- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
483-484

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hippoglossus vulgaris ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

483

Hippotragus

—Hirrenalku

484

Hippotragus ks. Hevosantilcopit.

Hippuriitit, liitukauden omituisia
paksukuo-risia simpukkaeläimiä, joilla kumpikin kuori oli
muodostunut hyvin erimuotoiseksi. Luetaan
heimoon R u d i s tæ. Eräät kalkkikivikerrostumat
Alpeissa ja Välimerenmaissa ovat suureksi osaksi
muodostuneet näiden
kuorista (h i p p u r i i
t-tik ai kk i). P. E.

Hippuris vulgaris,
vesikuusi,
Halorha-jyidf/cece-lieinioon kuuluva, matalassa vedessä
yli koko maan joks.
yleisenä kasvava yrtti, jolla
on kalju pysty varsi ja
kiehkuraiset, tasasoukat,
kapeat lehdet;
terättö-mät, 1-heteiset kukat
lehtihangoissa.

J. A. W.

Hippuurihappo (kreik.
hippos - hevonen, ja iiron
= virtsa), kasviaineita
syövien imettäväisten
virtsassa esiintyvä
orgaaninen happo;
varsinkin on sitä runsaasti
lehmän ja hevosen,
vähemmän ihmisen virtsassa; hajuton ja väritön,
kiteinen aine, kuumaan veteen ja alkoholiin helposti
liukeneva. H. on hiilen, vedyn, typen ja hapen
kem. yhdistys, glykokollin bentsoyliderivaatti
C9H„NÖ3. ’ * S. V. n.

Hiram [-i ] (hepr. Khiram, Khiiram, ass.
Khi-rummu), ainakin kolmen foinikialaisen
kuninkaan nimi. Kuuluisin on Tyyroksen kuningas
H. T (noin 968-935), Davidin (2 Sam. 5U) ja
Salomonin liittolainen, joka avusti Salomonia
Jerusalemin palatsin ja temppelin
rakentamisessa ja yhdessä hänen kanssansa lähetti
laivaston Elätistä Ofiriin (1 Kun. 9^). —
Samanniminen tvyrolainen taiteilija mainitaan 1 Kun. 713.

E. T-t.

Hircus ks. Vuohi.

Hird (isl. hirö) oli muinaisilla Pohjoismaiden
kansoilla kuninkaan seurueen nimenä, ja se
muodosti kuninkaan lienkivartioväen sekä hänen
sotajoukkonsa ytimen. Sen jäseniä sanottiin eri
nimillä h i r d m ä n ja huskarlar.
Suurimmassa arvossa olivat ,,skutilsvein"it,
pöytäpalve-lijat, joiden joukosta sittemmin kohosivat
erityiset palvelusmiehet, niinkuin stallare,
kuninkaan tallimestari, joka alkuansa piti huolen
kuninkaan matkojen varustuksista, mutta
muutenkin usein esiintyi hänen luottamusmiehenänsä ;
drottseti, alkuansa hovimestari, m e r k i
s-m a n, kuninkaan lipunkantaja y. m. H:iin
kuuluivat myöskin kuninkaan papit 1. kappalaiset,
joista yksi tuli kuninkaan sihteeriksi ja
myöhemmin sai kanslerin nimen. Kuninkaan h.
tuli täten saamaan tärkeän merkityksen
virka-laitoksen ja hallinnon vanhimmassa kehitvksessä.

E. G.

Hirmuhallitus ks. Hirmuvalta.

Hirmukuolema ks. Isorutt o.

Hirmumyrsky ks. M y r s k y.

Hirmuvalta, tätä nimeä käytetään varsinkin
vuoripuolneen hallituksesta Ranskan suuren val-

lankumouksen aikana; kesti toukok. 1793-heinäk.
1794. ks. Ranska.

Hirn, Gustave A d o 1 p h e (1815-90), ransk.
fyysikko. H. oli 1834 alkaen pumpulitehtaan
insinöörinä Logelbachissa (Kolmarin
läheisyydessä), mutta omisti aikaansa sen ohessa innolla
ja menestyksellä tuotteliaalle, tieteelliselle työlle.
Hän oli etevä kokeilija, terävä ja itsenäinen
tutkija. H:n tärkeimmät tutkimukset koskeva’,
lämpöoppia, eritoten höyrykoneitten teoriaa.
Hänen onnistui esim. todistaa, että höyryn
sylinterissä menettämä lämpö vastaa koneen
suorittamaa työtä. V. 1880 H. perusti Kolmariin
tähtitieteellisen observatorin. Hänen
huomattavin teoksensa on „Théorie mécanique de la
cha-leur" (2 nid. 1861, 3:s pain. 1875). U. S:n.

Hirn, Kaarle Engelbrecht (1872-1907).
kasvitieteilijä ja koulumies, yliopp. 1891, fil.
kand. 1895, Iis. 1901, v:sta 1899 Jyväskylän
lyseon kollega. H. oli etevimpiä makeanveden
leväkasvullisuuden tuntijoita. Hänen
pääteoksensa „Monographie und Iconographie der
Oedo-goniaceen" (Suomen tiedeseuran Acta XXVII,
1900), joka sisältää systemaattisen esityksen
maapallon kaikista CEdogoniaceæ heimoon
kuuluvista levistä, sai Pariisin tiedeakatemian Prix
Desmazières palkinnon. Yhdistelmän kaikista
v:ina 1901-05 julkaistuista O^dogoniaceæAeviä
koskevista tutkimuksista ja havainnoista sisältää
„Studien über Oedngoniaceen I" (Tiedes. Acta
XXXIV, n:o 3, 190/) ; sitäpaitsi pienempiä
julkaisuja erinäisistä makeanveden leväryhmistä
Societas pro fauna et flora fennica seuran
„Med-delanden" ja „Acta" sarjoissa. [Elfving, ,,K. E.
Hirn" (Luonnon ystävä 1907, n:o 5-7).]

J. A. W.

Hirn, Yrjö (s. 1870), suom. esteetikko ja
taidefilosofi. Yliopp. 1888, fil. kand. 1892, fil. Iis.
1896, tuli estetiikan ja nykyiskansain
kirjallisuuden dosentiksi 1898 ja varsin, professoriksi
1910. Ollut vv. 1894-1910 yliopiston kirjaston
amanuenssina. Oleskellut useilla
tutkimusmatkoilla pääasiallisesti Englannissa, Ranskassa
ja Italiassa. n:n julkaisuista mainittakoon:
„Förstudier tili en koustfilosofi pä psykologisk
grundval I." (väitöskirja, 1896), „Skildringar ur
Pueblofolkens koustlif" (1901), taiteen syntyä
psykologi seita ja sosiologiselta pohjalta
käsittelevä tutkimus „The Origins of Art" (1900, ruots.
„Konstens ursprung" 1902, myös saks.) ja „Det
lieliga skrinet. Studier i den katolska kyrkans
poesi och koust" (1909, myös engl.), jossa H. on
synteettisesti esittänyt katolisen mentaliteetin
esteettiset ilmaukset „pyhän lippaan" symbolin
muodossa.

Hirosige (1797-1858), jap. taidemaalari.
Tehnyt erinomaisia värillisiä maisemapiirroksia
Fu-dzijamasta ja Jedon tienoilta. E. R-r.

Hirosima /-st-/, kaupunki Japanissa, Hondon
(Nipponin) saaren lounaisrannalla, Kobeen
johtavan rautatien varrella, 121,196 as. (1903).
La-keeraustöitten y. m. japanilaisten
taideteollisuus-esincitten tärkeimpiä valmistuspaikkoja. Lähellä
Mijadziman ja Itsukudziman pyhät saaret
lukuisine temppeleineen. V. v. F.

Hirrenalku 1. hirreuaine. Valtio on
meillä, arvioidessaan metsiensä
tukkipuuvaras-toja, tehnyt eron sahapuiden ja hirrenalkujen
välillä, lukien edelliseen luokkaan kaikki puut.

Hippuris vulgaris.
1 varren tyvi ja latva,

2 nivel lehtikiehkuroineen,
■1 kukkaa ja hedelraii,

3 lehtihanka, josta nousee
verso, 4 hedelmä ja siemen

halkaistuina.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0274.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free