- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
433-434

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hevosvakuutus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

433

H evosvakuutus—Heyden

434

taan suuri joukko valikoituja tammoja, joten rotu
siitä paranee, ja sitäpaitsi on oriinpito
verrattain korkeitten astutusmaksujen takia
tuottavaa, jonka takia siitosoriit pysyvät omassa
maassa. Kilpailutuloksillaan suomalaiset
juok-sijakevoset herättävät huomiota ja vilkasta
kysyntää. — Kilpa-ajoradoillamme esiintyvät
hevoset ovat suomalaista maatiaisrotua, sen sijaan
kuin ulkomailla kilpa-ajohevoset ovat jotakiu
erikoista, miljoonien kustannuksilla jalostettua
kantaa. Siitä huolimatta hevosemme ovat
nopeudessa juoksijaroduista ainakin neljännellä
sijalla, mikä todistaa suomalaisen hevosen
erinomaisia juoksijalahjoja. V:sta 1865 on valtio
avustanut kilpa-ajojen toimeenpanoa, nykyään
25,U00 mk summalla vuotuisesti. On olemassa
kahdenlaisia kilpa-ajoja, n. s. suuria ajoja,
joissa palkintoina on 1,000, 800, 600 ja 400 mk,
vanhempien hevosten ajoja, joiden 6 palkintoa
vaihtelee 400-100 mk sekä nuorten ajoja 200-60
mk:n palkintoineen. V:een 1900 oli matka 3
virstaa (3,207 m), sen jälkeen 3,000 m. Aika
tarkistetaan sekuntikellolla. Parhaimman
tuloksen 3 virstan matkalla saavutti ori „Ormonde",
5 min. 13,4 s., 3,000 m:llä on ennätys „Eino
Vakaa" nimisen oriin 4 min. 59,8 s.
Ravikilpai-luja on eräiltä tahoilta pyritty leimaamaan
laillistetuksi eläinrääkkäykseksi. Näiden
hyökkäysten perusteettomuuden osoittaa kumminkin se
tosiasia, että samat hevoset voivat vuosi
vuodelta ottaa osaa kilpailuihin vähääkään haittaa
kärsimättä, kunnes vanhuuttaan tulevat niihin
kykenemättömiksi. Kun kilpailut sitäpaitsi
tapahtuvat julkisesti ja valtion asiamiehen
valvonnan alaisina, ei ole minkäänlaista mahdollisuutta
eläinrääkkäykseen. — Ulkomaalaisista
juoksija-roduista on ameriikkalainen etusijalla.
Maailmanennätyksen 1 min. 58 3/4 s. engl. peninkulman
(1,609 m) matkalla on saavuttanut „Uhlan"
niminen hevonen. Venäläinen Orloff-juoksija ei
nopeudessa ole paljoakaan ameriikkalaisesta
jäljellä, vieläpä voittaa sen kestävyydessä, kyeten
täyttä vauhtia juoksemaan 4:kin virstaa.
Myöskin pidetään järjestelmällisiä ravikilpailuja
Ranskassa, missä valtion siitosoriitten tulee olla
radalla koeteltuja. Muissa maissa käytetään
ravikilpailuihin enimmäkseen ameriikkalaista
tai orloffilaista alkuperää olevia hevosia
(Liite-kuva: Hevonen). L. F-s.

Hevosvakuutus ks. Eläinvakuutus ja
Eläinvakuutusyhtiö.

Hevosvoima, työyksikkö, jota käytetään
koneitten työkyvyn mittaamiseen. Sen arvo on 75
kg m sek., edustaen sitä työtä joka suoritetaan,
kun 75 kg:n paino yhdessä sekunnissa nostetaan
yhden metrin korkeuteen. Höyrykoneiden ja
polttomoottorien työkykyä määrätään joko i
n-dikoiduissa tahi tehollisissa h:issa.
Edellinen luku esittää sitä työtä, minkä höyry
tahi kaasu toimittaa konesilinterissä; se saadaan
laskemalla, kun indikaattorin avulla on
määrätty paineen keskiarvo. Tehollinen h. on se
työmäärä, mikä saadaan koneakselista (siis
käytettävissä oleva työkyky) ; se saadaan tarkimmin
määrätyksi jarruttamisella. Koska osa
indikoidusta työstä käytetään hankausvastustusten
voittamiseen, luistin tahi venttiilien
liikuttamiseen y. m., on tehollinen työ aina pienempi kuin
indikoitu työ. Molempien arvojen suhde edustaa

vaikutu sm äärää, mikä höyrykoneissa on
0,8-0,9, polttomoottoreissa n. 0,8.
Höyryturbiinien, vesimoottorien, tuulimoottorien,
sähkömoottorien v. m. työkykyä voidaan määrätä
ainoastaan tehollisissa h:ssa. Nimellinen h., mitä
Wattin aikana ja vähän sen jälkeen käytettiin
höyrykoneiden työkyvyn mittana, on
vanhettunut käsite eikä enää sovi nykyajan höyrykonetta
varten. Sähköteknillinen h. on = 736 voltamperia
= 736 wattia = 0,736 kilowattia. 1 kilowatti siis
vastaa l,ss h. E. S-a.

Hevosväki ks. Ratsuväki.

Hevsuurit, georgilaisista, osseeteista ja
kis-teistä muodostunut, n. 6,000-lukuinen sekakansa,
joka asuu pohjoisen Kaukasuksen ahtaissa
laaksoissa. He ovat säilyttäneet useita vanhan
aikuisia piirteitä, mitkä erittäinkin tulevat esille
heidän uskonnossaan, joka kyllä nimeltään on
kristinuskoa, mutta jossa monet pakanuuden,
islamin ja juutalaisuuden piirteet selvästi
esiintyvät. — Muutamat oppineet arvelevat
hevsuu-rien polveutuvan keskiajan ristiretkeläisistä.

Hexacorallia, kukkaiskorallit,
koralli-eläinlahko, jonka pääominaisuutena ovat
säkkimäiset, haarattomat ja ehytlaitaiset lonkerot,
parittain asettuneiden seinäpoimujen, „septojen"
pohjaluku on 6. Tähän kuuluvista eläimistä
ovat merivuokot (Actiniaria) yksinään
eläviä, rungottomia, jotavastoin
korallirun-koi silla (Sclerodermata) on vahva
kalkki-runko, .ja elävät ne suurissa yhdyskunnissa
muodostaen vahvoja riuttoja. E. W. S.

Hexaemeron ks. H e k s a e m e r o n.

Hexandria (kreik. heks = kuusi, ja andre’ios =
miehekäs), ks. Linnén
siitinjärjes-t e 1 m ä.

Hexapla ks. H e k s a p 1 a.

Hexapoda (kreik. heks = kuusi, ja püs = jalka),
kuusijalkaiset, = hyönteiset (ks. t.).

Hey [hei], Julius (s. 1832), saks.
laulunopettaja, Wagnerin ihailija ja työtoveri. Hänen
pääteoksensa 011 „Saksalainen laulunopetus",
I-IV, 1886. Hänen oppilaitaan on lukuisasti
laulajina Saksan parhailla oopperanäyttämöillä.

7. K.

Heyden [häi-], August Jacob Theodor
von (1827-97), saks. taidemaalari, Steffeckin
oppilas Berliinissä, Gleyren ja Couturen
Pariisissa. Maalannut enimmäkseen runollisen
romanttisia historiatauluja, joille hän suuren
lukeneisuutensa nojalla koetti antaa tarkan
ajan-värityksen, sekä monumentaalimaalauksia
Berliinin kansallismuseoon ja raatihuoneeseen y. m.
H. oli 1882-93 Berliinin taideakatemian
puku-tiedon opettajana ia julkaisi m. m. „Blätter für
Kostümkunde" (1874-90, 4 os.) ja „Die Tracht
der Kulturvölker Europas" (1889). E. R-r.

Heyden [liei-] 1. H e i j d e, J a n van der
(1637-1712), holl. taidemaalari, työskenteli
Amsterdamissa. Maalasi vapaasti sommiteltuja
arkkitehtuurimaisemia ja kaupunkikuvia,
erittäinkin julkisia rakennuksia, kirkkoja ja
vanhoja patriisitaloja torien, puistokatujen ja
kanavien varsilta. H:n tekotapa on täsmällisen
tarkkaa niinkuin konsanaan arkkitehtoninen
piirustus, mutta synnynnäisellä kyvyllään havaita
viivojen ja värisävyjen sopusointua hän on osannut
antaa kulttuurihistoriallisesti huomattaville
kuvilleen mitä taiteellisimman, hienon tunnelmalli-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0249.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free