- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
491-492

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hirviantilooppi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

491

H iskias—Hissi

492

useita teoksia ja kirjoituksia Ruotsin
mineralogiasta ja geognosiasta. H. perusti
„Afhandlingar i fysik, kemi och mineralogi" nimisen
julkaisusarjan, jonka Ruotsin tiedeakatemia
painatti. H. ei ollut missään valtionvirassa, mutta
oli Tiedeakatemian innokas jäsen ja otti
tehokkaasti osaa Ruotsin valtiopäivien töihin.

Edv. Hj.

Hiskias ks. H i s k i j a.

Hiskija (hepr. Kliizkijjä, Jekhizhijjähu, ass.
Khazakijau), Juudaan valtakunnan kuningas
(n. 720-692 e. Kr.), Ahaksen poika ja seuraaja,
profeetta Jesajan ja Mikhan aikalainen, H.
yritti kapinalla vapautua Assyrian ikeestä, jonka
alle valtakunta oli joutunut hänen isänsä aikana.
Seuraus oli, että Sanherib hyökkäsi maahan,
voitti liittoutuneet Altakun tappelussa ja
valloitti joukon juutalaisia kaupunkeja, niin että
Hiskijan oli pakko lähettää suuri verosumma
Sanheribille Lakisiin v. 701 e. Kr. Tapahtuiko
Jerusalemin piiritys ja pelastus (2 Kun. lO^)
samaan aikaan vaiko vasta v. 689 on
riidanalaista. Raamatun mukaan H. pani toimeen
uskonnollisen uudistuksen (2 Kun. 18,). K. T-t.

Hispania /-«’-/, Pyreneitten niemimaan
roo-malaisaikuinen ja todennäköisesti sen vanhin
nimi. W. v. Humboldtin mukaan tämä sana on
baskilaista (iberialaista) juurta ja merkitsee
rautamaata. V:sta 205 e. Kr. se oli jaettu
kahteen osaan: E. citerior (tämänpuoleinen H.)
koillisessa ja idässä, ja E. ullerior
(tuonpuoleinen H.) etelässä; Augustuksen ajoista alkaen
kolmeen maakuntaan: Lusitania, Bcetica ja
Tar-raconensis ja Diocletianuksen ajoista 7
maakuntaan.

Hispaniola
ö’laj (esp. Isla Esp a nol a),
Haitin aikaisempi nimi.

Hissarlik, kukkula Vähässä-Aasiassa, lähellä
Dardanellien suuta, vanhan perintätiedon [-mukaan muinaisen Troijan paikka, ks. 11 i o n.

Hissata, merenk., nostoköyden ja väkipyörän
avulla nostaa tai kohottaa
jotakin, esim. purjetta.

F. TT. L.

Hissi on laitos, jolla
henkilöitä tai tavaroita
kuljetetaan pystysuoraan
suuntaan. Henkilöhissin
tavallisin muoto nykyajan
rakennuksissa on
sähkö-hissi, jonka pääosat ovat
sähkömoottori, hissikori
ja tämän vastapaino,
joh-deraudat ja
kannatusköy-det. Vastapainon suuruus
on paitsi hissikorin painoa
puolet hissin
kantavuudesta. Hissit ovat tehdyt
joko erityistä kuljettajaa
varten tai itsetoimiviksi,
painonappula
järjestelmällä, jota kukin itse voi
käyttää, tullakseen
haluamaansa kerrokseen.
Vaarojen estämiseksi on
monta varokeinoa:
salpa 1 a i t o s, jonka vivut
köysien katketessa
automaattisesti painautuvat

Hpnkiltfhissi.

johderautoihin kiinni, estäen siten hissikoria
syöksymästä alas. Korissa on tavallisesti
myös erityinen nappula, jota painamalla
virta kätkee ja hissi oitis pysähtyy.
Varmuus-laitoksina ovat myös ovilukot sekä
itsetoimivissa hisseissä ovi- ja veräjäkontaktit.
Nämä ovat yhteydessä hissikoneiston kaussa
siten, ettei mitään ovea voi avata, ellei hissi ole
vastaavassa kerroksessa, sekä, että hissi ei kulje,
jolleivät kaikki
hissikorin ja
hissikuilun ovet ole
lukossa. — Eräs
toinen, automaattinen, ulkomailla
käytetty
hissi-muoto on n. s. [-paternoster-hissi. Päättymättömään ketju-laitokseen-]
{+paternoster-
hissi. Päätty-
mättömään ketju-
laitokseen+} on
kiinnitetty monta
hissikoria, jotka
lakkaamatta kulkevat, toisessa osassa
kuilua ylöspäin,
toisessa alaspäin
(esim.
Kööpenhaminan raatihuoneessa) . Näillä
hisseillä on vaarojen välttämiseksi sangen pieni
nopeus. Suurissa liikehuoneistoissa käytetään
myös liikkuvia portaita, kaltevia pintoja, jotka
ovat alituisessa liikkeessä. — Ameriikan
korkeissa toimistorakennuksissa (office buildings)
on paitsi tav. hissejä n. s. p i k a-h i s s e j ä, jotka
pysähtyvät vain joka 4:nnessä tai 5:nnessä
kerroksessa.

Tavarahissit ovat samojen periaatteiden
mukaan tehdyt kuin henkilöhissit. Raskaampia

tavaroita
varten
käytetään ajoittain liikkuvaa hissiä,
paljottain
esiintyvää
tavaraa
varten, kuten

[-rakennustöissä,-]

{+rakennus-
töissä,+} vil-

[-jankulje-tuksessa-]

{+jankulje-
tuksessa+} y.

m. paternoster-hissiä, jolloin hissi voi olla
itsestään lastaava ja purkava. — Ruokahississä on kori
tav. usealla päällekkäisellä hyllyllä varustettu.
— Käyttövoimaan nähden ryhmitetään hissit
mekaanisiin, hydraulisiin, pneumaattisiin ja
sähköhisseihin. — Yleisen turvallisuuden vuoksi
hissit ovat erityisen valvonnan alaiset. Helsingin
maistraatin 1906 vahvistamat „Määräykset
hissien rakennuttamisesta ja käyttämisestä
Helsingin kaupungissa" säätävät m. m.
henkilöhis-sien tarkastuksen tapahtuvaksi aina
puolivuosittain. Niiden kulkunopeus saa olla korkeintaan
l,s m sekunnissa. [Walker, „Die electrischen
Aufzüge zur Personen- und Warenbeförderung"
(1901), Michenfelder, „Grundzüge moderner
Aufzugsanlagen" (1906).] K. 8. K.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0278.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free