- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
479-480

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hintaluettelo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

479

hiomiseen käytetään h:eita vielä hiomaan puuta,
lasia (peililasia) kiviä, jalokiviä (timanttia)
y. m. E. S-a.

Puuvanukkeen valmistukseen käytetään
konetta, jossa puu hioutuu hienoksi kuitumassaksi,
siten että se pusertuu nopeasti pyörivää märkää
hiekkakiven pintaa vastaan, vrt. Puuvanuke.

Hiontalasi, kaunis, valkoinen lasi, josta
valmistetaan hiottuja lasitavaroita.

Hiostuttavat lääkkeet ks. Diaplioretica.

Hiottu lasi ks. Las i.

Hipiä ks. Iho.

Hippakunta ks. Hiippakunta.

Hipparion (Protohippus), sebran
kokoinen, Euroopassa ja Aasiassa plioseeniajalla
elänyt nisäkäs, josta nykyinen hevonen lähinnä
polveutuu (ks. Hevonen). II:11a oli vielä kolme
varvasta, joista kumminkin ainoastaan
keski-tnäinen kosketti maata. P. E.

Hipparkhos (kreik., lat. Uipparchus),
Peisi-stratoksen poika, hallitsi Ateenassa isänsä
kuoltua (527 e. Kr.) veljensä llippiaan (ks. t.)
rinnalla, joka oli varsinainen hallitsija. II:n, joka
suosi runoutta, murhasivat 514 e. Kr.
yksityis-kostosta Panathenaia-juhlan aikana Harmodios
ja Aristogiton (ks. t.). E. R-n.

Hipparkhos (n. 190-n. 125 e. Kr.) N i k e
a-lainen, kreik. tähtitieteilijä ja matemaatikko.
Hänen elämästään ei varmuudella tiedetä muuta,
kuin että hän Rhodos-saarella teki tälitit.
havaintoja, joista ensimäinen (kuunpimennys), on
v:lta 146 ja viimeinen v:lta 126. II:n lukuisista
teoksista on meidän päiviimme säilynyt
ainoastaan yksi hänen aikaisemmista kirjoistaan,
tähtien noususta ja laskusta. Ptolemaioksen kautta
ovat kuitenkin säilyneet todisteet H:n suuresta
merkityksestä. H. keksi ja määräsi
vuodenaikojen eri pituudet, havaitsi päiväntasauspisteet,
määräsi auringon radan elementit ja laati
ensimäiset auringontaiilut. H:n mukaan troopillisen
vuoden pituus oli 365 p. 5 t. 55 m. H. teki
havaintoja kuusta (keksimällään astrolabiumilla) ja
koetti eksentrisen ympyrän avulla toteuttaa kuun
ke.skipisteyhtälön. Määräsi kuunpimennyksen
avulla auringon ja kuun etäisyydet maasta. H.
keksi presessionin ja määräsi sen suuruuden (ei
kuitenkaan erittäin tarkasti) vertaamalla omia
havaintojaan sata vuotta ennen tehtyihin. Hänen
kiiutotähtihavaintojensa tuloksena oli
tähtiluettelo, joka sisälsi 1,022 tähteä, jaettuna 6:een
suuruusluokkaan. Erinomaisen suuri merkitys
on IT.lla trigonometristen metodien keksijänä
ja trigonometristen taulujen laatijana.
Maantieteellinen leveys ja pituus ovat myöskin H:n
käytäntöön ottamia käsitteitä. Useilla
nerokkailla keksinnöillään n. 011 ansainnut sijan
kaikkien aikojen etevimpien tiedemiesten joukossa,
ja häntä pidetään hänen ennakkoluulottoman
tutkimusmetodinsa takia tieteellisen tähtitieteen
perustajana. II. R.

Hippias /-i’as/. 1. Peisistratoksen poika,
pääsi isänsä kuoltua (527 e. Kr.) Ateenan
itsevaltiaaksi. Kurt H. veljensä ITipparkhoksen
jouduttua murhatuksi (514 e. Kr.) alkoi hallita yhä
julmemmin, karkoitettiiu hän spartalaisten
avulla (510 e. Kr.), jonka jälkeen hän pakeni
Persian kuninkaan Dareioksen luo. V. 490 e. Kr.
H. seurasi persialaisen sotajoukon mukana
Kreikkaan päästäkseen takaisin Ateenaan. Mutta kun

480

persialaiset olivat kärsineet tappion Marathonin
luona ja olivat pakomatkalla, kuoli H.
Lemnos-saarella. — 2. H. Sofisti, eli n. 400 e. Kr.

E. R-n.

Hippiatriikki (kreik. hippos = hevonen, ja
iütro’s = lääkäri), tiede, joka käsittelee hevosten
sairauksia. — Hippiaatteri, . eläinlääkäri,
jonka erikoisalana ovat hevosten sairaudet.

Hipping, Autti Juhana (1788-1862),
suom. pappi, historiantutkija, tuli ylioppilaaksi
1804, papiksi 1812 ja, oltuansa m. m.
uskonnonopettajana Pietarissa, 1823 Vihdin ja 1S47
Uudenkirkon (V. 1.) kirkkoherraksi. H. oli innokas
muinaisuuden ja historian harrastaja ja
kirjailija; on julkaissut „Beskrifning öfver Perno
socken i Finland" (Pietarissa 1817),
„Bemerkungen über einen in den russischen Chroniken
erwähnten Kriegszug der Russen nach Finland"
(1820), „Neva och Nyenskans" (1836),
„Beskrifning öfver Vichtis socken" (1845), „Om svenska
spràkdialecten i Nyland" (1846) y. m. K. O.

Hippiäinen (Rcgulus cristatus), pienin
linnuistamme, sen pituus on vain 9-10 cm, leveys
15,4 cm. Selkäpuoli
harmahtavan vihreä, alapuoli
vaaleanharmaa, päälaella
punakeltainen, mustareunainen kiiltävä
juova. Etelä-Suomesta
Oulujärven seuduille havumetsissä.
Kuuseen, sangen korkealle
maasta se rakentaa soman
pesänsä, johon munii 8-11
keli a n valkeata,
ruskeatäpläis-tä, 13,5 mm:n pituista, 9,2 mm
paksua munaa. Suuri osa hiistä jää Suomeen
talveksi, vaikka osa muuttaakin pois. E. TF. S.

Hippo (kreik. üippö’n). 1. H. Regius
(m}’öh. nippona. Hippo ne), muinoin
kaupunki Afrikassa Välimeren rannalla, kuningas
Masiuissan aikana Numidian pääkaupunki, myöh.
roomal. siirtolaiskaupunki, vandaalien hävittämä
430 j. Kr. ja muhamettilaisten 697; raunioita
lähellä Bönea (ks. t.). — 2. H. Z a r y t u s 1.
Diarrhytus, idässä edellisestä, ikivanha
foinikialaisten perustama kaupunki, vrt. Biserta.

E. J. H.

Hippobosca ks. Hevoskärpänen.

Hippocampus ks. M e r i h e p o.

Hippodameia [ da’-], kreik. taruhenkilö,
Elis-maakunnan Pisan kuninkaan Oinomaoksen tytär.
Koska Oinomaokselle oli ennustettu, että hän oli
saava surmansa vävynsä kädestä, vaati hän
kauniin tyttärensä monet kosijat kilpa-ajoon ja
ajaessaan aina heidän ohitsensa tappoi heidät
keihäällään. Vihdoin Pelops (ks. t.) voitti hänet
kilpa-ajossa, surmasi hänet ja otti H:n
puolisokseen.

Hippodromi (kreik. hippo’dromos =
hevos-juoksu), muinaisilla kreikkalaisilla
hevosjuoksu-rata, jossa pantiin toimeen varsinkin kilpa-ajoja,
mutta myös kilparatsastuksia. Soikean radan
molemmilla pitkillä sivuilla olivat katselijain
istuinpaikat; toisessa päässä oli katos ja sen
edessä kiilanmuotoisesti rataan pistävä aitaus,
jonka ovista vaunut määrätyssä järjestyksessä
laskettiin liikkeelle. Olympian h:ssa, joka oli
Kreikan kuuluisin, oli radan
aitauksenpuolei-sessa päässä kuvapatsas, vastakkaisessa päässä
taas pyöreä alttari Taraksippos), joita molem-

Hi on taiasi—Hippodromi

Hippiäinen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0272.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free