- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
429-430

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hevosenkengitys ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

illustration placeholder
Musta hevosantilooppi (vas.),

sini-antilooppi (oik.).


kuollut. Pitkät sarvet on niinikään Mašona-maassa
tavattavalla mustalla h:lla (H. niger),
jonka selkäpuolet ovat
mustat,
vatsa
valkea, pää
mustan ja
valkean
kirjava. Tämä
kaunis
antilooppilaji on
kaikkein
afrikkalaisten
metsästäjäin
halutuin
saalis.
Päinvastoin kuin
muut
sukulaisensa se
elää
vuorisissa metsissä, laumoissa, joissa on 20-50 eläintä.

E. W. S.

illustration placeholder
Muinaissuomalainen „viskari”.


Hevosenkengitys. Jo aikaisin ovat
muinaiset sivistyskansat ryhtyneet sotaretkillään tavalla
tahi toisella
suojelemaan ratsujensa
kavioita
kulumiselta, ensin n. s.
sandaaleilla
(nahkakengillä), myöhemmin kavioihin
naulattavilla
rautakengillä. — Muinaissuomalaisille
oli tärkeintä estää hevosta luiskahtamasta
liukkailla järvenjäillä ja jäätiköillä. Niinpä lienee jo
aikaisin keksitty n. s. „viskari” (kavion
varvasosan alle kiinnitetty yksi- tahi kaksi-hokkinen
rautaliuska), jota viime aikoihin asti on
käytetty sydänmaapaikoissa (Keski-Suomessa,
Savossa ja Pohjois-Karjalassa). — Varsinainen
kengitys on vasta viime vuosisadalla kehittynyt
nykyiselle asteelleen. — Kengityksen tarkoitus
on 1) estää kaviota kulumasta (kesäkengitys),
2) estää hevosen jalkoja luiskahtamasta
(talvikengitys), jolloin kengät varustetaan hokeilla
tahi ainakin teräpäisillä nauloilla, 3) auttaa
kavioissa tahi jaloissa olevien epämuodostuksien
ja sairaloisuuksien korjautumista
(sairaskengitys). Viimemainitussa tapauksessa tarvitaan
kengittäjältä suurta ammattitaitoa, useinpa
eläinlääkärin apuakin. — Kavio on kengitystä
varten vuoltava luonnolliseksi, niin että kavion
ja vuohisen etuseinä tulevat samansuuntaisiksi,
kumminkaan heikontamatta kavion arkoja
sisäosia suojelevaa sarveiskaviota. Tav. vuollaankin
vain kavion maapinnan alareunaa
(kannatinreunaa) sen verran, että kavio saa oikean muotonsa
ja että tämä kenkää vasten tuleva reuna tulee
sileäksi ja suoraksi. Sopivan-kokoinen ja
käyttötarkoitusta vastaava kenkä sitten pajassa
muodostetaan vuollun kavion mukaiseksi, ja
kiinnitetään ohuilla, sileillä, sitkeillä nauloilla. Kolmea
vuotta nuorempaa hevosta ei pidä kengittää.
[Arvid M. Bergman, „Kengitysoppi” (1909).]

K. G:s.

Hevosenkengityskoulu, ammattikoulu, jossa
opetetaan hevosenkengitystä sekä tietopuolisesti
että käytöllisesti. Tällaisia on nykyjään
useimmissa suuremmissa Suomen kaupungeissa. Kun
koulut yleensä saavat valtion apua, on opetus
maksutonta; oppilaille sitäpaitsi annetaan
ruokarahoja. Pääsyvaatimukset: kansakoulutiedot ja
tyydyttävä taito takomisessa. K. G:s.

Hevosenkenkäkaari ks. Kaari.
Arabialainen taide.

Hevoshara, työase, jota käytetään kasvirivien
välisen maan rikkaruohoista puhdistamiseen,
kovettuneen pinnan särkemiseen tai myöskin
kuohkeuttamiseen. Käytetään etupäässä
juurikasviviljelyksessä, mutta myöskin
riviinkylvökoneen yhteydessä kaikkia viljalajeja varten;
kuuluu voimaperäisen viljelyksen
välttämättömiin työaseisiin. Tavallisimmat muodot 1-,
2- ja 4-rivisiä, joista viimeksi mainittu kahden hevosen
vedettävä. Työmäärä päivässä viimemainitulla
3 à 4 ha, 2-rivisellä 1,6 à 2,2 ja 1-rivisellä 1 à
1,5 ha. Käytettävä yhdenmukaisen kylvökoneen
kanssa. I. A. S.

illustration placeholder
Hevosharava.


Hevosharava, pyörien varassa kulkeva,
hevosen vedettävä harava, jolla heinät kootaan
karheelle. Piit teräksestä, joustavat, puoliympyrän
muotoon taivutetut ja siten kiinnitetyt, että ne
voivat mukautua maanpinnan epätasaisuuksien
mukaan. Luovutus tapahtuu joko käsiotteella
(tasapainoharava) tahi jalkaotteeseen yhdistetyn
pyörien liikkeen avulla (itseluovuttava harava).
Työleveys 2,5 à 4 m, työmäärä päivässä 4 à 5 ha.
— Vanhempaa muotoa hevosharavia ilman
pyöriä käytetään varsinkin Ruotsissa esim. Uhrnin
vetoharava. I. A. S.

Hevoshoidonneuvoja. 1. Valtion h.,
maanviljelyshallituksen alainen virkamies
(eläinlääkäri t. agronomi), jonka ylijohdossa maan
hevosjalostus on. Hänellä on apunaan apulainen. —
2. Hevosjalostusyhdistysten
konsulentit
l. hevoshoidonneuvojat ovat yhden

illustration placeholder
Hevoskierto, kuva 1.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0247.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free