- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
435-436

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hevosvakuutus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

435

sen leiman. Tavallisesti Adriaen van de Velde
maalasi henkilökuvat hänen tauluihinsa.
Maalaustyönsä ohella H. oli Amsterdamin
palomestarina. E. R-r.

Heyden [häi-J, Otto Johann Heinrich
(1820-97), saks. taidemaalari; tunnettu
varsinkin sota- ja muotokuvistaan (Wilhelm I,
Bismarck, Moltke y. m.). E. R-r.

Heyer [häi-J. ’ 1. Carl Justus H.
(1797-1856), saks. metsänhoitomies, metsätieteen
ete-vimpiä edustajia viime vuosisadan
alkupuoliskolla, toiminut osittain metsänhoitajana,
pääasiallisesti kuitenkin metsätieteen professorina
Giessenin yliopistossa. Julkaissut useita hyviä
käsikirjoja, joita on käytetty meilläkin
oppikirjoina, esim. „Die Waldertragsregelung" (1841,
3:s pain. 1884) ja „Der Waldbau" (1854: 5:s
pain. 1906-09). — 2. Gustav H. (1826-83),
edellisen poika, nimitetty 1868 Mündenin
metsäakatemian johtajaksi ja 1878 Münchenin
yliopistoon metsätieteen professoriksi.
Metsänarvo-laskuopin ja metsätalouden kannattavaisuusopin
pääkehittäjiä, julkaissut m. m. „Anleitung zur
Waldwertrechnung" (1865; 4:s pain. 1892),
„Handbuch der forstlichen Statik" (1871) y. m.

A. C.

Heyerdahl [heierdäl], Hans O 1 a f (s. 1S57),
norj. taidemaalari. Opiskeli Morten Müllerin
johdolla Kristiaaniassa, myöhemmin
Münche-nissä, Pariisissa ja Firenzessä. Herätti jo 1878
suurta huomiota Pariisin maailmannäyttelyssä
värikkäällä kuvallaan „Aatamin ja Eevan
karkoitus paratiisista". H:n seuraavan isomman
taulun „Kuoleva lapsi" Ranskan valtio osti 1882
ja H. sai siitä kunniakkaan matkastipendin
Fi-renzeen, jossa hän 1882-84 joutui Böcklinin
vaikutuksen alaiseksi. H., joka on Norjan varsinai- j
sia väriniekkoja, on taiteessaan paljon kokeillut,
on noudattanut vanhoja mestareita, joista hän
on tehnyt useita hyviä jäljennöksiä, ja
seurannut uudenaikaista ranskal. impressionismia,
mutta yleensä hänen monipuolinen tuotantonsa
on ollut epätasainen. Paitsi maisemia ja
mytologista mielikuvitustaidetta H. on maalannut
oivallisia muotokuvia (esim. „Sisarukset", 1887,
Kristiaaniau taidemuseossa), raikkaita ja
hempeän aistillista alastomia henkilökuvia Renoirin
tapaan sekä vaikuttavia laatukuvia, kuten esim.
„Työmiehen kuolema" (1891, Trondhjemin
galleriassa). E. R-r.

Heyermans, Herman (s. 1864), alankomaal.
kirjailija, juutalaista syntyperää,
sosiaalidemokraatti ja „De jonge Gids" nimisen
sosialisti-lehden toimittaja. H. on kirjoittanut
kertomuksia ja romaaneja, kuten „Trinette" (1892}
„Dia-mantstad" (1903), mutta on tullut tunnetuksi
etenkin näytelmistään, joista huomautettakoon
„Dora Kremer" (1893), „Ahasver" (1893),
„Ghetto" (1898). „Het zevende Gebod" (1899),
„Op Hoop van Zegen (1900, huomiota herättänyt
naturalistinen draama) ; „Het Pantser" (1901) ;
„Ora et labora" (1901). H. on hyvin tuottelias
kirjailija, joka kulkee naturalistiseen suuntaan
ja etupäässä kuvaa juutalaisten oloja. J. H-l.

Heyse [häisej, Paul (s. 1830), etevä saks.
runoilija, joka jo ensi teoksillaan, lukudraamalla
„Francesca da Rimini" (1850) ja pienillä
novelleillaan antoi lahjoistaan hyviä lupauksia. H:n
huomattavia ominaisuuksia ovat rikas luova

436

mielikuvitus, miellyttävä ja eheä muoto ja
taitava kielenkäyttö. Hänen runollisista
kertomuksistaan mainittakoon „TJrica" (1851), „Braut
von Cypern" (1856), „Thekla" (1858). Enimmän
menestyksensä H. on saavuttanut
novellinkir-joittajana, hän on kirjoittanut yli 100 novellia,
jotka ovat ilmestyneet 9:nä kokoelmana (1855-87).
H. on erinomaisen tuottelias
näytelmänkir-joittaja; huomattavimpia hänen draamoistaan
ovat „Die Sabinerinnen", „Ludwig der Bayer",
„Maria Moroni", „Hans Lange" (hyvin suosittu).
„Hadrian", „Kolberg", „Ehre um Ehre",
„Alkibiades", „Don Juans Ende", „Maria von
Magdala" y. m. H:n lukuisista romaaneista
huomautettakoon „Kinder der Welt", „Im Paradies",
„Roman der Stiftsdame", „Merlin", „Über allen
Gipfeln". Lyriikkaakin H. on menestyksellisesti
viljellyt ja on etevästi kääntänyt saksaksi
italialaisia lyyrikkoja, kuten Giusti’a ja Leopardi’a.
Kootut teokset 1897-99 (29 nid.). Sai 1910
Nobelinpalkinnon. [O. Kraus, ,,P. Heyses
Novellen und Romane" (1888) ; G. Brandes,
„Moderne Geister" (1887) ; L. Marholm, „Wir Frauen
und unsere Dichter" (1895).] J. H-l.

Hiatus
ä’-J (lat.), oik. ammotus, aukko. 1.
Kielit, „vokaaliaukko", kahden eri sanoihin [-kuuluvan vokaaliäänteen joutuminen vierekkäin.
Kreikassa ja latinassa h:ta pidettiin rumana ja
sitä vältettiin m. m. elisionilla. A. K.

2. Arkeol. Aukko, kuilu, jonka ennen
arveltiin vallinneen paleoliittisen ja neoliittisen
kivikauden välillä, kun ei tunnettu löytöjä niiden
raja-ajalta. Nykyään ei tuollaisesta hiatuksesta
enää puhuta, ks. Esihistorialliset
ajanjaksot. A. M. T.

Hiawatha [haiouö’pa], Onondaga-intiaanien
päällikkö, jonka luullaan eläneen 16:nnella
vuosis. ; amer. runoilijan Longfellow’n „The song of
Hiawatha" nimisen eepoksen sankari. Kalevalan
vaikutuksesta H. eepokseen ks. Z. Castrén,
„Kalevala ja laulu Hiawathasta", Valvoja 1909, siv.
141-148. vrt. L o n g f e 11 o w, H. W.

Hibernaakkeli (lat. hiberna’culum =
talviasunto) , talvisilmu. ks. Silmu.

Hibernia
e’-J. 1. Iverna, Juverna
(kreik. le’me), klassillisten kirjailijain [-Irlannista käyttämä nimitys. — 2. ks.
Pakkasmittari.

Hibiscus, kasvisuku J/aZvaceee-heimossa, n.
150, enimmäkseen troopillista yrtti-, pensas- ja
puulajia, joilla ou isot, heleänväriset,
lehtihankoihin puhkeavat kukat. Tärkeitä
vaatetuskas-veja ovat intial. Itä-Ghats-vuorilla kasvava
gambohamppu (H. eannabinus) ja
tropiikkien rannikkoseuduissa H. tiliaeea. Muutamat
lajit (H. rosa sinensis, H. syriaeus, H. vesicarius,
H. speeiosus) koristuskasveja ansareissa.

(J. A. W.)

Hickory-puut [hikdri-J (Carya), kasvisuku

Juglandacece-heimossa, saksanpähkinäpuun
sukuisia, korkeita pohj.-amer. puita. C. alban
pähkinät („hickory-pähkinät) ovat saksanpähkinöitä
maukkaammat. C. poreina n y. m. lajien puu on
erinomaista tarvepuuta, C. alban ja C.
tomen-tosan kuorta käytetään värjäykseen.

(J. A. W.)

Hicks-Beach [hiks bltsj, Michael
Edward (s. 1837), engl. valtiomies, valittiin 1864
alihuoneeseen, jossa liittyi tory-puolueeseen;

Heyden -Hicks-Beach

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0250.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free