- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
437-438

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hidalgo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

437

Hidalgo—Hiekkakivi

438

1874-78 Irlannin ministerinä; 1878-80
siirtomaiden ministerinä, 1885-86 raha-asiainministerinä,
1886-87 Irlannin ministerinä, 1888-92
kauppaministerinä, 1895-1902 raha-asiainministerinä;
Chamberlainin suojelustullipolitiikan vastustaja;
korotettiin peeriksi 1906 nimellä viscount S:t
Aldwyn. J. F.

Hidalgo [ida’lgo] (esp.), port. Fidalgo
(hijo 1. fijo = poika, ja algo = omaisuus),
alemman aatelismiehen nimitys
Pyreneitten-niemi-maalla.

Hide [haid], engl. pintamitta = 100 acrea =
40,4«7 ha.

Hidrosis (kreik.), hikoileminen, vrt. D i a f
o-reesi.

Hidrotika (kreik.), hiostuttavat aineet ynnä
muut hikoilemista synnyttävät ja sitä edistävät
keinot ja menettelyt, vrt. Diaphoretica,
Diaforeettiset aineet.

Hidzas (arab. alhidzäz = vuorien telkeemä
alue), maakunta Arabiassa Punaisen-meren
rannalla, 22°-28° pohj. lev. ja sitä käsittävä
vila-jeetti. ks. Arabia (I, 501-2). K. T-t.

Hidzr (arab. alhidzr, Ptolemaioksella Egra),
vanha rauniopaikka Hidzasissa
Damaskos-Medina radan varrella, n. 26° 50’ pohj. lev., josta
Doughty 1878 löysi joukon hautakammioita ja
kivikirjoituksia ; myös tunnettu nimellä Madämin
Saleh. * K. T-t.

Hieho on nuori, ainakin yksivuotias lehmä,
joka ei vielä ole kantanut. E. W. S.

Hiekka, irtonainen maalaji, muodostunut
kivirakeista, joiden läpimitta vaihtelee noin 0,os
ja 2 mm:n välillä. Tätä hienompi maalaji
luetaan saveksi, karkeampi soraksi. Rajoja on
luonnollisesti käytännössä usein vaikea määrätä.
Hienoin osa siitä, mikä mainitun määrityksen
mukaan kuuluu hiekkaan, nim. suunnilleen
sellainen maalaji, jossa rakeitten läpimitta on
0,oa-0,8 mm, on fysikaalisessa suhteessa hyvin
toisenlaista kuin varsinainen hiekka; tätä sopisi
nimittää hiedaksi (ruots. mo). Siinä vaikuttaa jo
hiuspillivoima, jonka vuoksi se pysyy
kosteampana kuin karkeampi hiekka. —
Muodostumistapaan katsoen erotetaan jokihiekka,
rantahiekka, glasiaalihiekka ja lentohiekka.
Laadultaan nämä eri lajit ovat hyvin yhdenlaisia,
kaikki selvästi kerroksellisia ja kaikki
sisältävät pääaineksena kvartsia. Tämä johtuu siitä,
että hiekkaa aina syntyy, kun joku geologinen
vaikutin, olkoon se sitten joko juokseva tai
aaltoileva vesi tai tuuli, murentaa ja hankaa
vastakkain vuoriperästä tai sorakerrostumista
irroittamiaan lohkareita. Muut kivennäiset
kuluvat pölyksi tai rapautuvat ja lajittautuvat
erilleen; vain kvartsi, kovin ja vastustuskykyisin
yleisimmistä vuorilajikivennäisistä, jää jäljelle.
Sen ohella tavataan kumminkin toisinaan
maasälpää, granaattia, kalkkisälpää, muskoviittia tai
glaukoniittia. Harvinaisina, mutta sitä
arvokkaampina lisäaineksina on hiekassa joskus
kultaa, platinaa, timanttia tai monatsiittia.

Hiekka on huonoa viljelysmaalajina, syystä
>’ttä se on erittäin köyhää kasviravintoaineista,
ja lisäksi kuivanarkaa. Keinotekoisesti
parantamalla saadaan hiekkamaa kuitenkin
viljelyskelpoiseksi, sillä hiekan toiset ominaisuudet ovat
kasvullisuudelle suotuisia, kuten sen kuohkeus

Hiekkakello.

ja se ominaisuus, että se helposti läpäisee ilmaa
ja vettä. vrt. Maalajit. P. E.

Hiekkahaude, hiekkaa sisältävä metallimalja,
jota kemiallisissa töissä usein käytetään
lasiastioiden alla tislattaessa tai keitettäessä
tasaisemman kuumennuksen aikaansaamiseksi.

S. V. E.

Hiekkahiili ks. Kivihiili.

Hiekkakello 1. tiimalasi, ajanmittari,
jonka muodostaa kaksi sipulinmuotoista kapean
kaulan yhdistämää lasiastiaa,
joista toinen sisältää niin
paljon hietaa, että määrätty aika
kuluu sen vuotamiseen alempana
olevaan. Lasit ovat kiinnitetyt
tavallisesti aistikkaasti
koristettuun puu- tai luutelineeseen.
Hiekkakellot osoittavat
tavallisesti kokonaisia tunteja.
Epätarkkuutta voivat aikaansaada
vuotokaulan laajentuminen
(kuumuudesta) tai kutistuminen
(pakkasessa) sekä hiekan kosteusmäärän vaihtelut.
Hiekkakelloja käytettiin Euroopassa jo
900-lu-vun lopulla ja yleisesti 1100-luvun loppupuolelta
asunnoissa, virastoissa, laivoissa loginuoran
solmuvälien ajan laskemiseksi ja eritoten saarnan
pituuden mittaamiseksi saarnatuoleissa, joissa
hiekkakello samalla oli katoavaisuuden
tunnuskuvana. Kuvaavissa taiteissa h. on kuoleman
tunnuskuva.

Hiekkakiitäjät ks. C i c i n d e 1 a.

Hiekkakirppu (Rhynchoprion penetrans), n.
1 mm pitkä kellertävä tai valkoinen kirppu,
jonka koiras sekä naaras ennen
hedelmöittymistään imevät verta lämminverisistä eläimistä,
myös ihmisestä. Sitä varten hedelmöitetty
naaras kaivautuu yläleukojaan ja suippoa
ylähuultaan aseina käyttäen kokonaan ihon sisään ja
asettaa sinne munansa. Mieluimmin se
tunkeutuu kynsien alle. Runsaan munanmuodostumisen
vuoksi takaruumiin 2:nen ja 3:s rengas paisuvat
tavattoman suuriksi muodostaen
herneenkokoisen pallon. Munanlaskemisen jälkeen kuivuu ja
kuolee emo jälellä olevine munineen. H.
aikaansaa tavallisesti kylmänvihat siihen jäseneen,
johon se on tunkeutunut, jopa aiheuttaa monasti
kuolemankin. On kotoisin Keski-Ameriikasta ja
Etelä-Ameriikan pohjoisosista, joiden kuumissa
ja kuivissa seuduissa se viihtyy. Viime aikoina
se on päässyt suurella nopeudella leviämään
Afrikkaankin. U. S-s.

Hiekkakivi, hiekasta kovettumalla syntynyt
vuorilaji. Kovettuminen 1. diageneesi (ks. t.)
on milloin epätäydellinen, milloin pitemmälle
mennyt, ja on olemassa kaikenlaatuisia hiekan,
hiekkakiven ja kvartsiitin väliasteita.
Tavallisesti on h:ssä pääaineksena ainoastaan kvartsia,
ja tätä on myös useimmiteu rakeitten välinen
sideaine. Maasälvänpitoista hiekkakiveä
nimitetään arkoosiksi. On myös
kiillehiekka-kiveä. Sideaineena on joskus kalkki tai
rautaoksidi. — H. ou hyvin yleistä kaikenikäisissä
muodostumissa, mutta arkeiset hiekkakivet ovat
kaikki vuorenpoimuutuksissa muuttuneet
kvart-siiteiksi. Suomessa on h:ä kiinteässä kalliossa
ainoastaan harvoissa paikoissa Satakunnassa ja
Etelä-Pohjanmaalla. Irtonaisina lohkareina tämä
vuorilaji, joka geologisesti kuuluu jotunilaisiin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0251.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free