- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
501-502

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hiuspilli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

501

Hiuspilli—Hiusristikko

502

päähän. Se leviää nesteen sisässä yhtä kauas
joka suuntaan. Kun siis piirretään,
ensinmai-nittu molekyli keskipisteenä ja tuo välimatka
säteenä, pallo, niin kaikki keskipiste-molekyliin
vaikuttavat molekylit ovat tämän pallon, n. s.
attraktsiouipallon sisäpuolella. Jos
molekylin etäisyys nesteen pinnasta on yhtä
suuri tai suurempi kuin attraktsionipallon säde
r, niin sitä ympäröi joka taholla yhtäläisesti
sijoitetut nestemolekylit. Näitten vaikutukset
edelliseen kumoavat sentähden toisensa. Jos taas
mainittu etäisyys’on pienempi kuin r, niin
pallo-segmentissä C R D(kuva 1) ei ole nestettä.
Keskipisteessä olevaa molekyliä M vetää niin ollen
pystysuoraan alaspäin C K D:n kanssa
yhtiisuu-resta pallosegmentistä K N I johtuva
molekylääri-attraktsioni. Kaikkiin molekyleihin, joiden
etäisyys nesteen pinnasta on pienempi kuin r,
vaikuttaa siis pinnan normaalin suuntainen
voima (molekylien omaa painavuutta
lukuunottamatta) . Tätä voimaa sanotaan kohesion
i-paineeksi. Sen olemassaolo on monella
tavalla huomattavissa. Nesteen pinta voi esim.
kantaa nestettä raskaampia, kevyeitä kappaleita
aivan niinkuin pinnan kohdalle olisi jännitetty
joku sitkeä, ohut kalvo. Esim. järven pinnalla
voi tyynenä päivänä huomata hienoa hiekkaa
uiskentelevan, vedenpinnalle varovaisesti laskettu
silmäneula kelluu siinä vajoamatta, muutamat
hyönteiset voivat juosta veden pintaa myöten
j. n. e. Tällaiset tosiasiat ovat läheisessä
yhteydessä hiuspilleissä tapahtuvien ilmiöitten kanssa
ja niitä sanotaan sentähden myös h i u s h u
o-koisuudeksi. Jos pinta ei ole taso vaan
käyrä, niin kohesionipaine pienenee tai kasvaa
samassa suhteessa kuin pinnan käyryys.
Kovero-pintaa ATR (kuva 2) vastaa näet pienempi paine
kuin tasaista pintaa, koska pallonosa LSRon
pienempi kuin segmentti OPRL. Kuperaa pintaa
E F G taas vastaa suurempi paine kuin tasaista
(kuva 3). Merkittäköön kohesionipaineen
suuruutta pintayksikköä kohti K:11a ja pinnan
käyryyden sädettä R:llä sekä H:lla erästä vakinaista
lukua, niin on koko paine nesteen vapaata
pin-H H

Suure

jota sanotaan

taa vasten K -f- —. ______

m R R

pintajännitykseksi, on varustettava —
merkillä, jos pinta on kovero, mutta + merkillä,
jos pinta on kupera. H. merkitsee
pintajännitystä pallon pinnalla, jonka säde on 1. Jos pinta
ei ole pallonpinta, vaan sen käyryys ou eri suuri
eri suunnissa, ja jos merkitään suurimman ja
pienimmän käyryyden säteet R:llä ja Rx:llä, niin

on pintajännitys = ( A. 4- i-V 21 on
hius-2 \ K 1 Rj / 2

pillivakio I. kapillaarikonstantti.
— Hiushuokoisuuden edellytys: kovero tai kupera
nestepinta syntyy nesteen ja astian seinän
koskettaessa toisiinsa. Olkoon nm (kuva 4)
nestettä sisältävän astian nmb pys-

tysuora seinä ja nesteen vapaa
pinta olkoon ob. Pisteen o:n
vieressä oleviin
nestemolekylei-hin vaikuttaa silloin kolme
voimaa: 1. painovoima om pystysuoraan alaspäin, 2)
nesteen kohesionivoima od, joka jakaa kulman
bom kahtia ja 3) adhesionivoima oa
kohti-suorasti seinää vastaan. Näitten keskinäisestä
suuruudesta riippuu nesteen vapaan pinnan



M uv t,
ji_

muoto seinän vieressä. Ja’amme
kohesioni-voiman kahteen komponenttiin os ja at, joista
edellinen on vaakasuora, jälkimäinen pystysuora.
Jos voima oa on suurempi kuin os, mikä
tapahtuu nesteen kastellessa seinää (kuten esim. vesi
lasia), niin lankee alkuperäisten voimain
resul-tantti kulman aom sisään. Jos taas oa on
pienempi kuin os, jolloin neste ei kastele seinää,
niin lankeaa resultantti kulman bom sisään.
Tämä tapahtuu esim. elohopean ja lasin
kosketuskohdassa. Kuta kauempana pisteestä o molekyli
on nesteen pinnalla, sitä heikompi on siihen
vaikuttava adhesionivoima ja sitä enemmän asettuu
äskenmaiuittu resultantti pystysuoraksi.
Nesteen pinta, ollen kohtisuora tuota resultanttia
vastaan, on siis kovero (pinta sn, kuva 4), jos
neste kastelee pintaa, mutta kupera (pinta st),
jos neste ei kastele seinää. Ainoastaan siinä
poikkeustapauksessa jolloin os = oa ja resultantti
siis pystysuora, on nesteen pinta seinänkin
vieressä vaakasuora. Kun nyt hiuspilli lasketaan
nesteeseen, niin on nestepinta pillissä niin pieni,
että se muissa paitsi viimemainitussa
tapauksessa on kokonaan käyrä. Jos pinta on kovero
ja pintajännitys siis negatiivinen, niin
ulkopuoliseen nestepintaan vaikuttaa suurempi paine kuin
pillissä olevan nesteen pintaan. Tämä kohoaa
sentähden edellistä ylemmäksi. Kun pinta on
pillissä kupera, on asianlaita päinvastainen.
Ainoastaan pinnan ollessa tasainen on neste yhtä
korkealla pillissä ja sen ulkopuolella. Sekä
nesteen kohoaminen, n. s. hiuspillinoste 1.
kapillaarielevatsioni, että nesteen
laskeutuminen, n. s. hiuspillialenne 1.
ka-pillaaridepressioni, ovat päinvastoin
verrannolliset pillin läpimittaan. Niiden suuruus
pienenee jossain määrin kun nesteen lämpötila
nousee. Yhdensuuntaisten levyjen välillä kohoaa
tai laskee neste yhtä paljon kuin hiuspillissä,
jonka säde on yhtä suuri kuiu levyjen väli. —
Useat ilmiöt luonnossa johtuvat h:sta, kuten
esim. veden imeytyminen huokoisiin kappaleisiin,
mahlan nouseminen puihin, öljyn imeytyminen
lampun sydämeen j. n. e. U. S:n.

Hiuspilli 1. kapillaaripilli, pilli, jossa
on niin pieni läpimitta, että hiushuokoisuus
(ks. t.) on siinä havaittavissa.

Hiuspillielektrometri, Lippmannin
suunnittelema elektrometri (ks. t.), jonka rakenne
perustuu siihen havaintoon, että sähköä johtavassa
nesteessä olevan elohopeapinnan pintajännitys
oleellisesti riippuu tuon pinnan sähköisestä
ominaisuudesta. U. S:n.

Hiuspillivakio ks. Hiushuokoisuus.

Hiuspillivoima ks. Hiushuokoisuus.

Hiuspunkki ks. Punki t.

Hiusputki ks. Hiuspilli.

Hiusristikko. Tähtäysviivan suunnan tarkkaa
määräämistä varten käytetään kaukoputkessa ja
mikroskoopissa laitosta, jota sanotaan h:ksi.
Tämä suunnitellaan seuraavalla tavalla.
Renkaaseen kiinnitetään kohtisuorasti toisiansa
vastaan kaksi renkaan keskipisteen kautta
kulkevaa hyvin hienoa lankaa, jotka tehdään
hämähäkin verkosta, metallista, kvartsista tai
silkki-kokongista. Rengas sovitetaan objektiivin
synnyttämän kuvan kohdalle kohtisuorasti putken
akselia vastaan. Koneen näkökentän keskipiste
tulee täten määrätyksi h:n leikkauspisteen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0283.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free