- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
463-464

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hiivata ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

463

Hildebrand—Hildebrandt

464

1905 aikakauskirjan „Historisk tidskrift"
toimittajana ja julkaissut siinä lukuisan joukon
huomattavia kirjoituksia; muita julkaisuja:
„Svenska statsförfattuingens historiska utveckling
från äldsta tid tili våra dagar" (1S96) ja
esitykset „Gustaf Vasa" (1903), „Gustaf Vasas söner"
(1904), „Kristina" (1906), „Oskar I" (1908-09)
toimittamassaan „Sveriges historia intill
tju-gonde seklet" (1903-10). J. F.

Hildebrand. 1. B r u n o H. (1812-78), saks.
tilasto- ja taloustieteilijä, oli 1841-50
professorina Marburgissa, mutta meuetti virkansa
esiiu-nyttyään hallituksen vastustajana Hessenin
vaali-ruhtinaskunnan maapäivillä; 1851-56
professorina Zürichissä; perusti 1856 Berniin Sveitsin
ensimäisen tilastollisen toimiston ; kutsuttiin 1861
Jenaan professoriksi ja Thüringenin valtioiden
tilastollisen toimiston päälliköksi; alkoi 1863
julkaista aikakauskirjaa „Jahrbücher für
Nationalökonomie und Statistik"; on paitsi
tilastollisia esityksiä julkaissut: „Die Nationalökonomie
der Gegenwart und Zukunft" (1848). H. oli
Roscherin ja Kniesin rinnalla sen
taloustieteellisen suunnan perustajia, jota sanotaan
historialliseksi koulukunnaksi. J. F.

2. Adolf Ernst Robert von H.
(s. 1847), saks. kuvanveistäjä. Opiskeli
Nürn-bergissä, Münchenissä, Berliinissä ja varsinkin
Italiassa. n=u taidekäsitys, joka edustaa
jonkunlaista nykyaikaista persoonallista
uusklassilli-suutta, perustuu niihin vaikutuksiin, joita hän
sai varhaisrenesanssin ja antiikin veistoksista
sekä ystävältään taidemaalari Maréesilta. H.
panee pääpainon sääntöperäisyyteen ja
tyyliteltyihin, yksinkertaisiin perusmuotoihin.
Mietiskelyn avulla, mutta halliten kuitenkin
varmasti muotoa, hän pyrkii abstraktiseen
yleis-tyttämiseen ja antaa usein teoksilleen
arkkitehtonisen rakenteen. H:n tuotanto käsittää
marmori- ja proussikuvapatsaita (esim. „Aatami",
1878, Leipzigissä, ja „Nuori alaston mies", 1S84,
Berliinin kansallisgalhssa), korkokuvia („Leda
ja joutsen" v. m.), monumentaalisia kaivoja
(tunnetuin on „Wittelsbachin kaivo", 1895,
Münchenissä), muistomerkkejä (esim. keisarinna
Friedrichin monumentti, 1904, Kronbergissä)ja
muoto-kuvapatsaita (esim. A. Böcklinin pronssinen
rintakuva, 1898). Hän on myös tehnyt
muisto-rahoja, öljy- ja vesivärimaalauksia ja pilakuvia.
H., jota pidetään nykyajan Saksan suurimpana
monumentaalitaiteilijana, on Münchenin
akatemian professori ja työskentelee myöskin
Firenzessä. Esteettisen muotokäsitvksensä hän on
esittänyt kirjasessaan „Das Problem der Form
in der bildenden Kunst" (5:s pain. 1905).
[A. Heilmeyer (1902).] E. R-r.

Hildebrandinlaulu (TTildebravdsliedJ, msaks.
sankarilaulu, luult. 8:nnen vuosisadan lopulta,
joka kertoo nildebrandin ja hänen poikansa
Hadubrandin kaksintaistelusta, kun he toisiansa
tuntematta vihollisina tapaavat toisensa.
Taistelun alussa Hildebrand huomaa vastustajansa
pojaksensa ja koettaa turhaan taivuttaa häntä
sovintoon. Runosta on säilynyt vain katkelma,
josta ei näy taistelun päätöstä, mutta muista
saman satumotiivin säilyneistä toisinnoista voidaan
nähdä, että Hadubrand taistelussa kaatuu. n:n
painoksia ovat julkaisseet Lachmann, Sievers
(faksimilepainos), Grein y. m. K. G.

Hildebrandsson, Hugo Hildebrand

(s. 1S38), ruots. meteorologi, tuli 1866 Upsalan
yliopistoon fysiikan dosentiksi, 1874 observatorin
meteorologisen osaston johtajaksi, 1878
ylimääräiseksi professoriksi sekä vastaperustetun
meteorologisen laitoksen johtajaksi. Erosi 1907.
Oltuaan 1869 tutkimusmatkalla ulkomailla, hän
teki ehdotuksen meteorologisen toiminnan
järjestämiseksi Ruotsissa. Pääasiallisesti sen
mukaan järjestettiin Kööpenhaminassa 1871 ja
Tukholmassa 1S73 perustetut meteorologiset laitokset.
II. toimeenpani Ruotsissa 1871 läänien
talousseurojen avustuksella yöhalloja, ukkosilmoja sekä
järvien ja virtojen jääsuliteita koskevia
havaintoja noin 400 asemalla. V. 1873 lisättiin
edellisiin kasvi- ja eläinmaailmaa koskevia
fenologisia havaintoja. V. 1882 siirrettiin näitten
havaintojen järjestely Tukholman meteorologiselle
keskuslaitokselle. H. on ansiokkaalla tavalla
toimeenpannut korkeammissa ilmakerroksissa
tapahtuvien ilmavirtojen tutkimuksia,
järjestämällä usealla paikalla maan eri osissa havaintoja
lammaspilvien liikkeistä. Tulokset julkaistiin
teoksessa: „Essai sur les courants supérieurs de
1’atmosphöre dans leur relation aux lignes
iso-barometriques" (1874). Sen johdosta ryhdyttiin
samanlaisten havaintojen tekoon melkein
kaikissa Euroopan maissa ja havainnot lähetettiin
suoraan Upsalaan. Syntyi tuloksena julkaisu:
„Atlas des mouvements supérieurs de
Patmos-phère" (1877). H. teki Abercrombyn kanssa
yhdessä uuden pilvien luokituksen, joka
hyväksyttiin Münchenin kansainvälisessä
pilvikonferens-sissa 1891. nänet valittiin puheenjohtajaksi
samassa tilaisuudessa asetettuun pilvivaliokuntaan,
jonka tuli johtaa ja järjestää maailman eri osissa
tapahtuvia pilvihavaintoja. Niitten avulla hän
huomasi, että pyörretuulten — syklonien —
keskuksessa olevassa barometrimiuimissä, jonne
ilma alituisesti virtailee, nousee ilma ylöspäin
ja muuttuu ylempänä n. s. a n t i s v k 1 o n
i-seksi liikkeeksi. Syklonit syöttävät siten
ylemmissä ilmakerroksissa antisykloneja ilmalla
ja nämät taas alemmissa ilmakerroksissa
sykloneja. H. oli 1900-07 pysyväisen kansainvälisen
meteorologisen kommissionin yleissihteerinä.
Hänen lukuisista julkaisuistaan mainittakoon:
„Sur la classification des nuages" (1879),
„Observations météorologiques faites par
Pexpé-dition de la Véga" (1882). „Sur la distribution
des éléments météorologiques autour les minima
barometriques" (1883). „Les orages dans la
péninsule scandinave" (1888). „Les bases de la
météorologie dynamique. Historique; État des
nos connaissances" (1898-1907) j. n. e. U. S:n.

Hildebrandt, Eduard (1818-68), saks.
taidemaalari, Isabeyn oppilas Pariisissa. Maalasi
laajoilta matkoiltaan loistavanvärisiä,
valaistusvaikutuksia tavoittavia maisemia, joista
väri-painosjäljennöksiä on julkaistu kokoelmittain
(„Reise um die Erde"). [F. Arndt, „EX H., der
Maler des Kosmos" (2:n pain., 1869).] E. R-r.

Hildebrandt, Ferdinand Theodor
(1804-74), saks. taidemaalari, W. Schadowin
oppilas, vanhemman Düsseldorfin-koulun
huoma-tuimpia edustajia. H. oli romanttinen
kirjalli-suusmaalari, joka otti aiheensa historiasta,
Goethen ja Shakespearen teoksista ja jonka
kuvat näyttävät maalatun teennäisen näyttämö-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0264.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free