- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
465-466

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hildesheim ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

465

Hildesheim—H ilkov

466

esityksen eikä todellisen elämän mukaan (esim.
„Kuningas Lear ja Cordelia" ja „Kuningas
Edvardin poikien murha"). Paitsi lukuisia
muotokuvia H. on myös maalannut sentimentaalisia
laatukuvia, esim. „Sotilaan hyvästijättö
lapselleen". 73. R-r.

Hildesheim
häimj. 1. Hallintoalue [-Preussissa, Hannoverin provinssissa, 5,352 km2, 554,040
as. (1905), joista 90 tuh. katolista ja 2,5 tuh.
juutalaista. — 2. Yllämainitun hallintoalueen
pääkaupunki Leinen syrjäjoen Innersten
varrella, 47,061 as. (J905). Kaupungilla on,
varsinkin sisäosissaan, vanhanaikuinen leima.
Lukuisista mieltäkiinnittävistä rakennuksista
mainittakoon etupäässä romaanil. tuomiokirkko (1 l:ltä
vuosis.), Pyhän Gotthardin kirkko (12:lta
vuosis.), Mikaelin kirkko ja freskomaalauksilla
varustettu goottil. raatihuone. Useita oppilaitoksia
ja ammattikouluja, museo ja nunnaluostari.
Harjoittaa kumi-, seinäpaperi-, kone-, rauta-,
metalli* ja kiviteollisuutta sekä kauppaa (sokeria,
viljaa, lannoitusaineita). — Lähellä Galgenberg,
josta 1868 löydettiin arvokkaita roomal.
hopea-tavaroita (nyk. Berliinin museossa). — H. tuli
piispanistuimeksi 822 ja kukoisti varsinkin
piispa Bermvardin (993-1022) aikana. 1200-luvun
keskipalkoilta se kuului hausaliittoon. II:n
piispat olivat valtaruhtinaita ja kävivät usein sotaa
Braunschweigin herttuoita vastaan. V. 1802
ruhtinaskunta tuli Preussille, 1S06 Ranskalle, 1807
Westfalenin kuningaskunnalle, 1813
Hannoverille ja 1866 jälleen Preussille. V. v. F.

Hiiferding, Aleksandr Fedorovits
(1831-72), ven. slavofiilinen kirjailija, synt.
Varsovassa, jossa hänen isänsä oli käskynhaltian
kanslian päällikkö. Moskovassa, jossa hän
opiskeli, hän joutui slavofiilien vaikutuksen alaiseksi.
V. 1S56 hän määrättiin Venäjän konsuliksi
Bosniaan, jossa hän ahkerasti tutki slaavilaisten
entisiä ja nykyisiä oloja tehden laajoja matkoja.
V. 1861 hän siirrettiin virkamieheksi
valtakunnan kansliaan ja v:n 1863 kapinan jälkeen hän
tuli N. Miljutinin apulaiseksi ja toimi erittäin
innokkaasti Puolan venäläistyttämisessä. Täsoä
mielessä hän myöskin julkaisi anonymisesti
„The polish question" nimiseu lentokirjasen
englannin kielellä. Kun Pietarissa 1867
perustettiin „Slaavilainen hyväntekeväisyyskomitea",
josta pian tuli suurvenäläis-panslavististen
rientojen keskusta, valittiin H. sen esimieheksi.
Tärkeä oli hänen toimintansa Venäjän
maantieteellisen seuran kansatieteellisen osaston
esimiehenä. V. 1871 hän lähti Aunukseen kokoilemaan
venäläistä kansanrunoutta ja varsinkin siilien
asti vähän tunnettuja eepillisiä runoja, bylinoja
ja korjasi niitä talteen runsaan määrän.
Seuraavalla matkallaan Aunukseen hän kuoli
Kargo-polissa. nänen kokoomansa „Aunuksen bylinat"
julkaistiin 1873. G:n muista teoksista
mainittakoon „Serbialaisten ja bulgaarialaisten historia",
„Itämeren slaavilaisten historia", „Bosnia,
Hertsegovina ja Vanha Serbia", „Slaavilaisten
jätteet Itämeren etelärannikolla". ITänen kootut
teoksensa (4 os.) ilmestyivät 1868-74. G. oli
ehkä lahjakkain tieteellinen kirjailija
slavofiilien joukossa. J. J. M.

Hilgenfeld [-It], Adolf Bernhard
Christoph Christian (1823-1907), saks. teologi,
vista 1850 professorina Jenassa. Julkaissut lu-

kuisia Uutta testamenttia sekä kahden
ensi-mäisen vuosisadan kirkkohistoriaa koskevia
kirjoitelmia ja teoksia, joissa uskollisesti
puolustetaan n. s. tübingeniläisen koulun
katsantokantaa, (ks. B a u r, Ferdinand
Christian.) ITänen teoksistaan mainittakoon
„Historisch-kritische Einleitung in das Neue
Testament" (1875) ja „Die Ketzergeschichte des
Urchristentums" (1884). Julkaissut v:sta 1S58
saakka aikakauskirjaa „Zeitschrift für
wissenschaftliche Theologie". Ar. 77.

Hiljainen hautaus. V:n 1869 kirkkolain
mukaan oli ilman minkäänlaisia juhlallisia
hautaus-menoja haudattava: kuolleena syntynyt lapsi;
kastamatta kuollut lapsi; se jossakin
seurakunnassa kuollut, josta ei tiedetä, kuka hän
on taikka missä liänen oikea kotinsa on ollut;
se joka on kuollut väkeviä juomia ylellisesti
nauttiessaan; ne jotka äkkipikaisuudessa ovat
tappaneet toisensa taikka muuten rikoksen
teossa saaneet surinansa, ja se joka vakain
tuumin on itsensä surmannut (Kirkkolain § 8).
Tämä § on kumottu Keis. asetuksella 1910.

E. K-a.

Hiljennys. Jos lankaan ripustettu
magneetti-neula heilahtaa metallilevyn yläpuolella, niin
syntyy levyssä heilahduksia vastustavia
indukt-sionivirtoja, jotka pakottavat neulan nopeasti
asettumaan tasapainoon. Vielä tehokkaampi on
vaikutus, jos metallikaistale taivutetaan
soikeaksi renkaaksi ja magneettineula ripustetaan
renkaan sisään, niin että neulan akseli on
yhdensuuntainen renkaan pituussuunnan kanssa.
Heilahduksia hiljentävää vastavaikutusta sanotaan
h i 1 j e n n y k s e k s i. H. on sitä tuntuvampi,
kuta paremmin neulaa ympäröivä rengas johtaa
sähköä, kuta vahvempi tämä rengas on ja kuta
lähempää se ympäröi magneettia. Tavallisesti
tämä rengas tehdään kuparista. Heilahduksien
lähempi tutkiminen osoittaa nyt, että kahden,
minkä tahansa, toisiaan seuraavan
heilahdus-kaaren pituuksien tai astesuuruuksien suhde on
vakinainen luku ja siis niiden logaritmien erotus
n. s. logaritminen dekrementti on
myös vakinainen. Galvanometrin käytössä h.
on saanut tärkeän ja laajan sijan. Tarkkoja
havaintoja tehdessä on näet tärkeää, että
gal-vanometri neula nopeasti ja varmasti asettuu
tasapainoon. Hyvin tarkoituksenmukainen on
siten galvanometri, jossa hevosenkengän
muotoinen magneetti heilahtaa kuparipalloon tehdyssä
sylinterinmuotoisessa aukossa (ks.
Galvanometri). II:ta sovellettaessa astaattiseen
neula-pariin voidaan tämä saada heilahtamatta
(ape-riodisesti) asettumaan tasapainoon. U. S:n.

Hilker, Georg Christian (1807-75),
tansk. koristemaalari. Sai Italiassa ollessaan
suurta vaikutusta Pompeijin koristetaiteesta,
jonka perusteella hän itsenäisesti ja aistikkaasti
laati koristemaalauksia m. m. Kööpenhaminan
yliopistoon (1844-53), Thorvaldsenin museoon ja
muihin julkisiin rakennuksiin. II. oli opettajana
Kööpenhaminan akatemiassa ja julkaisi 1846-47
„Studier efter pompejanske dekorationer".
[V. Loreuzen, „Maleren II." (1908).] E. R-r.

Hilkov [-of], Mihail I v a n o v i t s(s. 1843),
ruhtinas, ven. ministeri, oli alkuansa upseerina,
mutta läksi 1864 menetettyään omaisuutensa
Ameriikkaan, missä aluksi työskenteli tavaili-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0265.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free