- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
467-468

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hildesheim ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

467

Hill—Hilloniemi

468

sena työmiehenä eräällä eteläameriikkalaisella
rautatienradalla; toimi sittemmin eräässä
Liverpoolin tehtaassa; Venäjälle palattuaan otti osaa
Transkaspian radan rakentamiseen, oli 1882-85
Bulgaarian yleisten töiden johtajana; tuli 1894
Venäjän rautateitten ylitarkastajaksi ja 1895
kulkulaitosministeriksi, jona hän johti suuren
Siperian radan rakentamista; luopui 1905. J. F.

Hill, Octavia (s. 1838), engl. filantrooppi;
oppi nuorena opettajattarena tuntemaan
köyhälistön kurjat asunto-olot Lontoon itäosassa ja
ryhtyi innokkaasti toimimaan niiden
parantamiseksi; osti v:sta 1864 lähtien rappiolle
joutuneita taloja, jotka hän perinpohjin korjautti, ja
rakennutti sittemmin uusiakin asuntoja vuokra
-taksensa ne huokeasta hinnasta työväelle; jotta
vuokralaiset tottuisivat säästäväisyyteen,
huolellisuuteen ja hyvään järjestykseen, on heidän
suoritettava vuokramaksu viikoittain hänelle
itselleen tai hänen avustajilleen. H. on
hyvän-tekeväisellä toiminnallaan, jonka periaatteena
on: apua itseapuun, saavuttanut huomattavia
tuloksia. Hänen periaatteittensa mukaan toimii
Lontoossa yhdistys „The East End Dwellings
Company"; julkaissut: „Homes of the London
poor" (1875) ja „Our common land" (1878)
y. m. J. F.

Hill, Sir ßowland (1795-1879), eng],
koulumies ja postiliikkeen uudistaja, toimi ensin
opettajana ja koulunjohtajana lähellä
Birminghamia noudattaen sitä teoksessa „Plans for the
government and liberal instruction of boys in
large numbers" (1822) esittämäänsä
kasvatusperiaatetta, että oppilaita oli niin paljon kuin
mahdollista totutettava itsehallintoon ja
itseopiskeluun. H:n koulujärjestelmä saavutti
kannatusta muuallakin, m. m. Buotsissa.
1830-luvulla hän ryhtyi miettimään kirjetaksojen
yk-sinkertaistuttamista julkaisten 1837 kuuluisan
kirjasensa „Post office reform", missä hän
ehdotti samanlaisen, huokean, matkan pituudesta
riippumattoman kirjeporton käytäntöön
ottamista, y. m. Tämä ehdotus, joka herätti
tavatonta huomiota, toteutettiinkin pian Englannissa
ja vähitellen muissakin maissa. V. 1846 H. tuli
Englannin postidepartementin sihteeriksi, 1854
ylisihteeriksi; erotessaan 1864 hän sai
parlamentilta 20 tuhannen punnan suuruisen
kan-sallispalkinnon; haudattuna Westminster
ab-bey’ssa James Watiin vieressä. J. F.

Hillah (Hille), kaupunki Turkin Aasiassa,
Bagdadin vilajeetissa, 120 km Bagdadista
etelään, Eufratin oikealla rannalla, 30,000 as. N.
8 km pohjoiseen muinaisen Babylonin rauniot,
joiden tiilistä kaupunki pääasiallisesti on
rakennettu.

Hiller. 1. Johann Adam (1728-1804),
saks. säveltäjä; toimi v:sta 1758 Leipzigissä
orkesterin- ja kuoronjohtajana, v:sta 1789 myös
Thomas-kirkon kanttorina. H. perusti
itsenäisen saks. laulunäytelmätyylin, it. ja ransk.
koomillisen oopperan rinnalle, pitäen
periaatteenaan, että säätyhenkilöt lauloivat tunteensa
aarioina ja alempisäätyiset kansanlaulun
tapai-sesti. Hän toimi myös musiikkikirjailijana ja
perusti Saksan ensimäisen varsinaisen
musiikkilehden (1766-70).

2. F e r d i n a n d H. (1811-85), saks. pianisti,
musiikkikirjailija ja säveltäjä, Hummelin oppi-

Hilleri.

las. Tutustui Beethoveniin Wienissä 1827;
esiintyi sitten Pariisissa etenkin Beethoven-soittajana
1828-35. Siellä hän pääsi useiden etevimpien
säveltäjien tuttavapiiriin. Kirjailijana hän on
monipuolisesti kuvaillut aikansa musiikkielämää.
V. 1847 hän tuli kapellimestariksi Düsseldorfiin,
ja 1850 Kölniin, jonne hän perusti konservatorin.
Monipuolisen toimintansa kautta hän kohosi
läntisen Saksanmaan suosituimmaksi
musiikkimie-heksi. Hän sävelsi 6 oopperaa, 2 oratoria ja
useita muita kuoroteoksia, lauluja, piano- ja
ka-marimusiikkisävellyksiä, 3 sinfoniaa v. m.

7. K.

Hilleri (Fætorius putoriusj, näädän sukuinen.
56-70 cm:u pituinen petoeläin. Väri
mustanruskea, pohja-villa kellertävä,
posket ja
alaleuka valkeat.
H:ä tavataan
Euroopassa,
Siperiassa ja
Länsi-Aasiassa,
meillä
Suomessa sitä vielä
parikymmentä
vuotta sitten
tunnettiin vain

Karjalan kannakselta, mutta se on sitten,
varsinkin viime vuosikymmenenä, levinnyt länteen ja
pohjoiseenpäin, Laatokan Karjalaan,
Etelä-Savoon ja itäiselle Uudellemaalle. Tavataan usein
ihmisasunnoissa, joihin se tulee kanoja, rottia ja
hiiriä pyydystämään ja ruokavaroja syömään.
Nahka arvokas. E. W. 8.

Hilleström, Per (1732-1816), ruots.
taidemaalari. Herätti huomiota
haute-lisse-kudoksil-laan ja sai 1757 matkarahan perehtyäkseen
tähän taideteollisuudenhaaraan Pariisissa. Täällä
hän kuitenkin antautui harjoittamaan
maalaustaidetta Boucher’n johdolla ja taideakatemiassa.
Kotimaahan palattuaan H. jatkoi kuvakudosten
tekoaan valmistaen hovia varten seinäverhoja,
mattoja y. m., mutta Kustaa III:n ajasta alkaen
hän näyttää yksinomaan ja ylen runsaassa
määrin harjoittaneen maalausta, jossa hänen
pääalanaan ovat laatukuvat. Aluksi hän niissä
noudattaa Boucher’n tyyliä, mutta siirtyy
myöhemmin pienikokoisissa kuvissa käsittelemään
Chardinin tapaan realistis-porvarillisia
arkielämän kohtauksia; loppuiällään, jolloin H:n
tuotanto jo oli menettänyt keveän eloisuutensa, hän
erityisesti suosi tulenvaloesityksiä. Suosijansa
Kustaa III:n tilauksesta H. maalasi isoja,
ainoastaan kulttuurihistoriallisesti huomattavia
juhla- ja huvittelukuvauksia (esim.
„karuselleja") . Tämän lisäksi hän on maalannut maisemia,
historia- ja uskon to taulu ja sekä puku- ja
muotokuvia (tunnetuin on Bellmanin kuva Tukholman
kansallismuseossa). V. 1794 H:sta tuli
Tukholman maalausakatemian professori ja 1810 sen
johtaja. Hänen poikansa Karl Peter H.
(1760-1812) oli maisemamaalari. [O. Sirén,
„P. H. den äldre. Väfvaren och målaren" (1900).]

E. R-r.

Hilloniemi, niemi, jonka läntisellä rannalla
Haminan väylän varrella on valkoinen
kahdeksankulmainen johtoloisto 3 m:n korkuisella
valkoisella, kulmaraudoista tehdyllä telineellä. K. S.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0266.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free