Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hilmend ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
471 Himalansaari
karhu (Ursus torquatus), jälkimäisiä,
jak-härkä, villejä lammas-lajeja y. m.; on myös
olemassa taka-intialaisia ja iraanilaisia muotoja.
— H. ou kansallisesti Etu-Tntian
raja-valli. Sen pohjoisosissa asuu tibetiläisiä,
eteläosissa hindulaisia. Näiden välillä asustavat n. s.
H.-k ansat, vankkarakenteisia,
mongolilais-tyyppisiä, jotka uskonnollisesti ovat säilyttäneet
alkukodistaan tuomansa samanismin.
Taloudellisesti H:n alue on vielä kehittymätöntä;
huomattavia metallirikkauksia ei, toistaiseksi
ainakaan, ole löydetty. Kultaa huuhdotaan
vähän jokihiekasta. Enemmän saadaan kuparia ja
rautaa Kasmirissa ja Nepalissa. Runsaasti
kuumia lähteitä, joita kansa pitää
pyhinä. Etelärinteiden arvokkaita metsiä ovat
alkuasukasvaltioiden ruhtinaat ennättäneet
laajalti raiskata, lautaten mahtavia deodara-metsiä
englantilaisten rautatierakennuksille.
Alkuasukasten pääelinkeinona on karjanhoito (esim.
Kasmirin hienovillaiset vuohet).
Maanviljelykselle tarjoavat varsinkin etelään aukeavat
laaksot hyviä menestymismahdollisuuksia;
viljelyskasvit pääasiallisesti samat kuin Intiassa.
Englantilaisten tee-istutukset menestyvät hyvin
(huomattavimmat ovat Darjeelingin tienoilla).
Liikenne H:lla on hankala; solia kyllä ou, mutta
ainoastaan parilla on suurempi merkitys: N iti
-solalla, joka 5,050 m:n korkeudella vie läntiseen
Tibetiin, sekä Bara-Lachalla, edellisestä
luoteiseen. IT: 11a onkin pari alkuasukasvaltiota, Nepal
ja Bhutan, voinut toistaiseksi säilyttää
itsenäisyytensä. Pohjoisosa H:aa kuuluu Tibetille,
muualla on Englanti valtiaana. — Intiassa
asuvilla englantilaisilla on H:u rinteillä lauhkeassa
ilmastossa parantoloita, jonne lie vetäytyvät
tasangoilta tukahuttavan kuumaa aikaa
pakoon: Simia (varakuninkaan kesähallituspaikka),
Dharmsala ja Dalhousie läntisellä, sekä Darjeeling
itäisellä TT:11a. — Tärkeä sija on Etu-Intian
kansojen uskonnollisissa mietiskelyissä aina ollut
II:n taivaita tavoittelevilla, lumipeittoisilla
vuorilla; siellä, taivaassa, on heidän pyhän virtansa
Ganjjeksen lähteet. E. E. K.
Himalansaari, saari Saimaassa, Ristiinan
pitäjässä.
Himanka (ruots. Eimango). 1. Kunta,
Vaasan 1., Pietarsaaren khlak., Lolita
ja-Himanka-Kannuksen nimismiesp.; 228 km2, joista viljeltyä
maata 3,7G3 ha (1901) ; 21,4sot manttaalia,
talon-savuja 241, torpansavuja 52 ja muita savuja
195; 3,075 as. (1907), joista ruotsinkielisiä 2%;
232 hevosta, 1,487 lehmää (1908). —
Sivistyslaitoksia: kansakouluja 1. — 2. Seurakunta,
konsistorillinen, Turun arkkihiippak., Kokkolan
rovastik.; kirkon rakentamislupa 1787, kappeli
1852, itsen, khrakunnaksi 1907 (Sen. p. »/, 1898)
Lohtajasta. Ennen ollut nimenä Rauma. Kirkko
puinen (rak. 1794, korj. 1897). [E. E. Takala,
„Muinaismuistoja Pietarsaaren kihlak. suomal.
osasta. TTimanka"(Suom. muin.-yhd. aikak. XVII.
270 ja seur.).] ’ K. S.
Himera, muin.-kreik. kaupunki Sisilian
pohjoisrannalla samannimisen joen (nyk. Fiume
Grande t. Salso) varrella. H. perustettiin n. 650
e. Kr. Zanklesta (Messinasta) käsin. IT:n
itsevaltiaista on huomattavin Terillos, jonka
Akra-gaan hallitsija Theron karkoitti. Päästäkseen
vihollisistaan voitolle Terillos 480 e. Kr. kutsui
-Himmentäjä 472
avukseen karthagolaiset, jotka lähettivät
Sisiliaan Hamilkariu johtaman suuren sotajoukon.
Mutta hänet löi IT:n luona perinpohjin
Syrakusan hallitsija Gelon, tarinan mukaan samana
päivänä, jolloin persialaiset voitettiin Salamiin
luona. II:ssa hallitsivat sitten Theron ja tämän
poika Thrasydaios, kunnes Syrakusan Hieron I
(ks. t.) vapautti sen viimemainitun vallasta
(473 e. Kr.). Senjälkeen II. nautti rauhaa ja
hyvinvointia aina v:een 408 e. Kr., jolloin
karthagolaiset sen kokonaan hävittivät. E. R-n.
Himjarilaiset (kreikkalaisten H o m e r i
i-tit), seeniil. kansa, joka 2:sella vuosis. j. Kr.
pääsi valtaan Jemenissä (ks. Arabia, I, 503).
Muinoin himjarilaisiksi sanotut muistomerkit ja
kirjoitukset johtuvat minalaisilta ja sahalaisilta
(ks. n.). K. T-t.
Himly, Karl Gustav (1772-1837), saks.
silmälääkäri: silmätautien professorina ensin
synnyinkaupungissaan Braunsehweigissa (1795),
sitten Jenassa (1802) ja Göttingenissä (1803) ;
tunnettu siitä, että
rupesi silmäinhoidossa
käyttämään
silmä-teräälaajentavia liiäk-keitä. (M. O-B.)
Himmeli (ruots.
himmel = taivas). 1.
Oljista juhliksi tehty
kattokoriste. — 2.
Uunin lieden eli
hii-lustan yläpuolella
kohoava savukupu, jota,
paitsi leipäuunin
seiniä, myös puinen tai
rautainen
uuninpat-sas kannattaa
(Lap-veden, Säkkijärven
tienoot). U. T. S.
Himmelriikki ks
Pallastunturi.
Himmeneminen ks.
J ti o k s u t u s v ä r i.
Himmennys,
vaikutus, jonka h i
m-m e n t ä j ä (ks. t.)
tai himmennyslasi (ks. t.) saapi aikaan
kaukoputken, mikroskoopin j. n. e. synnyttämän
kuvan selvyyteen tai valonvoimakkuuteen.
Himmennyslasi, tumman värillinen lasi,
jonka auringonhavaintoja tehdessä saattaa
kääntää kaukoputken okulaarin eteen silmän
häikäisyn estämiseksi. — Myös (noella) mustattu lasi,
jonka läpi voi suoraan tarkastaa aurinkoa.
Ü. S: n.
Himmentäjä. 1. Rengas, joka sovitetaan
kaukoputken sisään siihen paikkaan, mihin
objektiivin synnyttämä kuva ilmestyy. Sillä
suljetaan pois ääriinäiset valonsäteet, niin että
objektiivin palloaberratsionin vaikutus tulee estetyksi
ja esineestä saadaan tarkkapiirteinen kuva. —
2. O k u 1 a a r i h i m m e n t ä j ä, kaukoputken
okulaarin eteen kiinniruuvattava, sylinterin
muotoinen pienehkö rasia, jonka katsojan silmään
päin käännettyyn pohjaan on pyöreä aukko niin
sommiteltu, että se tarkkaan rajoittaa
okulaarista tulevan sädekimpun. Sen tarkoitus ou
ehkäistä kaiken syrjäisen valon sekaantumista
kaukoputkesta lähteneeseen valoon. — 3. Valo-
Himmeli.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
