Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Himola ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
475
Hinkuyskä—Hinta
476
Hinkuyskä ks. Hinku.
Hinnasto, luettelo liikkeen tavaroista ja niiden
hinnoista; tavallisesti myös myönti- ja
lähetys-ehdoista (pääasiana hinnat eivätkä tavaroita
koskevat selitykset). 7. K:o.
Hinnerjoki. 1. Kunta, Turun ja Porin 1.,
Ulvilan khlak., Lappi-Rauma-Hinnerjoen
nimismiesp.; kirkolle n. 30 km Vuojoen ja Kiukaisten
asemilta; 108,i km2, joista viljeltyä maata 1,726
ha (1901) ; 16 Vs manttaalia, talonsavuja 45,
torpansavuja 97 ja muita savuja 42; 1,862 as. (1907),
jotka kaikki suomenkielisiä; 232 hevosta, 891
lehmää (1908). — Kansakouluja 1.
Teollisuuslaitoksia: H:n saha, Kurola & K:i, H:n osuusmeijeri,
useita myllyjä. — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Turun arkkihiippak., Vehmaan rovastik.;
alkuaan kappeli, itsen, khrakunnaksi 1875
(K. k. 7/ n 1864) Laitilasta. Kirkko puinen (rak.
1755, siirretty 1799). [K. Killinen, „Kiinteitä
muinaisjäännöksiä Ulvilan kihlak., Hinnerjoki"
(Vet. soc. bidr. 33: 27).] TT. S.
Hinnoitella, laskea tavaroiden osto- ja usein
myös myyntihinnat; tällaiset laskut,
hinnoittelut merkitään kauppaliikkeissä tavallisesti
erikoiseen kirjaan, hinnoittelu- 1.
kalk-k y v 1 i k i r j a a n. 7. K:o.
Hinnoitus, hinnanmerkintä, lyhyt tiedonanto
kulloinkin käyvistä hinnoista, joka usein
säännöllisesti (tukkukaupassa) lähetetään ostajille.
7. K: o.
Hinnø 1. Hindø [-&], Norjan suurin, syvien
vuonojen rikkiuurtama saari Tromsøn ja
Nord-Iandiu amtin rajalla, 2,096 km2, n. 13,900 as.
Mannermaasta sen erottaa Tjelsundin,
Lofote-nista Raftsundin salmi. Lounaisosa on jylhää
tuuturiseutua, koillisosa mäkistä,
metsänpeittä-mää ja paikoitellen hyvin viljeltyä maata.
Hinschius, P a u 1 * (1835-98) , * saks.
kirkko-oikeuden tutkija, professori Haliessa, Kielissä ja
Berliinissä. Pääteos: „Kirchenrecht der
Protestanten und Katholiken in Deutschland" (6 nid.,
1869-78). H. oli mielipiteiltään vapaamielinen
ja otti tehokkaasti osaa preussilaiseen
kulttuuritaisteluun. E. E-a.
Hinta, se taloudellisten hyödykkeiden määrä,
joka vaihdossa hyödykkeistä saadaan.
Kaikkialla, missä yleinen vaihtoväline, raha, on
käytännössä, määrätään hinta säännöllisesti rahassa
ja suoritetaan yleensä joko rahassa tahi sitä
edustavissa hyödykkeissä. Hinnaksi sanotaan
myöskin sitä rahamäärää, jonka myyjä vaatii
tavarastaan, vaikkapa todellinen osto ja siis
hinnan suoritus tällä kertaa ei olisikaan
kysymyksessä. Kuitenkin edellytetään aina silloin,
että hinnan suuruus vastaa todellisia olosuhteita,
siis perustuu aikaisempien myyntien kautta
saatuun kokemukseen tahi laskelmiin, joiden
nojalla voi olettaa hyödykkeiden tulevan niille
määrätystä hinnasta myydyiksi. Siten ovat
esim. tavarat kauppaliikkeessä jo edeltäpäin
hinnoitellut, s. o. niillä on hinta, vaikka ne eivät
vielä ole myydyt. — Monopolihinta syntyy
silloin, kun jonkun hyödykkeen omistajalla on
olennainen tahi laillisesti turvattu yksinoikeus
tämän hyödykkeen toiselle luovuttamiseen. —
Jos on vain yksi myyjä ja yksi ostaja, ja esim.
myyjä pitää tavaransa vähintäänkin 2 mk:n
hintaisena ja ostaja taas katsoo voivansa
maksaa siitä korkeintaan 5 mk., tulee tavaran hin-
naksi joku rahamäärä tarjotun ja vaaditun
hinnan, 2 ja 5 mk:n välillä, riippuen sen lopullinen
suuruus siitä, miten kumpikin asianomainen
osaa pitää puoliaan. Jos myyjä vaatii yli 5
mk:n, ei ostaja voi ostaa; jos ostaja tarjoo alle
2 mk, ei myyjä voi myydä. — Jos on yksi myyjä
ja useampia ostajia, muodostuu hinta samoin.
Jos myytävää tavaraa on vain rajoitettu määrä,
joka ei riitä kaikille ostajille, saavat sen
osto-kykyisimmät, s. o. ne, jotka panevat tavaralle
suurimman (raja-) arvon rahassa laskettuna ja
siis tarjoovat enimmän. —
Kilpailuhinto-j e n, s. o. useiden sekä myyjien että ostajien
keskisen kilpailun alaisten hintojen
muodostuminen on myöskin riippuvainen asianomaisten
myynti- ja ostokykyisyydestä. Jos on esim. 10
samanlaisen hyödykkeen ostajaa ja 10 myyjää
yht’aikaa samoilla markkinoilla ja heistä
jokainen myyjä ja jokainen ostaja panee eri (raja-)
arvon mainituille hyödykkeille (arvot merkitään
numeroilla):
ostajat 10 98765432 1
myyjät 123456789 10,
niin 5 ensimäistä paria tekee kaupat keskenään,
koska niissä myyjät pitävät tavaransa arvot
pienempinä kuin ostajat, joten kummillekin ou
etua kaupasta. Kun sitäpaitsi jokainen ostaja
tahtoo maksaa mahdollisimman vähän ja
jokainen myyjä saada mahdollisimman paljon
tavarastaan, muodostuu hinta 5 ja 6 välillä olevaa
arvoa vastaavaksi. Tosin esim. ostaja 10 olisi
valmis ostamaan vaikkapa myyjältä 9, jollei
olisi halvemmalla saatavissa ja voittaisi
silloinkin 1, mutta nyt hän ostaa myyjältä 5. Myyjä
1 taas möisi vaikka ostajalle 2, mutta kun
hän voi myydä ostajalle 6:kin, pitää hän
tietysti sitä edullisempana. — Hinnan ylirajan
määrää siis viimeisen vielä ostokvkyisen
ostajan ja myyntikykyisimmän poissuljetun
myyjän antama arvo ja sen alirajan vähimmän
myyntikykyisen myyjän ja ostokykyisimmän
poissuljetun ostajan antama arvo. Muistettava
kuitenkin on, että tässä on esitetty vain se
alkeellisin sielullinen yleislaki, jota hinnan
muodostuminen noudattaa. Hinnan muodostumiseen
tavaramarkkinoilla vaikuttaa kuitenkin joukko
tätä lakia häiritseviä tekijöitä. Ensiksikin
on rahan arvo ja rahan hinta eri aikoina ja
eri oloissa erilainen. Tätä on sanottu
hintojen vaihtelun sisäiseksi syyksi.
Ulkonaisista syistä ovat tärkeimmät:
muutokset tuotantovälineissä, kulkuneuvoissa,
kauppatavoissa ja keinottelutoiminuassa (siihen
tällöin lasketaan trustit, kartellit y. m. s.),
maan arvonnousu, työpalkkojen nousu,
muutokset tulli- ja verotusoloissa sekä taloudellisessa
tilassa yleensä. Voi sanoa, että hintojen
yleiseen vaihteluun vaikuttavat enemmän tahi
vähemmän kaikki ne seikat, jotka saattavat
ihmisiä pitämään samaa hyödykettä eri
tapauksissa eriarvoisena. Muistettakoon vain esim.
muotien vaikutusta muotitavaroiden hintoihin.
— Tukkukauppahinnat yleensä
vaihtelevat nopeammin kuin
vähittäiskauppa-hinnat, sillä viimemainittuja pitää usein
pitkiä aikoja entisellään tottumus ja ostajien
välinpitämättömyys pienistä hinnan erotuksista.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
