- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
443-444

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hierochloë ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

443

Hieronymiitat—Hierta

444

muutamissa korva-, nielu-, nenä- ja
silmätaudeissa, jotka vaativat erityistä tekniikkaa.
Kudoksia elvyttävän vaikutuksensa vuoksi
käytetään vielä n. s. kasvo-hierontaa kauneus- eli
kosmeettisista syistä, johon hierontaan tavallisesti
käytetään erinäisiä välineitä. Sitäpaitsi
käytetään useissa naistaudeissa n. s. gynekologista eli
vatsanpohjan hierontaa Ture Brandtin (ks. t.)
mukaan.

Lääkärit, joille Hoffan mukaan
mekanotera-peuttinen samoin kuin muukin lääketieteellinen
hoito luonnostaan kuuluu, eivät ehdi itse täten
hoitaa kaikkia avunhakijoita. Sen vuoksi he
ovat kurssien kautta ruvenneet eri maissa
kasvattamaan apulaisikseen hierojia ja
sairasvoimistelijoita, joilla on anatomiassa, fysiologiassa
ja tautiopissa tarpeelliset tiedot. Suomessa ovat
tämmöisiä kursseja, joissa oppiaika vaihtelee 6-8
kuukauteen (lukuunottamatta
kylvettäjätärkurs-seja, joissa myös hieronnan tekniikkaa
harjoitetaan) , aikaisemmin antaneet vain
voimistelunopettajat. Paitsi muutamien lääkärien antamia
yksi-tviskursseja, jommoisia on ollut käytännössä
toistakymmentä vuotta, on sairasvoimistelu ja
hieronta saanut vakituisen paikan yliopiston
voi-mistelulaitoksessa. Tähän on v:sta 1909 alkaen
kiinnitetty useita vakituisia opettajavoimia
juuri hierontaa ja sairasvoimistelua varten —
ennemmin olivat nämä aineet olleet vain
sivuseikkana — ja kaikki
tervevoimistelunopetta-jiksi valmistuvat saavat perusteellisen opetuksen
myös näissä aineissa. Uusi laki
sairasvoirnistelu-ammatiu kohottamiseksi on tekeillä, (ks. myös
Sairasvoimistelu). K. T.

Hieronymiitat, useita toisistaan
riippumattomia veljeskuntia, jotka suojeluspyhäkseen ottivat
pyhän Hieronymuksen. Veljeskuntien
syntymäaika sattuu yhteen „yhteisen elämän veljien"
kanssa; ne noudattivat augustiinolais-erakkojen
sääntöjä. Tärkeimmät ovat: Pyhän
Hieronymuksen erakot, perust. Portugalissa n.
1370. — Hieronymus-e rakkojen
obser-vantit; perust. 1433, lakkasi 1800-luvulla. —
Pyhän Hieronymuksen
kerjäläis-veljet Pietari Pisalaisen
kongre-g a t s i o n i a, perust. 1377.

Hieronymus, Eusebius Sophronius
(n. 340-420), latinalainen kirkkoisä, kotoisin
Dal-matsiasta Stridonin kaupungista. Harjoitettuaan
opintoja Roomassa H. asettui joksikin ajaksi
Pohjois-Ttaliassa olevaan Aqvilejaan ja solmi
siellä läheisen ystävyydenliiton samanikäisen
oppineen Rufinuksen kanssa (372). Tämän
jälkeen H. matkusti itämaille, missä etupäässä
harjoitti klassillisia opinnoita; nämä hän kuitenkin
sairasvuoteella Antiokiassa saamansa
ilmestyksen johdosta hylkäsi antautuen kokonaan
raamatullisiin tutkimuksiin. Useita vuosia hän vietti
erakkona Syyrian erämaassa kiduttaen
ruumistaan ja opiskellen heprean kieltä. Yhä enemmän
innostuneena tieteellisiin opintoihin hän
matkusti Konstantinopoliin, jossa jonkun aikaa oli
kuuluisan Gregorius Naziansilaisen oppilaana ja
sieltä takaisin Roomaan. Täällä hän kuului
paavi Damasuksen lähimpään ympäristöön ja sai
häneltä tehtäväksi kääntää Uuden testamentin
uudestaan latinan kielelle. Itämaiseen
munkki-laisuuteen ihastuneena hän koetti tehdä sitä
Roomassakin tunnetuksi saaden siihen innostu-

maan useita ylhäisiä naisia, joista kuuluisin oli
Scipiojen suvusta polveutuva Paula.
Katkeroituneena pettyneistä toiveistaan päästä paaviksi H.
lähti ystävineen takaisin itämaille (385), jossa
vietti loput ikäänsä eräässä Betlehemin lähellä
olevassa luostarissa suorittaen etupäässä
kirjallisia töitä. — Heprean kielen tuntijana ja
tutkijana H:lla on todellisia ansioita jumaluusopin
alalla. Käännettvään paavin käskystä U:n T:n
uudestaan latinan kielelle, hän ryhtyi elämänsä
suurtyöhön, V:n T:n kääntämiseen heprean
kielestä latinaksi; työ valmistui 404. Vaikka se
alussa tuotti tekijälleen paljon moitetta, on se
kuitenkin senaikuiseksi pidettävä erittäin
onnistuneena; ennen pitkää siitä tuli roomalaisen
kirkon kirkkoraamattu (Versio vulgata). —
Nuorempana H. oli innokas Origeneen oppien
kannattaja, josta myöskin hänen lukuisat
raama-tunselityksensä ovat todistuksena. Mutta kun
Origenes myöhemmin selitettiin harhaoppiseksi,
muuttui H. ihailijasta kiivaaksi vastustajaksi,
joka kaikkialla vainusi origenekselaisia
harhaoppeja. — Paitsi edellä mainittuja teoksia H.
julkaisi vielä arvokkaan elämäkerrallisen teoksen
„De viris illustribus" sekä joitakin yksityisiä
pyhimysten elämäntarinoita. — Innokkaana
munk-kilaisihanteen, naimattomuuden ja
pyhimysten-palveluksen kannattajana H. on suuresti
edistä-uyt näiden epäsuuntien valtaanpääsemistä
vanhan ajan kirkossa. Hän oli harvinaisen ahkera,
mutta kirjailijana enemmän mukailija kuin
itsenäinen tutkija. Ihmisenä hän oli turhamainen
ja uskonkiihkoinen. Rooman kirkko julisti hänet
„kirkon opettajaksi" (doctor ecclesiæ). Hänen
teoksensa ovat Mignen kokoelmassa.
[Grützmacher, „Hieronymus" (I-III, 1901-08).]

E. K-a.

Hieronymus Praagilainen(1379-1416), Hussin

ystävä ja hänen aatteittensa levittäjä, oli
syntyisin Praagista ja opiskeli ensin sikäläisessä
yliopistossa ja sitten Oxfordissa, josta 1399 toi
Wiclifiu teologiset kirjoitukset Böömiin. V. 1403
hän kävi Palestiinassa ja oleskeltuaan sen
jälkeen Ranskassa, Saksassa ja Englannissa hän
1407 palasi Praagiin, jossa liittyi kannattamaan
Hussia. V. 1410 hän lähti Puolan kuninkaan
Vladislav II:n kutsumuksesta järjestämään
Krakovan yliopiston perustamista. Huolimatta
kirkollisesta vainosta, jonka alaiseksi hän
useamman kerran oli joutunut, hän teki pitkän matkan
aina Liettuaan ja Valkeavenäjälle asti. Kun
hänen ystävänsä Huss oli vangittu Konstanzissa,
riensi H. sinne, mutta joutui itsekin
paluumatkallaan huhtikuussa 1415 vangiksi ja tuotiin
takaisin Konstanziin, jossa hän raskaasta
vankeudesta murtuneena tunnusti luopuvansa
harhaopista, mutta poltettiin, kun hän puolen vuoden
perästä peruutti luopumuksensa, roviolla 30 p.
toukok. 1416. H. oli levoton ja hehkuva
uskonnollinen intoilija, jonka erinomainen
puhelahja, voittava persoonallisuus ja rohkeus
herättivät ihailua hänen pahimmissa vastustajissaankin.

J. J. SI.

Hierosolyma /-so’-/, Jerusalemin
kreikkalais-latinainen nimi.

Hierro ks. Ferro.

Hierta [järtla], Lars Johan (1801-72),
ruots. sanomalehti- ja liikemies, palveli ensin
virkamiehenä, osti 1829 kirjapainon ja alkoi har-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0254.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free