- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
487-488

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hirsch ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

487

h i rt-Hirvi

488

Böömissä ja Kaakkois-Saksassa. — 4.
Neekeri-hirssi (Pennisetum spicatum), ambolaisten
o m a h a n g u, on durran rinnalla Keski-Afrikan
kansojen tärkein viljalaji, josta valmistetaan
puuroa ja oluen tapaista juomaa. Muistuttaa
ulkomuodolleen enin jättiläiskokoista
alopekuu-ria. ks. kuvaliitettä Viljalajit.

(J. A. W.J

Hirt, Friedrich (1845), saks.-amer.
sino-logi, v:sta 1902 professori Columbia-yliopistossa
New Yorkissa, julkaissut teoksia Kiinan kielestä,
kirjallisuudesta ja taiteesta.

Hirt, Herman (s. 1865), saks. kielentutkija,
tuli 1896 indoeurooppalaisen kielitieteen
professoriksi Leipzigin yliopistoon. Hän on julkaissut
tutkimuksia indoeurooppalaisen korko- ja
äännevaihtelun alalta, vertailevaan kielitutkimukseen
perustuvan „Handbuch der griech. Laut- und
Formenlehre" (1902) sekä „Die Indogermanen"
(2 os.).

Hirth, Georg (s. 1841), saks. kirjailija ja
kirjankustantaja Münchenissä. Tunnettu
varsinkin halpahintaisten taide- ja
sivistyshistoriallis-ten kuvateosten julkaisijana. Perusti 1S96
viikkolehden „Jugend". E. R-r.

Hirtius, Aulus (k. 43 e. Kr.), room.
sotapäällikkö ja kirjailija, palveli v:sta 58 Caesarin
legaattina Galliassa ja kuului sittemminkin
hänen puoluelaisiinsa, sekä liittyi Caesarin
kuoleman jälkeen Octavianukseen ja Antoniuksen
vastustajiin; kaatui Mutinan taistelussa. Hänen
kirjoittamiksensa on arveltu Csesarin Gallian
sodan esityksen jatkot „De bello Gallico lib. VIII",
„De bello Alexandrino", „De bello Africano" ja
„De bello Hispaniensi".

Hirttäminen, lakit., väkivaltainen
hengen-ottamiskeino; oli muinoin, mestauksen ohella,
tavallinen kuolemanrangaistuksen
täytäntöön-panotapa. Hirttämistä pidettiin häpeällisempänä
rangaistuksena kuin mestausta ja senvuoksi
käytettiin sitä etupäässä sellaisista rikoksista,
joitten katsottiin osoittavan tekijässään halpamaista
mieltä. Niinpä sääsi Ruotsissa ja Suomessa 1734
vuoden laki h:n eräistä törkeistä
varkaustapauksista, etenkin n. s. ilkivarkaudesta (nidingsstöld).
Eräs 2U 1747 annettu asetus sääsi saman
rangaistuksen myös sille, joka jäljensi pankin seteleitä.
Nykyinen rikoslakimme ei hirttämisrangaistusta
tunne ja samaten se on kokonaan poistettu
useimmissa muissakin sivistysmaissa. Kuitenkin se
vielä on käytännössä Englannissa.
Itävalta-Unka-rissa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Ks.
Hirsipuu, Kuolemanrangaistus. O. K:nen.

Hirudo ks. J u o t i k k a a t.

Hirundo ks. Pääskyset.

Hirvas ks. Härkä.

Hirvas, koski Sunujoessa Aunuksen
Karjalassa, Petroskoin ja Poventsan piirikuntain
rajalla, n. 90 km luoteeseen Petroskoin
kaupungista; jylhässä kauneudessaan saman joen toisten
valtakoskien Poron ja Kivatsun veroinen; n. 30
km yläpuolella viimeksimainittua. Pit. ’/» km.;
hevosvoim. n. 38,000. Näöltään suuresti Ima+ran
kaltainen. Maantie Petroskoista. L. E-nen.

Hirvenjuuri ks. I n u 1 a.

Hirvenluoto ks. H i r v i s a 1 o.

Hirvenpyynti ks. Metsästys.

Hirvensalmi. 1. Kunta, Mikkelin 1.,
Mikkelin khlak., Hirvensalmen uimismiesp.; kirkolle;

26 km Otavan asemalta; 453,i km2, joista
viljeltyä maata 6,754 ha (1901) ; talonsavuja 487,
torpansavuja 141 ja muita savuja 220; 6,972 as.
(1907), kaikki suomenkielisiä; 780 hevosta, 3,490
lehmää (1908). Kansakouluja 6.
Kunnanlääkäri. Apteekki. Teollisuuslaitoksia:
Hirvensalmen (1907), Kosken (1904) ja Tuukkalan (1904)
osuusmeijerit ja Tuukkalan saha. — 2.
Seurakunta, keisarillinen, Savonlinnan hiippak.,
Mikkelin rovastik.; kappeli 1656, itsen,
khra-kunnaksi 1868 (K. k. % 1851) Mikkelistä. Kirkko
puinen (rak. 1768, korj. 1875). Kappelinlahden
Haimisen rukoushuonetta pidetään sangen
vanhana. [J. Paasonen, „Muinaisjäännöksiä ja
-muistoja Mikkelin kihlakunnassa. Hirvensalmen
p." (Suom. muinaismuistoyhd. aikak. X, siv. 146
seur.).] E. 8.

Hirvensarvensuola (sai cornus cervi), ennen
suuressa määrin käytetty lääkeaineena, jota
valmistettiin hankaamalla hirvensarvenöljyä
(pyro-leum animale rectificatum) happamen
ammo-niumikarbonaattijauheen kanssa. H:aa
käytettiin hermoja kiihottavana lääkkeenä. Nykyään
sen asemesta käytetään puhdasta, teknillisesti
valmistettua ammoniumkarbonaattia
(ks. t.), josta öljyä y. m. aineita siihen
sekoittamalla saadaan monia kansan kesken yleisesti
käytettyjä lääkeaineita. S. V. E.

Hirvensarvi (cornu cervi), eräiden hirvilajien
(Tyrolissa, Unkarissa, Keski-Ameriikassa y. m.)
sarviaines, jota käytetään koristeiden
valmistukseen; kuivatislatessa saadaan hiilihappoista
ammoniakkia sekä eräitä muita jähmeitä aineita
(hirvensarvensuola a), öljyä, johon on
liuonnut hiilihappoista ammoniakkia (h i
r-veusarven viina), pistävänhajuista öljyä
(D i p p e 1 i n ö 1 j y) ja jätteenä mustaa hiiltä,
jota käytetään samoihin tarkoituksiin kuin
luu-hiiltäkin; valkoista, poltettua hirvensarvea
käytetään hiomisaineena y. m. S. V. E.

Hirvi (Alces palmatus), nykyään elävistä
hirvieläimistä suurin; täysikasvuisen koiraan
pituus 2,8-3
m, paino
350-500 kg,
naaras
pienempi ja

heikompi.
Häntä vain
10 cm:n
pituinen. Korvat 25-30
cm:n
pituiset. Kesä-väri mustan
ruskea,
talvella harmaampi, jalat valkeat
tahi tuhkan-

harmaat.
Niskassa on
vahva kaksijakoinen harja ja kaulassa riippuu
n. 15-20 cm:u pituinen partatupsu. Sarvet on
vain härällä; ne ovat alussa, vuoden vanhoilla
eläimillä yksinkertaiset, liaarattomat, mutta
vanhemmiten tulee uudistuneeseen sarveen aina
1 haara vuodessa lisää, samalla kuin sarvien lapa
levenee, tullen lopulta lapiomaiseksi. 18-20 haa-

Hirviä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0276.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free