun oppiin. Hänen poikansa
Wilhelm V (1627-37) teki valtaistuimen
perinnölliseksi esikoisoikeuden mukaan ja oli Ruotsin
liittolaisena kolmikymmenvuotisessa sodassa,
joka liitto jatkui hänen leskensä, miehekkään
Amalia Elisabetin, poikansa Wilhelm VI:n
holhoojan, aikana (k. 1650). Wilhelm VI:n

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0237.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free