- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
453-454

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hiilenpoltto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

453

Hiilenpoltto—Hiilidioksidi

454

Mäenlaskija.

koina ruotsalaiset, joiden hiihtoliitto toimii
tavattoman virkeästi, ovat olleet rinnalle
pyrkimässä. Sen sijaan mäenlaskussa
norjalaiset ja ruotsalaiset, jopa keski-eurooppalaiset
ja ameriikkalaisetkin ovat meistä edellä.
Varsinkin norjalaiset ovat hämmästyttävän varmoja
leveillä, pystynokkaisilla suksillaan. Keskelle
mäkeä rakennettu hyppyri lennättää miestä lä-

Hiihtoratsastus.

hes puolensataakin metriä, hänen silti
kaatumatta. Aivan viime aikoina hiihto on voittanut
jalansijaa Keski-Euroopassa ja
Pohjois-Amerii-kassa. Velton kaupaksitarjonnan sekä pienen
valmistuksenkin vuoksi suomalaisilla suksilla ei
kumminkaan vielä ole sanottavaa menekkiä
ulkomailla, vaikka ne hiihtosuksina ovat parhaimmat.

L. P.

Hiilenpoltto, hiilien valmistaminen n. s.
kuiva-tislauksen avulla hiilipitoisista aineista, kuten
puusta, turpeesta, kivihiilistä y. m.
Alkuperäisin hiilenpolttotapa on meillä laajalti
käytännössä oleva miiluhiillytys, jolloin puiden
annetaan hitaasti palaa turpeella, mullalla
y. m. s. peitetyissä läjissä (vrt. Miilu).
Miilu-hiillytyksessä menee hukkaan kaikki puusta
syntyvät muut aineet, m. m. terva. U u n
i-hiillytyksessä ja retort
tihiilly-tyksessä sekä nykyaikaisissa valokaas
un-valmistuslaitoksissa säästetään
sivutuotteetkin; varsinaiseen hiilenpolttoon ei
kuitenkaan viimemainittuja menettelyjä saattane
lukea, sillä hiili niissä 011 sivutuote, muut saadut
aineet, kuten tärpätti, terva ja kaasu
pääasiallisia. S. V. H.

Hiilet, fossiiliset, ks. Kivihiili.

Hiili. 1. Kemiallinen alkuaine, kem. merkki
C = carboneum, at.-p. 12; kiteisenä se
esiintyy timanttina ja grafiittina, amorfisessa
muodossa tavallisena hiilenä, nokena j. n. e. H. ei
sula eikä liukene tavallisiin liuottimiin, sulaan
rautaan jonkun verran. Ilmassa h. palaa,
happeen yhtyen, hiilihapoksi, kaliumpermanganaatti
hapettaa sen melliitti- ja oksaalihapoksi; typen
kanssa se voidaan saada yhtymään syaaniksi,
rikin kanssa rikkihiileksi, piin, boorin ja
muutamien metallien kanssa n. s. karbideiksi. .

H. muodostaa lukuisia yhdistyksiä vedyn ja
hapen kanssa, joita yhdistyksiä on runsaasti
kasvi- ja eläinkunnassa. H. on elimellisen
luonnon perusaine ja se on alituiseen kiertokulussa:
eläinten ja kasvien hengittäessä elimistön h.
hapettuu hiilihapoksi, samoin kuoleman jälkeen
mädätessä; hiilihapon kasvit ottavat ilmasta
elimistöönsä, muodostavat siitä uudelleen vedyn,
hapen, typen y. m. alkuaineiden kanssa
orgaanisia yhdistyksiä, joita eläimet vuorostaan
tarvitsevat ravinnokseen. — 2. Musta, etupäässä
h.-alkuainetta sisältävä orgaanisten aineiden
ha-jaantumisjäte, jota niistä muodostuu
ilmatto-massa tilassa tai kaiken h:n polttamiseen
riittämättömässä ilmamäärässä kuumennettaessa.
Hiili-lajeja erotetaan useita: puuhiili eli sydet,
joita valmistetaan erityisissä hiillytysuuneissa
tai hiilihaudassa ; koksi on kivihiilen
kuumen-nusjäte, retorttihiili on valokaasun
valmistuksessa liiilirikkaista kaasuista korkeassa
lämmössä kuumennuspaiinujen eli retorttien
seinämille tarttunutta kiinteää, grafiittimaista
hiiltä, jota hyvän sähköjohtokykynsä vuoksi
käytetään sähköteknillisiin tarkoituksiin;
eläinjätteitä kuumennettaessa saadaan tvpenpitoista
e 1 ä i n h i i 11 ä (veri-, liha-, luuhiili),
joista varsinkin veri- ja luuhiilellä on suuri
käytäntö kemiallisessa teollisuudessa ja etenkin
sokeriteollisuudessa, sillä sen läpi siivilöiden
voidaan ruskeahkot, epäpuhtaat liuokset saada
värittömiksi. Puuhiiltä samoinkuin koksiakin
käytetään varsinkin metallurgiassa metalleja
malmeista valmistettaessa, sillä h. yhtyy kovassa
kuumuudessa inetallioksidien happeen synnyttäen
hiilioksidia ja vapauttaen metallin. Puuhiiltä
käytetään, kuten eläinhiiltäkin, siivilöimisecn,
joskus mätänemistä estävänä aineena. Muutamia
puuhiililajeja käytetään ruudin valmistukseen.

s. v. n.

Hiilidioksidi, yleiskielessä hiilihappo.

hiilen ja hapen kem. yhdistys, COs, hiilihapon
anhydridi, väritön, jonkunverran
pistävänhajuinen ja hapahkonmakuinen kaasu, ominaisp.
ilmaan verraten n. 1,52, ei pala, vaikuttaa
suuremmissa määrissä tukehuttavasti, koska ei kykene
ylläpitämään hengitystä. Liukenee runsaasti
veteen: 1 litraan vettä 0°:ssa ja tavallisessa
paineessa n. l.g 1 h:a, korkeammassa paineessa
monin kerroin enemmän. Jäähdytettäessä se kovassa
paineessa (esim. 0°:ssa ja 36 atmosfäärin
paineessa) tihenee värittömäksi, helposti
juoksevaksi nesteeksi, joka nopeasti haihtuu ilmassa ja
kuluttaa silloin niin paljon lämpöä, että sen
lämpötila äkkiä alenee nesteen
kiehumapistee-seen,—78°:seen, toisinaan alemmaksikin.
Virratessaan nopeasti säilytysastiastaan nestemäinen
h. jähmettyy valkeaksi, lumentapaiseksi mas-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0259.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free